36. Confessio fidei, se on: Augsburgin uskontunnustus | 1651

• Nimike: Confessio fidei, se on Avgsbvrgin uscon tunnustos, svomexi, nijn että ne colmet yhteiset christiliset symbolat ia tunnustoxen artikelit ruodzin ia suomen kielen, hywin ia soweliast yhten sowitetut owat; ynnä etehen-pandun, ehkä halwan, nijn cuitengin tarpelisen, esipvhen cansa: käätty ia walmistettu a Jacobo Pauli Raumanno, omalla ahkerudell' ia culutuxella.
• Tekijä: Jacobus Pauli Raumannus (suom.)
• Painettu: Tukholma; Henrik Keyser I; 1651
• Ulkoasu: 152 sivua; 4:o

Ensimmäinen tunnustuskirjojen suomennos (mikäli Lutherin Vähän katekismuksen useita toimitettuja versioita ei oteta huomioon). Sisältää Raumannuksen pitkän esipuheen, kolme vanhan kirkon uskontunnustusta sekä Augburgin tunnustuksen. Kaksikielinen; ruotsi-suomi. Ensimmäinen nimike: Confessio fidei. Thet är, then Avsbvrgiske troos bekenelse vppå finska språket.

Kirkolliset virallisjulkaisut (5), tunnustuskirjat (1).

Ei painettu uudestaan. Vuoden 1693 Confessio fidei on uusi suomennos.

Bibliografiat: Pipping 67. – Vasenius s. 14. – SKB 600.

Verkossa: –

Kirjallisuutta: Parvio 1993, 195-199. – VSKK s. 72-74.

Internet: Raumannus, Jacobus Pauli (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto) | Jacobus Pauli Raumannus (Wikipedia)

37. Ultima justa – viimeinen muisto | 1651

• Nimike: Wijmeinen muisto, eli kirjoitus, ylitze ... f. Christinan Catharinan Steenbokin, ... herr Pietar Brahenn ... rackan puolisan ja cumpanin; ioca, ... sielunss Ivmalan käsin andoi.
• Tekijä: Ericus Johannis Justander
• Painettu: Turku; Peder Wald; 1651
• Ulkoasu: 20 sivua; 2:o

Muistorunon kohdehenkilö on Pietari Brahen puoliso Christina Steenbock. Kolmikielinen; latina-ruotsi-suomi. Ensimmäinen nimike: Ultima justa... Toinen nimike: Sidste ehretienst...

Henkilökirjaset (2), hautajaiset (2).

Ei painettu uudestaan. Seuraava luetteloomme merkitty hautajaisruno on vasta vuodelta 1680. Ennen tätä ainakin Jacobus Brennerin muistojulkaisuun (1668) sisältyy yksi suomenkielinen, Johannes Rautheliuksen laatima muistoruno (Pipping 141). Tämä teos on kuitenkin lähinnä latinankielinen.

Bibliografiat: Pipping 65. – Melander 277. – SKB 2042.

Verkossa: Ultima justa (1651)

Kirjallisuutta: Suomi 1963b, 269-270.

Internet: Wijmeinen Muisto (VVKS) | Justander, Ericus Johannis (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)

38. Epitaphium – haudan ylitse kirjoitus | 1652

• Nimike: Epitaphium, se on haudan : ylitzen kirjoitus, ... waimolle, Christina Staphanin tyttärelle, cunniallisen ja hywin oppenen miehen, dn. Bartholdi Simonis Judii Nybynsis, edesmennelle rackahall puolisalle.
• Tekijä: Ericus Johannis Justander
• Painettu: Turku; Peder Wald; 1652
• Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 1:o

Muistosanojen kohdehenkilö on Christina Stephanintytär. 

Ericus Justanderilta on suomenkielellä peräisin myös kuningas Kaarle X Kustaan ja Hedvig Eleonaaran häiden onnentoivotusruno Hywä Herra Carl Cuningas (Justanderin teoksessa Talasio, Carolo Gustavo 1654; Melander 325. – SKB 2041), toinen häiden onnentoivotusruno Äsken Airick awiomiehex cunnialisex cudzutan (teoksessa Carmen nuptiale; Melander 369. – SKB 805) ja Viipurin Siikaniemen kirkonvihkimiseen valmistunut runo Cass cuin se suuri Salomon (Samuel Reuterin teoksessa Inauguratio templi S. S. Trinitatis 1664; Pipping 110. – SKB 3167). 

Henkilökirjaset (3), hautajaiset (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 69. – Melander 283. – SKB 2036.

Verkossa: –

39. Manuale finnonicum II  | 1653

• Nimike: Manuale finnonicum, josa löytän kymmenen kirja...
• Tekijä: [Ignatius Meurer (kirjanpainaja-kustantaja)]
• Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1653–1654
• Ulkoasu: noin 1150 sivua; 12:o

Toinen suomenkielinen manuale (olettaen, ettei vuoden 1630 manuale ilmestynyt yhteisellä nimiölehdellä varustettuna; SKB 2538 – SKB:n mukaan tämän manualen painaja olisi myös ollut Ignatius Meurer). 

Vuoden 1653 manuale sisältää seuraavat kirjat: 1. Kalenteri | 2. Yksi vähä suomenkielinen virsikirja (1652/1653; ilmeisesti epähuomiossa on jäänyt pois virsi Sanoi Pietari tuomiopäivän) | 3. Evankeliumit ja epistolat (1653) | 4. Passio Christi | 5. Jerusalemin hävityksen historia & Jerusalemin hävityksen historia -virreksi tehty | 6. Vähä kirja | 7. Vähä katekismus (1652/1654) | 8. Daavidin psalttari | 9. Rukouskirja (1653) | 10. Athanasioksen uskontunnustus.

Kansankäsikirjat (3), manuale (2).

Painettu uudestaan (Ignatius Meurerin Tukholmassa painamat manualet): 1658, 1664, 1670. Vuoden 1658 painoksessa mukana 10 kirjaa, vuoden 1664 painoksessa 12 (lisätty Lutherin "Kauniit kysymykset alttarin sakramentista" sekä "Hieronymuksen profetia"), vuoden 1670 painoksessa 13 (lisätty Johannes Avenariuksen "Kristilliset aamu- ja ehtoorukoukset"). Seuraava manuale 1671.

Bibliografiat: Pipping 71, 94, 118, 157. – Vasenius s. 120-121. – SKB 2540–2543.

Verkossa: Manuale finnonicum (1653) | Manuale finnonicum (1664) | Manuale finnonicum (1670)

Kirjallisuutta: VSKK s. 140-143 (Manuale Finnonicum 1600-luvulla). 

Internet: Messu- ja virsikirjojen kalentereita 1619–1888: Manuale finnonicum 1652/1653 (Yliopiston almanakkatoimisto)

40. Exercitium catecheticum | n. 1653

• Nimike: Exercitium catecheticum hyemale lectione & repetitione
• Tekijä: Aeschillus Olai Petraeus
• Painettu: Turku; [Peder Waldin leski]; [1653]
• Ulkoasu: 12 sivua; 4:o

Ohjekirjanen papeille paastonajan katekismuskuulusteluja varten. Kaksikielinen; latina-suomi. Papeille tarkoitetut osuudet on painettu latinaksi, seurakunnalle opetettavat katekismuksen kohdat suomeksi.

