1. Abc-kirja | n. 1543

• Nimike: Abckiria [Michael Olaui] Agricola

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: [Tukholma]: [Amund Laurentsson], [1543]

• Ulkoasu: [16] sivua; pieni 8:o; painopinnan suuruus noin 120 x 68 mm; nimiökehys

Ensimmäinen suomenkielinen kirja. Ensimmäisestä painoksesta ainoastaan fragmentteja säilynyt. Abc-kirjan lähimpinä esikuvina mm. Lutherin Vähä katekismus (1529) ja Philipp Melanchtonin Catechismus puerilis (1536). On mahdollista, että Abc-kirjan ensimmäinen painos on julkaistu jo 1530-luvun lopulla, Agricolan Saksan-opintomatkan (1536–1539) aikana.

Sisältö (tiedot koottu kolmesta eri painoksesta): Alkuruno (nimiösivu) | 1. Aakkoset | 2. Kymmenen käskyä | 3. Uskontunnustus | 4. Isä meidän -rukous | 5. Terve Maria (Ave Maria) | 6. Kaste | 7. Rippi | 8. Ehtoollinen (tähän päättyi mahdollisesti ensimmäinen painos) | 9. Ruokarukoukset | 10. Aamu- ja iltarukous | 11. Kellonsoittorukoukset | 12. Suomen luvut. 

Katekismukset (1), aapiskatekismus (1). 

Painettu uudestaan: [2. uud. p.] n. 1550 [1549–1551], [3. p.] 1559. Ensimmäisessä painoksessa arvellaan sivuja olleen 16, seuraavissa 24. Vasta toiseen painokseen sisältyy Agricolan nimiösivun tervehdys Christiano salutem. Vasta kolmas painos sisältää varmuudella rukoukset ja lukusanat. Agricolan Abc-kirjan jälkeen seuraava aapiskirja on säilynyt vuodelta 1629. 

Näköispainokset/transkriptiot: 1884 (Abckiria: suomenkielisen kirjallisuuden esikoinen; toim. K. G. Leinberg), 1922 (Abckiria; Helsinki: Puromiehen kirjapaino), 1931 (Quin Abckiria ensin on: sijtten Alcu Opista wskoon; toim. E. Granit-Ilmoniemi), 1931 (teoksessa Mikael Agricolan teokset I; 2. p. 1987), 1931 (teoksessa Mikael Agricolan teokset IV; 2. p. 1987), 1971 (Abckiria: näköispainos Mikael Agricolan Abckirian eri painosten säilyneistä katkelmista; toim. Aarni Penttilä; 2. p. 1982, 3. p. 1998, 4. p. 2007), 2007 (Mikael Agricola: Abckiria – kriittinen editio; toim. Kaisa Häkkinen), 2007 (Mikael Agricolan Aapiskirja; toim. Kaisa Häkkinen).

Bibliografiat: Pipping 1. – SKB 159–161.

Verkossa: Abckiria (n. 1543) | Abckiria (n. 1549–1551/Doria)

Kirjallisuutta: Puukko, s. 7-26. – Krohn 1954, 30-32. – Tarkiainen 1958, 90-107. – Rapola, s. 97-104. – Tarkiainen, s. 134-151. – VSKK s. 80-81. – Heininen 1999b, 39-40. – Häkkinen 2007a (sisältää myös Abc-kirjan kriittisen edition). – Häkkinen 2007b (sisältää myös Abc-kirjan näköispainoksen ja transkription). – Heininen, s. 164-188. – Perälä, s. 39-46.

Internet: Abckiria (Agricola: Suomen humanistiverkko) | ABC-kirja (Kotus) | Abckirian eli katekismuksen nimiö (VVKS) | Abckiria (Wikipedia)

DigiAineistot (Martinkirja): Agricolan Abc-kirja (n. 1543/1559) | Kaste 1500-luvun katekismuksissa | Rippi 1500-luvun katekismuksissa | Ehtoollinen 1500-luvun katekismuksissa

BlogiTorni (Martinkirja): Agricolan Abc-kirja – mitä varten? (1/2) | Agricolan Abc-kirja – milloin? (2/2)

2. Rukouskirja | 1544

• Nimike: Rucouskiria, Bibliasta, se on, molemista testamentista, messuramatusta, ia muusta monesta
• Tekijä: Mikael Agricola
• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1544
• Ulkoasu: 877 sivua; pieni 8:o; painopinnan suuruus noin 120 x 72 mm; kuvitettu; punaisella painettuja osuuksia; lopussa sisällysluettelo

Toinen suomenkielinen kirja (olettaen, ettei Agricola julkaissut Abc-kirjan jälkeen erillistä katekismusta; Pipping 2. – SKB 162). Agricolan jättiläistyö. Yhteensä 694 rukousta. Rukouskirja-teosta kirjastoissa säilyneenä 13 kappaletta.