Kirkolliset virallisjulkaisut (6), kirkon toiminta (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 84. – SKB 2858.

Verkossa: Exercitium catecheticum (1653)

Kirjallisuutta: Perälä 1928. – VSKK s. 90-91.

Internet: Petraeus, Aeschillus Olai (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto) | Aeschillus Petraeus (Wikipedia)

41. Modus absolvendi confitentes | n. 1653

• Nimikkeet: Modus absolvendi confitentes 
• Tekijä: Aeschillus Olai Petraeus
• Painettu: Turku; [Peder Waldin leski]; [1653]
• Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Ohjevihkonen papeille ehtoollisvieraiden rippiä varten (julkaisu täydentää Rothoviuksen konstituutioissaan antamia ohjeita). Painovuotta tai painajaa ei tässäkään julkaisussa ole mainittu. Todennäköisesti tämäkin piispuuden alkuajoilta; SKB:n mukaan 1653–1655. Aeschillus Petraeus toimi Turun piispana vuosina 1652–1657. Kaksikielinen; latina-suomi. 

Petraeus laati ohjevihkosen myös pappien sairaskäyntejä/yksityisrippiä varten (Modus visitandi aegrotos). Painetusta teoksesta (n. 1652–1657) ei ole tiedossa säilynyttä kappaletta (SKB 3034) ja säilyneet käsikirjoitukset ovat pelkästään ruotsinkielisiä. 

Kirkolliset virallisjulkaisut (7), kirkon toiminta (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 83. – SKB 3033.

Verkossa: Modus absolvendi confitentes (n. 1653) | Modus absolvendi confitentes (n. 1653)

42. Lyhyt hääsaarna | 1654

• Nimike: Lyhy hää-saarna. Iosa awioskeskyn asettaja, cuinga sihen walmistettaman, ja sijnä oldaman pitä, osotetan. ... her Simon Clemen poica Muuli Ab. Iumalan sanan palwelian Oriwedellä, rackan heimolaiseni. Hänen rackan emendens cansa ... Walbor Iosephin tyttären, häisä.
• Tekijä: Thomas Bartholdi Rajalenius
• Painettu: Turku; Peder Waldin leski; 1654 
• Ulkoasu: 24 sivua; 4:o

Ensimmäinen suomenkielinen hääsaarnajulkaisu. Nimiösivun mukaan pidetty 13.2.1648.

Henkilökirjaset (4), hääsaarna (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 72. – Melander 240. – SKB 3138.

Verkossa: Lyhy hää-saarna (1854)

Internet: Rajalenius, Thomas Bartholdi (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto) | Thomas Rajalenius (Wikipedia)

43. Kristillinen ruumissaarna | 1654

• Nimike: Christilinen rwmis-sarna ... Iohan Bomgardin ... herr Petar Brahen, greifwin Wijsingzboris, wapaherran Cajanaas, ... foudin Brahelinnan läänin ylidzen; hautamises. Joca Herrasa nuckui anno 1653. 24. julij, ia samana wuona 4. augusti s. Michelin kircosa, suresa Sawoisa haudattin, ... pidetty â Georgio Andreae ecclesiae Christineae v. d. ministro 
• Tekijä: Georgius Andreae Kyander
• Painettu: Turku; Peder Waldin leski; 1654
• Ulkoasu: 32 sivua; 4:o

Ensimmäinen suomenkielinen ruumissaarnajulkaisu. Viimeinen sivu latinaksi. Julkaistu samana vuonna myös ruotsiksi (SKB 2224). Pidetty Pietari Brahen vouti Johan Bomgardille 4.8.1653 Mikkelin kirkossa.

Henkilökirjaset (5), ruumissaarna (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 73. – Melander 304. – SKB 2225.

Verkossa: Christilinen rwmis-sarna (1654)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1973. – VSKK s. 239-256 (Suomalaiset hautauspuheet ja ruumissaarnat 1600-luvulla).

Internet: Ruumissaarnoja ym. puheita ja muistorunoja 1600-luvulta (Kotus) | Georgius Andreae Kyander (Wikipedia)

44. Muutamat kristilliset saarnat | 1654

• Nimike: Muutamat christilliset saarnat: iotca ioca wuosi Iumalan seuracunnas saarnatan ia edespannan. Pidetyt, coconpannut ia omalla culutuxella präntättä annetut a Thoma B. Raialenio comministro Huittensi.
• Tekijä: Thomas Bartholdi Rajalenius
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1654
• Ulkoasu: 120 sivua; 4:o

Huittisten kappalainen Thomas Rajalenius kuuluu Ericus Erici Sorolaisen ja Laurentius Petri Aboicuksen rinnalla suomenkielisen saarnakirjallisuuden uranuurtajiin.

Alussa nimiösivun (1 sivu) jälkeen Rajaleniuksen dedikaatiokirje (9 sivua). Itse saarnakokoelmassa yhteensä kuusi saarnaa (digitoitu versio ei aivan kokonainen): 1) ensimmäisenä rukouspäivänä (20 sivua), 2) toisena rukouspäivänä (noin 19 sivua), 3) kiirastorstaina ensimmäinen saarna Kristuksen ehtoolisesta (noin 18 sivua), 4) kiirastorstaina toinen saarna Kristuksen ehtoollisesta (15 sivua), 5) pitkäperjantaina saarna Kristuksen kärsimisestä (17 sivua) ja 6) pääsiäislauantaina saarna Kristuksen hautaamisesta (13 sivua). Lopussa kymmenen gratulaatiorunoa lähinnä latinaksi (8 sivua).

Saarnat ja puheet (7), saarnakokoelma (3). 

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 74. – Vasenius s. 145. – SKB 3139.

Verkossa: Muutamat christilliset saarnat (1654)

Kirjallisuutta: Rapola 1963b, 177-179.

45. Kihlaamisen tapa | n. 1654

• Nimike: Kihlamisen tapa
• Tekijä: Aeschillus Olai Petraeus
• Painettu: [Turku]; [Peter Hansson]; [1654]
• Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Vihkonen sisältää kahdeksan kohtaa sisältävät ohjeet avioesteiden tutkimiseksi ja avioliittoon vihkimisen ("kihlaamisen") kaavan. Ideana on vahvistaa kirkollisen vihkimisen oikeudellista luonnetta. Tästäkin painovuosi puuttuu; SKB:n mukaan painettu vuosien 1651 ja 1654 välillä. Käännettiin ja painettiin myös ruotsiksi (SKB 3037).

Kirkkokäsikirjat (9), kirkolliset toimitukset (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 85. – SKB 2863.

Verkossa: –

Kirjallisuutta: VSKK s. 176-177.

46. Asetus meidän kristillisen opin oikeasta harjoituksesta ja säilyttämisestä | 1655

• Nimike: Asetvs, ... meidän christellisen opin oikiast hariotuxest ia conservationist, techty Stockholmis 25. junij ao. 1655.
• Painettu: [Turku]; [Peter Hansson]; 1655
• Ulkoasu: 16 sivua; 4:o

Vuoden 1655 uskontosääntö. Asetus annettu 25.6.1655.

Kirkolliset virallisjulkaisut (8), asetus (3).

Painettu uudestaan: 1667 (täydennetty; 12 sivua). Uskontosääntö uudistettiin myös vuonna 1671, mutta tällöin sitä ei ilmeisesti painettu suomeksi.

Bibliografiat: Pipping 77, 135. – SKB 364, 413.

Verkossa: Asetvs, ... meidän christellisen opin oikiast hariotuxest ia conservationist (1655) | Placati Religionista, eli oikiast Jumalan palweluxesta (1667)

47. Säädös papiston erioikeuksista | 1655

• Nimike: Me Carl Gustaff ... temme tiettäwäx : että ... herrat pispat, ... osottaneet ... drottning Christinan privilegiat anno 1647 heille annetut, ... anoden, että me samat privilegiumit wahwista tahdosimme. ... löydämme itzem halullisexi holhoman ... että papit estämätä mahtawat nautita ja tawoitta ennen nimitetyt heidän privilegiumins, ...
  
• Painettu: [Turku]; [Peter Hansson]; [1655]
• Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 4:o

Asetus annettu 29.6.1655. Ensi kerran pappissäädyn erioikeuksista säädettiin vuonna 1647/1650, mutta näitä säädöksiä ei tuolloin ilmeisesti painettu suomenkielisenä. Papiston privilegiot sisälsivät myös säännöksiä esimerkiksi seurakunnan oikeuksista papinvirkoja täytettäessä (contra aateliston patronaattioikeus). 

SKB:n tietojen mukaan näyttäisi olevan painettu suomeksi ensimmäisen kerran vasta vuosien 1673 ja 1676 välillä (SKB 365; asetus 29.6.1655). Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy kuitenkin 19.6.1655 annetuksi merkitty painettu privilegioasetus (pitäisikö olla 29.6.1655?), jonka painovuodeksi on oletettu 1655. Myös Pipping näyttää olettavan painovuodeksi 1655 (Pipping 78).

Tässä Kaarle Kustaan 29.6.1655 antamassa asetuksessa lienee kyseessä vain lyhyt vahvistuskirjelmä – varsinainen 32-sivuinen asetusteksti painettiin vuonna 1673 (Pipping 173. – SKB 359).

Kirkolliset virallisjulkaisut (9), asetus (4).

Painettu uudestaan (erilaisia papiston privilegioihin liittyviä julkaisuja): 1673 (32 s./kaksikielinen; Pipping 173. – SKB 359), 1680 (kaksikielinen), 1689 (kaksikielinen), 1723 (Pipping 467).

Bibliografiat: Pipping 78, 173, 278, 467. – SKB 365, 359, 457, 456.

Verkossa: Me Carl Gustaff... (1655)

48. Kristillinen saarna haureuden välttämisestä | 1656

• Nimike: Concio de vitanda fornicatione christilinen saarna huoruden wältämisest pidetty ja präntijn annettu. Laurentius Petrilda Tammelan pitäjän kirkoherralda 
• Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1656
• Ulkoasu: 36 sivua; 4:o

Saarnat ja puheet (8), yksittäissaarna (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 87. – Vasenius s. 139. – SKB 2352.

Verkossa: Concio de vitanda fornicatione (1656)

49. Muutamat kristilliset rukoukset | 1656

• Nimike: Mwtamat christelliset rucouxet, Jumalan seuracunnasa ychtisest, lijatengin saarnastolist luettawat
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1656
• Ulkoasu: 12 sivua; 4:o; kuva nimiösivulla

Ohjevihkonen saarnan yhteydessä luettavista synnintunnustuksesta ja esirukouksista.

Kirkkokäsikirjat (10), saarnatuoliliturgia (3).

Painettu uudestaan: 1670 (laajennettu; 24 sivua).

Bibliografiat: Pipping 86, 158. – SKB 2688–2689.

Verkossa: Mwtamat christelliset rucouxet (1656) | Mwtamat christelliset rucouxet (1670)

Kirjallisuutta: VSKK s. 155-157.

50. Turun tuomiokapitulin kiertokirje | 1656

• Nimike: Cunnialiselle ja christilliselle Jumalan seuracunnalle, Jumalan armo ja ystäwuys Jesuen Caristuyen cautta
• Tekijä: Aeschillus Olai Petraeus
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1656
• Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Ensimmäinen suomenkielinen Turun tuomiokapitulin kiertokirje. Sisältää esityksen piispantarkastuksesta ja seurakunnissa luettavaksi tarkoitetun tätä koskevan ilmoituksen. 

Kirkolliset virallisjulkaisut (10), kirkon toiminta (4).

Julkaisusta on ilmeisesti säilynyt myös variantti (SKB 4129).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 82. – 4130.

Verkossa: Cunnialiselle ja christilliselle Jumalan seuracunnalle (1656

Kirjallisuutta: VSKK s. 288-290 (Tuomiokapitulien kiertokirjeet).

Internet: Kiertokirje yhteisistä piispankäräjistä seurakunnissa (Kotus)

51. Psalmi ja rukous sodan aikana | n. 1656

• Nimike: Psalm: ja rucou: sodan aican
• Painettu: [painopaikka ja painaja tuntematon]; [1656]
• Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Koskee vuosina 1655–1661 käytyä toista Pohjan sotaa. Sodan voitokkaan taistelun jälkeen painettiin myös kirkoissa luettavaksi tarkoitettu kiitos (SKB 2171).

Kirkolliset virallisjulkaisut (11), rukous (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 79. – SKB 3271.

Verkossa: Psalm: ja rucou: sodan aican (n. 1656)

52. Ajan tieto | 1658

• Nimike: Synopsis chronologiae finnonicae, rythmica eli ajan tieto, Suomenmaan menoist ja vscost, erinomaisest Suomen pispoist cungin kuningan ajall, lyhykäisijn rijmein coottu Laurentio Petri Ab: pastore Tamm. 
• Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1658
• Ulkoasu: 16 sivua; 8:o

Ensimmäinen itsenäinen suomenkielinen kokonaisesitys Suomen (kirkko)historiasta. Runomuotoinen.

Hartaus ja opetus (6), kirkkohistoria (2).

Painettu uudestaan: 1671 (uud. painos), 1684, 1695, 1752 (toim. Carolus Rein), 1891 (toim. J. A. Cederberg).

Näköispainokset/transkriptiot: 1911 (teoksessa Suomalainen ajantieto-kokoelma; toim. Ad. Neovius).

Bibliografiat: Pipping 93. – Vasenius s. 139. – SKB 2356–2359.

Verkossa: Synopsis chronologiae finnonicae (1658) | Synopsis chronologiae finnonicae (1671) | Synopsis chronologiae finnonicae (1684) | Synopsis chronologiae finnonicae (1752) | Synopsis chronologiae Finnonicae (1752)

Kirjallisuutta: Suomi 1963b, 267-268. – VSKK s. 260-261.

Internet: Ajan tieto 1658 (Kotus) | Otteita riimikronikasta (VVKS)

DigiAineistot (Martinkirja): Ajan tieto (1658)

53. Jeesuksen Kristuksen, meidän ainoan välimiehemme, kärsimisen historia | 1659

• Nimike: Hircus emissarius novi foederis, se on: Iesuxen Christuxen meidän ainoan wälimiehem, kärsimisen historia; senjälkeen cuin se on neliäldä ewangelistald coconpandu; ja paston ajalla. maalla', Iumalan seoracunnas saarnattawaxi asettettu; lyhykäises seitzemäs saarnas selitetty ab Abraham Ikalensi theol. studioso
• Tekijä: Abrahamus Abrahami Ikalensis
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1659
• Ulkoasu: 208 sivua; 4:o

Sisältää seitsemän paastonajan saarnaa. Ikaalisten kappalainen Abrahamus Abrahami Ikalensis kuuluu Ericus Erici Sorolaisen, Laurentius Petri Aboicuksen ja Thomas Bartholdi Rajaleniuksen rinnalla suomenkielisen saarnakirjallisuuden uranuurtajiin.