Agricolan rukouskirja oli suunnattu lähinnä pappien jumalanpalvelus-, opetus- ja hartauskäyttöön, mutta virallinen kirkollinen käsikirja se ei ole.

Hartaus ja opetus (1), rukouskirja (1). 

Ei painettu uudestaan. Seuraava hartaus- ja rukouskirja on Finnon rukouskirja (1583).

Näköispainokset/transkriptiot: 1931 (Mikael Agricolan teokset I; 2. p. 1987), 1931 (Mikael Agricolan teokset IV; 2. p. 1987), 2007 (Jumalan aijnoan olcohon kijtos: rukouksia Agricolan Rukouskirjasta; toim. Juhani Holma).

Bibliografiat: Pipping 3. – Vasenius s. 4. – SKB 172.

Verkossa: Rucouskiria (1544/Doria)

Kirjallisuutta: Puukko, s. 55-74. – Krohn 1954, 32-33. – Gummerus 1955. – Tarkiainen 1958, 177-208. – Rapola, s. 104-112. – Tarkiainen, s. 152-178. – VSKK s. 144-145. – Heininen 1999a, 19-257. – Heininen 1999b, 40-42. – Heininen, s. 189-229. – Perälä, s. 47-69. – Heininen 2020.

Internet: Rukouskirjan loppuosa kollehtarukouksista lähtien (Kotus) | Rukouskirjan reunahuomautukset (Kotus) | Rucouskirian esipuherunoja (VVKS) | Rucouskiria (Wikipedia)

DigiAineistot (Martinkirja): Agricolan rukouskirjan kalenteri (1544) | Agricolan rukouskirjan esipuherunot (1544) | Agricolan rukouskirjan evankelisen julistuksen pääkohdat (1544)

3. Se Uusi testamentti | 1548

• Nimike: Se Wsi Testamenti
• Tekijä: Mikael Agricola
• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1548
• Ulkoasu: 719 sivua; 4:o; runsaasti kuvitettu; kaksi nimiölehteä; alussa sisällysluettelo

Kolmas suomenkielinen kirja. Agricolan mestariteos. Uutta testamenttia kirjastoissa säilyneenä 59 kappaletta. Uuden testamentin oikoluvusta Tukholmassa huolehti Mikael Tapaninpoika.

Toinen nimiölehti Se pyhen Paualin epistola Romarein tyge.

Agricolan suomentama Uusi testamentti on vaikuttanut ratkaisevasti paitsi kaikkiin tuleviin raamatunkäännöksiin myös suomen kirjakieleen. 

Raamatut (1), Uusi testamentti (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava raamattujulkaisu on Daavidin psalttari (1551). Koko Uusi testamentti painettiin seuraavan kerran vuoden 1642 Raamatussa ja itsenäisesti seuraavan kerran vuonna 1732.

Näköispainokset/transkriptiot: 1931 (Mikael Agricolan teokset III; 2. p. 1987), 1931 (Mikael Agricolan teokset IV; 2. p. 1987), 1948 (Se wsi Testamenti 1548; Porvoo: WSOY).

Bibliografiat: Pipping 5. – Vasenius s. 195. – SKB 165.

Verkossa: Se Wsi Testamenti (1548/Doria)

Kirjallisuutta: Puukko, s. 97-114. – Krohn 1954, 33. – Tarkiainen 1958, 108-129. – Rapola, s. 112-119. – Tarkiainen, s. 179-193. – VSKK s. 49-51. – Heininen 1999b, 42-43. – Heininen, s. 230-275. – Perälä, s. 70-108. – Heininen 2023.