Alussa nimiösivun (1 sivu) jälkeen Ikalensiksen dedikaatiokirje (5 sivua) ja latinaksi kolme gratulaatiorunoa (2 sivua). Itse saarnakokoelmassa seitsemän paastonajan (ahti)saarnaa: 1) Kristuksen valmistautumisesta kärsimykseen (27 sivua), 2) Kristuksen kärsimisestä öljymäellä (22 sivua), 3) Kristuksen vangitsemisesta ja tutkimisesta "hengellisessä oikeudessa" (36 sivua), 4) Kristuksesta tuomittavana (43 sivua), 5) Kristuksen ristiinnaulitsemisesta (26 sivua), 6) Kristuksen viimeisistä sanoista ristillä (28 sivua) ja 7) Kristuksen hautaamisesta (16 sivua). Lopussa painovirheiden luettelo (1 sivu) ja latinaksi kaksi gratulaatiota (1 sivu).

Saarnat ja puheet (9), saarnakokoelma (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 97. – Vasenius s. 72. – SKB 5.

Verkossa: Hircus emissarius novi foederis (1659)

Kirjallisuutta: Rapola 1963b, 179-180.

Internet: Abrahamus Abrahami Ikalensis (SKS/Turun hiippakunan paimenmuisto) | Abraham Ikalensis (Wikipedia)

54. Yksi yhteinen rukous saarnan jälkeen | 1660

• Nimike: Yxi ychteinen rucous sarnan jälken, joca caikeisa seuracunnis ylitze coko Ruotzin rijkin, nijncuin tämän ajan tuska suresta waari, on pidettäpä
• Painettu: Turku; Peter Hansson; [1660]
• Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Kirkolliset virallisjulkaisut (12), rukous (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 99. – SKB 3272.

Verkossa: Yxi ychteinen rucous sarnan jälken (1660)

55. Asetus aateliston kirkollisista tavoista | 1664

• Nimike: Asetos ja käsky, muutamist ylönpaldisist ja sijwottomist tawoist ia ylitzekäymisist, awuin owat tapachtunut adeleitten kichlauxis, pidois, lapsenristiäisis ja maahapaniaisis 
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1664
• Ulkoasu: 16 sivua; 4:o

Asetus annettu 30.8.1664.

Kirkolliset virallisjulkaisut (13), asetus (5).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: SKB 389.

Verkossa: Asetos ja käsky... (1664)

56. Asetus porvariston kirkollisista tavoista | 1664

• Nimike: Asetos ja käsky, muutamitten ylitzekäymisisten ja sijwottomutten poispoistamisest, waldacunnan borgerskapin eli cauppamiesten kihlauxis, pidois, lapsenristiäisis ja maahanpaniaisis, nijn myös waattein parsisa 
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1664
• Ulkoasu: 22 sivua; 4:o

Asetus annettu 5.10.1664.

Kirkolliset virallisjulkaisut (14), asetus (6).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 117. – SKB 392.

Verkossa: Asetos ja käsky... (1664)

57. Kristillinen ruumissaarna | 1665

• Nimike: Cona(a)ti succurre mihi dulcissime Jesu. Ode consolatoria eli christilinen ruumiin saarna iumalisten lohdutuxist, jolla he taitawat elämäs ja cuolemas wirgotta ia wahwista itzens.
• Tekijä: Johannes Gregorii Favorinus
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1665
• Ulkoasu: 28 sivua; 4:o

Toinen suomenkielinen ruumissaarnajulkaisu (ensimmäinen vuonna 1654, seuraava vuonna 1671). Lisäksi joissakin ruotsinkielisissä ruumissaarnajulkaisuissa esiintyi suomenkielisiä muistorunoja; tällaisia ovat ainakin Daniel Reuterin (1664; Pipping 107) ja Gabriel Laguksen (1668; Pipping 144) laatimat. 

Pidetty Margaretha Paavalintyttärelle Hämeenkyrössä 1. adventtina 1665.

Huom! Kyseessä ei ole varsinainen ruumissaarna, vaan ns. ulosvientisaarna silloin, kun ruumista alettiin kuljettaa kotoa kirkolle.

Henkilökirjaset (6), ruumissaarna (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 124. – Melander 491. – SKB 1104.

Verkossa: Cona(a)ti succurre mihi dulcissime Jesu (1665)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1973. – VSKK s. 239-256 (Suomalaiset hautauspuheet ja ruumissaarnat 1600-luvulla).

Internet: Ruumissaarnoja ym. puheita ja muistorunoja 1600-luvulta (Kotus) | Favorinus, Johannes Gregorii (SKS/Turun hiippakunan paimenmuisto)

58. Yksi paras lasten tavara | 1666

• Nimike: Yxi paras lasten tawara on I. ABC kirja. II. Catechismus. III. Kysymyxet. IV. P. Raamatun erinomaiset opetus sanat 
• Tekijä: Johannes Gezelius vanhempi
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1666
• Ulkoasu: 96 sivua; 8:o

Käytetyin suomenkielinen katekismus 1600-luvun lopussa ja 1700-luvulla. Julkaistu myös ruotsiksi vuonna 1666. Toisesta, vuoden 1670 painoksesta alkaen Gezeliuksen katekismukset pyrittiin kaiketi painamaan omassa kirjapainossa Johan Winterillä.

Ensimmäinen painos jakaantui neljään osaan ja etenee pedagogisesti helpommasta vaikeampaan: 1. Aapinen (aakkoset & numerot, katekismuksen pääkappaleet & rukoukset) | 2. Vähä katekismus (Lutherin selityksin ja huoneentaulu) | 3. Kysymysosa (nojautuu mm. Rudbeckiuksen kysymyskirjaan Eenfalligha fråghor, 1643) | 4. Raamatunkohdat (pohjautuu mm. Olaus Laureliuksen oppikirjaan Articolurum fidei synopsis biblicaan, 1649).

Gezeliuksen katekismuksen aapinen julkaistiin ennen vuotta 1706 paitsi katekismuksen yhteydessä myös itsenäisenä julkaisuna (ei erikseen tässä luettelossa). Vastaavalla tavalla toimittiin myös kysymysosan kanssa, josta julkaistiin vuonna 1670 hieman karsittu versio (nro 82). 

Katekismukset (12), aapiskatekismus (3).

Painettu uudestaan (tiedot tässä esitetty SKB:n mukaan – sivumäärät ja koko vaihtelevat): 2. p. 1670 (ei säilynyt), 3. p. 1674 (ei säilynyt), 4. p. 1680 (ei säilynyt), 5. p. 1682 (ei säilynyt), 6. p. 1683 (ei säilynyt), 7. uud. p. 1684 (kysymysosaa lyhennetty ja raamatunkohdat korvattu rukousosalla Muutamat kristilliset rukoukset), 1687 (viidenneksi osaksi Athanasioksen uskontunnustus), 1687, 1687, 1691, 1693. 1700-luvulla Gezeliuksen katekismuksesta otettiin noin 60 painosta (Pipping 132–134); nimeksi vakiintui Lasten paras tavara, rukousosa tippui kokonaan pois vuoden 1702 painoksesta alkaen ja vuodesta 1724 lähtien Athanasioksen tunnustuksen jälkeen seurasivat Seitsemän kuningas Daavidin katumuspsalmia. 

Myös Medelplanin tunnettu puuhun leikkaama katekismus (1719; Pipping 446) oli Gezeliuksen katekismuksen pohjalta syntynyt.

Bibliografiat: Pipping 131. – Vasenius s. 50. – SKB 1423–1434.

Verkossa: Yxi paras lasten tawara (1666) | Yxi paras lasten tawara (1684) | Yxi paras lasten tawara (1693) | Lasten paras tawara (1702) | Lasten paras tawara (1706) | Lasten paras tawara (1708) | Lasten paras tawara (1709) | Lasten paras tawara (1724) | Lasten paras tawara (1724–1742) | Lasten paras tawara (1733) | Lasten paras tawara (1734) | Lasten paras tawara (1738) | Lasten paras tawara (1739) | Lasten paras tawara (1740) | Lasten paras tawara (1742) | Lasten paras tawara (1744) | Lasten paras tawara (1744) | Lasten paras tawara (1745) | Lasten paras tawara (1745) | Lasten paras tawara (1746) | Lasten paras tawara (1747) | Lasten paras tawara (1749) | Lasten paras tawara (1750) | Lasten paras tawara (1750) | Lasten paras tawara (1752) | Lasten paras tawara (1752) | Lasten paras tawara (1755) | Lasten paras tawara (1758) | Lasten paras tawara (1759) | Lasten paras tawara (1761) | Lasten paras tawara (1761) | Lasten paras tawara (1762) | Lasten paras tawara (1763) | Lasten paras tawara (1764) | Lasten paras tawara (1765) | Lasten paras tawara (1765) | Lasten paras tawara (1766) | Lasten paras tawara (1771) | Lasten paras tawara (1772) | Lasten paras tawara (1773) | Lasten paras tawara (1774)

Kirjallisuutta: Holmström 1953. – Laasonen 1977. – VSKK s. 93-96. – Laine 2006, 95-97. – Laine 2007, 64-65.

Internet: Yxi paras lasten tawara (Wikipedia) | Gezelius, Johannes vanhempi (SKS/Kansallisbiografia) | Johannes Gezelius vanhempi (Wikipedia)

DigiAineistot (Martinkirja): Kaste 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (2/2)

59. Plakaati valoista ja sapattirikoksista | 1666

• Nimike: Placati ja säändö waloista ja sabbathin eli lepopäiwän rikoxesta 
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1666
• Ulkoasu: 38 sivua; 4:o

Asetus annettu 2.10.1665.

Kirkolliset virallisjulkaisut (15), asetus (7).

Painettu uudestaan: 1680, 1680 (kaksikielinen/ei säilynyt). Valoja ja sapattirikoksia koskeva sääntö uudistettiin myös vuonna 1687, mutta tällöin sitä ei ilmeisesti painettu suomeksi. Sen sijaan asetus julkaistiin vuoden 1688 kirkkolain liitteenä.

Bibliografiat: Pipping 121. – SKB 397–398, 476.

Verkossa: Placati ja säändö waloista ja sabbathin eli lepopäiwän rikoxesta (1666) | Placati ja säändö waloista ja sabbathin eli lepopäiwän rikoxesta (1680)

60. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen viimeisestä puheesta ristin päällä riippuessa | 1667

• Nimike: Cantio cygnea domini nostri, Jesu Christi. Se on: meidän Herran Jesuxen Christuxen wijmeisest puhest, ristin päälle rippuesa: eli jumaliset ajatoxet, ylidze nijdhen seidzemen ihanaisten sanaen, cuin Herra Jesus ristin päälle puhunut on
• Tekijä: Henricus Carstenius (ruots.) & Andreas Michaelis Pacchalenius (suom.)
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1667
• Ulkoasu: 248 sivua; 8:o

Ensimmäinen suomenkielinen hartausteos, jonka lähtökohtana on raamatunkohtien selittäminen. Alkuteos Porvoon kirkkoherra Henricus Henrici Carstenius vanhemman ruotsinkielinen Cantio cygnea domini nostri Jesu Christi, thet är: wårs Herres Jesu Christi Swane-sång (1656; SKB 821).

Alussa nimiölehden (2 sivua) jälkeen Pacchaleniuksen dedikaatiokirje (5 sivua; suomennos on omistettu Lorentz Creutzille) ja useita gratulaatiorunoja (9 sivua). Itse Carsteniuksen teos käsittelee evankeliumeista koottuja Kristuksen ristillä lausumia seitsemää lausetta (Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä): 1) "Isä, anna heille anteeksi, sillä ei he tiedä, mitä he tekevät" (53 sivua), 2) "Vaimo, katso sinun poikaasi; Johannes, katso sinun äitiäs" (40 sivua), 3) "Totisesti sanon minä sinulle: tänä päivänä pitää sinun minun kanssani paratiisissa oleman" (36 sivua), 4) "Jumalani, Jumalani, miksis minut ylenannoit" (31 sivua), 5) "Minä janoan" (28 sivua), 6) "Se on jo täytetty" (17 sivua) ja 7) "Isä, sinun käsiisi annan minä minun henkeni" (24 sivua). Mukana on myös useita virrensäkeistöjä ilmeisesti ruotsinkielisestä virsikirjasta, joiden suomentamisen lähteenä ovat vastaavat suomenkieliset virret. 

Loppuun on suomennettu alkuteoksesta puuttuva "yksi kaunis ja suloinen ehtoovirsi" Auring idzens nyt pois sulke (2 sivua). Saks. Caspar Stolzhagen. Ruots. 1601. Uusi suomennos 1685 (Jumaliset virret). Virsikirjaan 1685. 1701: 368. 1886: 461. 1938: 540. 

Hartaus ja opetus (7), raamatunselitys (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 137. – Vasenius s. 28. – SKB 822.

Verkossa: Cantio cygnea domini nostri, Jesu Christi (1667)

Kirjallisuutta: VSKK s. 154-155.

61. Laurentius Petri Aboicuksen virret | n. 1667

• Nimike: L. P. A. wirret. I. Pahain pijnast ja hywäin autudest: II. Leskein ja orwoin lohdutuxest. III. Äkilisest cuolemast lohdutus IV. Rucous (omaisten) waeldawaisten edest
• Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
• Painettu: Turku; Peter Hansson; [1667]
• Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

SKB:n mukaan painettu vuosien 1664 ja 1683 välisenä aikana. Vihkonen on todennäköisesti ilmestynyt liitteenä vuoden 1668 virsikirjaan (SKB 4221) ja vuoden 1674 virsikirjan lopussa nämä virret esiintyvät omana ryhmänään (SKB 4224). SKB:n mukaan itsenäisen julkaisun "varhaisin mahdollinen painovuosi saattaa olla myös 1672" (SKB 2360). 

Sisältää seuraavat virret: 

1. Ihminen, jonk Jumal loi. Tekijä tuntematon (Laurentius Petri Aboicus?). Seuraavan kerran n. 1680 (Viisi hengellistä virttä), 1686 (Neljä uutta hengellistä virttä), 1690 (Kaksi jumalista virttä) ja n. 1695 (Kolme hengellistä virttä). Virsikirjaan 1668 tai viim. 1674. 1701: 407. 1886: 523. 1938: 609.

2. Sinun tekos, o Herra. Tuntematon (Laurentius Petri Aboicus?). Ei arkkivirsijulkaisuissa. Virsikirjaan 1668 tai viim. 1674. 1701: 331.

3. Kuulkaat christityt kaikki. Tekijä tuntematon (Laurentius Petri Aboicus?). Ei arkkivirsijulkaisuissa. Virsikirjaan 1668 tai viim. 1674. 1701: 39.

4. Herra, kuin asetit ajan. Tekijä tuntematon (Laurentius Petri Aboicus?). Ei arkkivirsijulkaisuissa. Virsikirjaan 1668 tai viim. 1674. 1701: 338.

5. Ratk taivaassa, ratk taivaassa. Ruots. Laurentius Laurinus vanhempi 1622. Suom. Laurentius Petri Aboicus (?). Ei arkkivirsijulkaisuissa. Virsikirjaan 1668 tai viim. 1674. 1701: 410. 1886: 529. 1938: 616. 1986: 618.

6. Jexusen muisto ihana. Lat. Jesu dulcis memoria 1100-luvulta. Saks. Hermann Bonn 1542. Lat. Piae Cantiones 1582. Suom. Hemminki Maskulainen 1616 (Vanhain Suomen maan piispain ja kirkon esimiesten latinankieliset laulu). Eri käännös arkkivirsijulkaisuissa 1683 (Seitsemän uutta hengellistä virttä) ja n. 1700 (Neljä jumalista virttä). Virsikirjaan 1668 tai viim. 1674 tai vasta 1686 (Väinölä). 1701: 137. 1886: 244. 1938: 300. 1986: 300.

Hengellinen rukous (10), virsikokoelma (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: SKB 2360.

Verkossa: L. P. A. wirret (n. 1667)

62. Suomenkielinen virsi- ja evankeliumikirja | 1668

• Nimike: Suomenkielinen wirsi ja ewangeliumi kiria. Josa myös paidzi nijtä löytän...
• Tekijä: Johannes Gezelius vanhempi (toim.)
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1668 
• Ulkoasu: noin 600 sivua; 4:o

Turun piispa Johannes Gezelius vanhempi (piispana 1666–1690) toimitti useita merkittäviä suomalaisen virsikirjan laitoksia. Vuonna 1673 Gezelius vanhempi toimitti Turussa myös ruotsinkielisen virsikirjan.

Vuoden 1668 laitos sisältää seuraavat kirjat: 1. Kalenteri | 2. Virsikirja | 3. Evankeliumit ja epistolat (1667) | 4. Katekismus (pelkkä Lutherin Vähä katekismus) | 5. Passio Christi | 6. Jerusalemin hävityksen historia.

Kansankäsikirjat (4), virsi- ja evankeliumikirja (1).

Painettu uudestaan (Johannes Gezelius vanhemman nimellä toimitetut virsikirjat): 1674 (Suomenkielinen wirsi-kirja.../Turku: Johan Winter/duodesimo), 1685? (Pipping 249. – SKB 4230; ei säilynyt). Vuoden 1674 laitoksessa kymmenen kirjaa; lisätty Kirkkojärjestys (vuoden 1647 Vähä kirjan hieman muokattu painos), Athanasioksen uskontunnustus, Yksi vähäinen rukouskirja sekä Johannes Avenariuksen Aamu- ja ehtoorukoukset. 

Bibliografiat: Pipping 142, 176. – Vasenius s. 120-121 (mukana vuoden 1674 laitos). – SKB 4221, 4224.

Verkossa: –

Kirjallisuutta: Neovius 1911, 35-60.

Internet: Messu- ja virsikirjojen kalentereita 1619–1888: Suomenkielinen Wirsi ja Ewangeliumi kiria (Yliopiston almanakkatoimisto)

63. Käsikirja jumalanpalveluksesta ja kristillisistä kirkonmenoista | 1669

• Nimike: Käsikiria Jumalan palweluxesta, ja christilisistä kircon menoista, jotca meidän seuracunnisam pitä pidettämän
• Tekijä: Johannes Gezelius vanhempi (toim.)
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1669
• Ulkoasu: 136 sivua; 4:o

Vuoden 1614 kirkkokäsikirjan toimitettu uusintapainos (sisältö pääosin kielellistä ilmaisua myöten yhtenevä, mutta mm. litaniaa ja saarnan jälkeistä esirukousta muokattu, esipuhetta ei ole ja nuottiviivoille ei ole painettu nuotteja). Säilynyt useita kymmeniä kappaleita.

Sisältää nimiösivun ja sisällysluettelon (2 sivua) jälkeen (sivut numeroitu) 1) kastekaavan (s. 2-18), 2) hätäkasteen vahvistuskaavan (s. 18-22), 3) messujärjestyksen (s. 22-57), 4) avioliittoon vihkimiskaavan (s. 57-82), 5) morsiamen ja äitien kirkotuskaavan (s. 82-87), 6) sairaiden luona käyntikaavan (s. 87-99), 7) hautaamiskaavan (s. 100-120), 8) kuolemaantuomittujen lohduttamiskaavan (s. 120-127) sekä 9) litanian (s. 127-134).

Kirkkokäsikirjat (11), messujärjestys (5) & kirkolliset toimitukset (5).

Ei painettu uudestaan. Seuraava kirkkokäsikirja on ns. karoliininen kirkkokäsikirja (1694).

Bibliografiat: Pipping 149. – Vasenius s. 97. – SKB 2186.

Verkossa: Käsikiria Jumalan palweluxesta, ja christilisistä kircon menoista (1669)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1980. – VSKK s. 130-133.

64. Rukouskirja | 1669

• Nimike: Rucous kirja, ionga monill iumalisilla, tarpelisilla ja caickinaisis sekä hengellisis että ruumillisis tarpeisa soweljoilla, wanhast suomenkielen nijn myös muista rucouskirjoista cootuilla rucouxilla enätyn
• Tekijä: Johannes Gezelius vanhempi (toim.)
• Painettu: Turku; Johan Winter; 1669
• Ulkoasu: 232 sivua; 8:o

Finnon rukouskirjan (1583) toimitettu uusintapainos.

Hartaus ja opetus (8), rukouskirja (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 150. – SKB 3286.

Verkossa: Rucous kirja (1669)

65. Yksi harras ja sydämellinen rukous | 1669

• Nimike: Jumalan seoracunda tahdois tehdä yhden hartan ia sydämmellisen rucouxen, meidän rackan taiwallisen Isäm tygö, että hän hänen poicans Iesuxen Christuxen tähden, tahdois rangasta Satanan ja hänen tyranniudens, cuin hänell canßan suruttomattomuden, Jumalan sanan ja saarnawiran ylencatzen tähden, on sallittu tehdä muuttamitten personain nijn nuorten cuin wanhain cansa, ylhäll Itädaalas ja Bohuusin läänis 
• Painettu: [painopaikka ja painaja tuntematon]; [1669]
• Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Kaksikielinen; suomi-ruotsi. 

Kirkolliset virallisjulkaisut (16), rukous (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 151. – SKB 3273.

Verkossa: Jumalan seoracunda tahdois tehdä yhden hartan ia sydämmellisen rucouxen (1669) | Jumalan seoracunda tahdois tehdä yhden hartan ia sydämmellisen rucouxen (1669)

66. Muutamat yksinkertaiset kysymykset | 1670

• Nimike: [Mutamat yxikertaiset kysymyxet, uloswedetyt endisistä,ja pidemmistä kysymyxistä (cuin owat cootut nijden tähden, jotca tahtowat Lutheruxen selityxen P. Ramatun perustoxella wahwista) ja uloskäynet, että yhtäläinen tapa pidettäisin caikisa seuracuñisa]
• Tekijä: Johannes Gezelius vanhempi
• Painettu: Turku; Johan Winter; 1670
• Ulkoasu: 24 sivua; 12:o

Lyhennelmä Gezeliuksen Yksi paras lasten tavara -katekismukseen (1666) sisältyneestä kysymysosasta. Sisältää myös kokonaan uusia kysymyksiä ja Athanasioksen uskontunnustuksen. Ensimmäista painosta ei tunneta säilyneenä. Julkaistiin myös ruotsiksi vuonna 1670 (ei säilynyt; SKB 1446).

Katekismukset (13), nuorten opetus (1).

Painettu uudestaan (tiedot tässä esitetty SKB:n mukaan – sivumäärät vaihtelevat): 2. p. 1671, 3. p. 1673 (ei säilynyt), 1685–1701, 1685–1701, 1687, 1695. Lars H. Backmann toimitti Gezeliuksen kysymyskirjan uudestaan vuonna 1739.

Bibliografiat: Pipping 159. – SKB 1439–1445.

Verkossa: Mutamat yxikertaiset kysymyxet (1671) | Mutamat yxikertaiset kysymyxet (1685–1701) | Mutamat yxikertaiset kysymyxet (1685–1701) | Mutamat yxikertaiset kysymyxet (1687) | Mutamat yxikertaiset kysymyxet (1695)

Kirjallisuutta: Holmström 1953. – VSKK s. 97-98.

DigiAineistot (Martinkirja): Kaste 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (2/2)

67. Kristillinen saarna enkeleistä | 1671

• Nimike: Concio synodalis de angelis, christillinen saarna engeleistä, jonga Turun duomiokircosa pappein cocouxesa, 1666. wuonna jälken Jesuxen Christuxen syndymisen 19. januarij on pitänuyt Laurentius Petri praepositus & pastor Tammelensis
• Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
• Painettu: Turku; Johan Winter; 1671
• Ulkoasu: 28 sivua; 4:o

Vuoden 1666 synodaalisaarna. Pipping mainitsee, että eräiden tietojen perusteella myös Georgius Christophori Alanuksen synodaalisaarna enkeleistä olisi käännetty suomeksi (Concio de angelis 1668; Pipping 143. – SKB 217/ei säilynyt).

Saarnat ja puheet (10), yksittäissaarna (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 153. – Vasenius s. 139. – SKB 2353.

Verkossa: –

Internet: Christillinen Saarna Engeleistä (Kotus)

68. Manuale finnonicum III | 1671

• Nimike: Täsä uudes suomalaises manuales. Löytän nämät caxikymmendä kirja...
• Tekijä: Henric Keyser II (kirjapainaja-kustantaja)
• Painettu: Tukholma; Henric Keyser II; 1671
• Ulkoasu: noin 1180 sivua; 8:o; teemakuva

Kirjanpainajaksi on nimiösivulla mainittu Friedemann Hetstädt. Keyserien kirjapainosta oli aikaisemmin valmistunut myös saamenkielinen manuale (Manuale lapponicum, 1648). Sen ruotsinkielisestä manualesta saameksi käänsi Alatornion kirkkoherra Johannes Tornaeus.

Toinen nimike: Novum manvale finnonicum iosa löytän 20 kiria toisella puolella nimitetyt. 

Vuoden 1671 laitos sisältää 20 kirjaa: 1. Ajantieto (kalenteri) | 2. Daavidin Psalttari | 3. Jeesus Siirakin kirja | 4. Jeremian valitusvirret | 5. Tobiaan kirja | 6. Susannan historia | 7. Täydellinen virsikirja | 8. Evankeliumit ja epistolat | 9. Lutherin katekismus (Sorolaisen vähä katekismus) |  10. Katekismuksen huoneentaulu | 11. Athanasioksen uskontunnustus | 12. Kristuksen piinan historia | 13. Kristuksen ylösnousemisesta | 14. Kristuksen taivaaseen astumisesta | 15. Jerusalemin hävityksen historia |16. Hieronymuksen profetia | 17. Käsikirja (Vähä kirjan muunneltu uusintapainos) | 18. Täydellinen rukouskirja | 19. Matkamiesten rukoukset | 20. Yhteiset rukoukset. Lopussa rukouskirjan ja virsikirjan rekisterit.

Kansankäsikirjat (5), manuale (3).

Painettu uudestaan (Tukholmassa painetut  manualet – sivumäärät ja koko vaihtelevat): 1684 (Tukholma: Johan Georg Eberdt), 1685 (Tukholma: Henrik Keyser), 1693 (Tukholma: Henrik Keyser). Vuoden 1684 laitoksessa 13 kirjaa, vuoden 1685 laitoksessa 45 , vuoden 1693 laitoksessa 25.

Bibliografiat: Pipping 164, 243, 247, 304. – Vasenius s. 120-121. – SKB 2544–2547.

Verkossa: Manuale finnonicum (1671) | Manuale finnonicum (1684) | Manuale finnonicum (1685) | Manuale finnonicum (1693)

Kirjallisuutta: VSKK s. 140-143 (Manuale Finnonicum 1600-luvulla).

Internet: Messu- ja virsikirjojen kalentereita 1619–1888: Manuale finnonicum, 1685 & 1693 (Yliopiston almanakkatoimisto)

DigiAineistot (Martinkirja): Vuoden 1693 manualen virsikirja

69. Suomalaisten sielun tavara I | 1671

• Nimike: [Suomalaisten sielun tawara, eli ne callit cappalet suomenkielises wirsi- evangeliumi- ja rucous-kirjasa, nijn myös muisa hengellisis cauneisa kirjoisa, nyt wastudest tähän aiwan tarpeliseen kirjaan suurella ahkerudella cootut ja lisätyt]
• Tekijä: [Henric Keyser II (kirjapainaja-kustantaja)]
• Painettu: Tukholma; Henric Keyser II; 1671
• Ulkoasu: noin 800 sivua; pitkä 12:o

Ei tunneta säilyneenä. Nimike ja sivumäärä vuoden 1691 painoksen mukaan.

Vuoden 1691 laitos/painos sisältää seuraavat kirjat: 1. Kalenteri | 2. Virsikirja | 3. Evankeliumit ja epistolat | 4. Passio Christi | 5. Jerusalemin hävityksen historia | 6. Käsikirja (Vähä kirjan muunneltu painos) | 7. Rukouskirja | 8. Lutherin Vähä katekismus (ilman lisäyksiä) | 9. Caspar Neumannin Rukousten ydin (1692). Lopussa rukousten ja virsien rekisteri.

Kansankäsikirjat (6), virsi- ja evankeliumikirja (2).

Painettu uudestaan (Suomalaisten sielun tavara -nimellä Tukholmassa painetut): 1680-luvulla (nimike ei varmuudella tiedossa), 1690, 1691. Vuoden 1690 painoksen on painanut Lars Wall, muut Henrik Keyser. Olen merkinnyt eri teokseksi vuonna 1686 Turussa Johan Winterillä painetun Suomalaisten sielun tavaran.

Bibliografiat: Pipping 165. – Vasenius s. 120-121 (vain Turun painokset). – SKB 4223, 4227, 4236–4237.

Verkossa: –

Kirjallisuutta:  Neovius 1911, 35-60.

70. Kristillinen ruumissaarna | 1671

• Nimike: Vade-vale extremum: se on, christillinen rwmijn saarna, ylitze ... her Iohannexen Matthiae Collinuxen, tähänsaacka Carkun pitäjäs hywinansainneen kirckoherran, ... cosca hänen cuollut ruumijus ... asetettuun lepocammiohons mahanpandijn, sinä 25 junij, sisälolewaisella wuodella 1671, ... erinomaisen anomisen jälken, Carkun kirkos, ... pidetty, ab Abraham Ikalensi, past. & eccl. ordin. in Ikalis
• Tekijä: Abrahamus Abrahami Ikalensis
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1671
• Ulkoasu: 36 sivua; 4:o

Pidetty Karkun kirkkoherra Johannes Matthiae Collinukselle Karkun kirkossa 25.6.1671. Alussa Ikalensiksen dedikaatio Collinuksen puoliso Elisabeth Johanneksentyttärelle (os. Särki). Lopussa Petrus Laurbecchiuksen, Abrahamus Ikalensiksen ja Johannes Johannis Collinuksen latinankieliset muistorunot.

Johannes Matthiae Collinukselta on peräisin ensimmäinen Suomessa painettu suomenkielinen kirja Ylimmäisen keisarin Jeesuksen Kristuksen mandaatti (1643).

Henkilökirjaset (7), ruumissaarna (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 163. – Vasenius s. 72. – Melander 568. – SKB 6.

Verkossa: Vade-vale extremum (1671)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1973. – VSKK s. 239-256 (Suomalaiset hautauspuheet ja ruumissaarnat 1600-luvulla).

Internet: Ruumissaarnoja ym. puheita ja muistorunoja 1600-luvulta (Kotus) | Karkun kirkkoherran Johannes Collinuksen ruumissaarnan personalia (VVKS)

71. Päätös papiston valitusten ylitse | 1672

• Nimike: Resolutiost ja selityxest nijden walitusten ylitze, jotca hänen uscolliset alimmaisens papit yhteisest läsnä olewaisisa herrain päewisä täällä coos olewaiset, nöyrydes owat sisälle andanet ja edestuonet, annetusta Stockholmin linnasa, sinä 23 päiwänä talwicuusa, wuonna 1672.
• Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1672]
• Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 4:o

Asetus annettu 23.1.1672. Gezeliuksen kirjapaino aloitti toimintansa vuonna 1668 ja sai kuninkaalta privilegion suomentaa ja julkaista asetukset ja näihin rinnastettavat julkaisut kuten rukoukset. Ei ole tiedossa, kuka Gezeliuksen kirjapainon yhteydessä olisi huolehtinut näiden suomentamisesta. Voisiko ainakin myöhempien osalta tulla kyseeseen Henricus Florinus, joka sai Johannes Gezelius vanhemmalta tehtäväkseen myös Biblian (1685) ja kirkkolain (1688) sekä Johannes Gezelius nuoremmalta Confessio fidein (1693) ja käsikirjan (1694) suomentamisen?

Kirkolliset virallisjulkaisut (17), asetus (8).

Painettu uudestaan (kyseessä toki eri "valitukset" kuin vuonna 1672): 1723 (Pipping 220 a/466), 1748.

Bibliografiat: Pipping 167, 730. – SKB 434.

Verkossa: Resolutiost ja selityxest nijden walitusten ylitze (1672) | Resolutio ja selitys, nijden yhteisten walitusten ja hakemisten ylitze (1748)

72. Mittaamaton ja tutkimaton Jumalan rakkaus | 1673

• Nimike: Charitas sine modo! Dilectio sine exemplo! Se on mittamatoin ja tutkimatoin Iumalan rackaus, nijsä lohdullisis Herran Christuxen sanois; nijn racasti Iumala mailma &c. Joh. 3. ... Rwmin saarnas, ... her Johannexen G. Favorinuxen, Suomen Kyröin uscollisen kirckoherra wainaan christillises hautamises; ioca tapahdui, saman pitäjän kircos ... wuonna jälken Christuxen syndymän 1673. Yhdexändänä päiwänä maalis cuusta, ... edespandu, ja nyt anomisen jälkeen pränttiin walmistettu ab Abraham Ikalensi past. in Ikalis
• Tekijä: Abrahamus Abrahami Ikalensis
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1673
• Ulkoasu: 28 sivua; 4:o

Pidetty Kyrön kirkkoherra Johannes Gregorii Favorinukselle Kyrön kirkossa 9.3.1673. Alussa Ikalensiksen dedikaatio Favorinuksen puoliso Elena Thuronialle.

Henkilökirjaset (8), ruumissaarna (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 172. – Vasenius s. 72. – Melander 606. – SKB 4.

Verkossa: Charitas sine modo! (1673)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1973. – VSKK s. 239-256 (Suomalaiset hautauspuheet ja ruumissaarnat 1600-luvulla).

Internet: Ruumissaarnoja ym. puheita ja muistorunoja 1600-luvulta (Kotus)

73. Tri Martti Lutherin katekismus – se suurempi | 1674

• Nimike: D. Martinus Lutheruxen Catechismus se suurembi hänen cuningallisen Maij:tins cuningas Carlein, sen XI. Ruotzin, Göthein, ja Wendein, etc. etc. suurwoimallisimman cuningan ja herran armollisimman käskystä, ja culutuxella. Suomexi käätty â Jacobo Raumanno pastore & praeposito in Birckala 
• Tekijä: Jacobus Pauli Raumannus (suom.)
• Painettu: Turku; Johan Winter; 1674
• Ulkoasu: 256 sivua; 4:o; nimiösivulla muotokuva Lutherista; kaksi vaakunakuvaa

Alussa Raumannuksen dedikaatiokirjoitus Kaarle XI:lle (8 sivua), lyhyt esipuhe (1 sivu) sekä Lutherin elämäkerta (5 sivua). Raumannus valmisteli ison katekismuksen suomennoksen ainakin osittain saksankielisestä alkutekstistä, mutta käytti hyväkseen myös vuonna 1667 ilmestynyttä ruotsinkielistä käännöstä. Lutherin elämäkerta on ensimmäinen suomeksi painettu esitys Lutherin elämänvaiheista.

Katekismukset (14), iso katekismus (2).

Painettu uudestaan: 2. p. 1821, 3. p. 1831. Vuoden 1849 Lutherin Iso katekismus on uusi suomennos.

Bibliografiat: Pipping 175. – Vasenius s. 111. – SKB 2497.

Verkossa: D. Martinus Lutheruxen Catechismus se suurembi (1674)

Kirjallisuutta: VSKK s. 98-99.

DigiAineistot (Martinkirja): Kaste 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (2/2)