Internet: Se Wsi Testamenti 1548 (Finbible) | Evankeliumit ja Apostolien teot (Kotus) | Uuden testamentin kirjeet ja Ilmestyskirja (Kotus) | Uuden testamentin reunahuomautukset (Kotus) | Alcupuhe sen wdhen Testamentin päle jne. (VVKS) |  Mikael Agricola – suomalainen raamatunkäännöstyön uranuurtaja (Juhani Koivisto/Kansanlähetys) |  Se Wsi Testamenti (Wikipedia) | 

DigiAineistot (Martinkirja): Agricolan Uuden testamentin toinen alkupuhe (1548) | Agricolan Uuden testamentin kuvat (1548)

4. Käsikirja kasteesta ja muista kristikunnan menoista | 1549

• Nimike: Käsikiria castesta ia muista christikunnan menoista

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1549

• Ulkoasu: 80 sivua; 4:o; kolme kuvaa; alussa sisällysluettelo

Agricolan suomeksi toimittaman käsikirjan pohjana Olaus Petrin laatima kirkollisten toimitusten käsikirja (1541/1548). Käsikirjaan suomennettu myös Caspar Huberinuksen opas kuolemisen taidosta (1529) sekä kirkkoisä Epifanios Salamislaisen esitys Jeesuksen elämästä (1543). Kirjastoissa säilyneenä 14 kappaletta.

Kirkkokäsikirjat (1), kirkolliset toimitukset (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava kirkollisten toimitusten käsikirja on Sorolaisen käsikirja (1614).

Bibliografiat: Pipping 6. – Vasenius s. 97. – SKB 163.

Näköispainokset/transkriptiot: 1893 (Suomen kielen muistomerkkejä 1: Mikael Agricolan käsikirja ja messu; toim. E. N. Setälä ja K. B. Wirklund), 1931 (Mikael Agricolan teokset III; 2. p. 1987), 1931 (Mikael Agricolan teokset IV; 2. p. 1987), 2011 (Mikael Agricolan käsikirja 1549; toim. Kaisa Häkkinen).

Verkossa: Käsikiria castesta ia muista christikunnan menoista (1549/Doria)

Kirjallisuutta: Rapola, s. 119-122. – Tarkiainen, s. 204-209. – VSKK s. 108-111. – Heininen, s. 276-296. – Perälä, s.109-117.

Internet: Käsikirja, Messu ja Piina (Kotus) | Käsikiria Castesta (Wikipedia) 

DigiAineistot (Martinkirja): Agricolan käsikirja kasteesta (1549) | Agricolan käsikirjan, messun ja passion kuvat (1549)

5. Messu eli Herran ehtoollinen | 1549

• Nimike: Messu eli Herran echtolinen

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1549

• Ulkoasu: 64 sivua; 4:o; viisi kuvaa

Agricolan toimittaman messun pohjana Olaus Petrin laatima jumalanpalvelusjärjestys (1541/1548). Loppuun ennen litaniaa suomennettuna 23 Vanhan testamentin lukukappaletta ja Ensimmäisen Mooseksen kirjan neljä ensimmäistä lukua. Agricolan messua kirjastoissa säilyneenä 13 kappaletta.

Kirkkokäsikirjat (2), messujärjestys (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava messukirja on Juustenin Se pyhä messu (1575).

Näköispainokset/transkriptiot: 1893 (Suomen kielen muistomerkkejä 1: Mikael Agricolan käsikirja ja messu; toim. E. N. Setälä ja K. B. Wirklund), 1931 (Mikael Agricolan teokset III; 2. p. 1987), 1931 (Mikael Agricolan teokset IV; 2. p. 1987), 2013 (Mikael Agricolan Messu 1549; toim. Kaisa Häkkinen).

Bibliografiat: Pipping 7. – Vasenius s. 125. – SKB 164.

Verkossa: Messu eli Herran echtolinen (1549/Doria)

Kirjallisuutta: Tarkiainen 1958, 130-153. – Rapola, s. 119-122. – Tarkiainen, s. 194-203. – VSKK s. 111-114. – Heininen, s. 276-296. – Perälä, s. 118-125.

Internet: Käsikirja, Messu ja Piina (Kotus) | Messu eli Herran Echtolinen (Wikipedia)

DigiAineistot (Martinkirja): Agricolan messun messujärjestys (1549) | Litania Agricolan messussa (1549) | Agricolan käsikirjan, messun ja passion kuvat (1549)

6. Se meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen piina, ylösnousemus ja taivaaseen astumus | 1549

• Nimike: Se meiden Herran Jesusen Christusen pina, ylesnousemus ia taiuaisen astumus, niste neliest euangelisterist coghottu

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1549

• Ulkoasu: 52 sivua; 4:o; kolme kuvaa

Agricolan toimittaman passion pohjana Johannes Bugenhagenin passioharmonia (1544). Loppuun liitetty kristologinen tutkielma, jonka lähdettä ei tiedetä. Passio-teosta kirjastoissa säilyneenä 15 kappaletta.

Agricolan passion "Sitz im Leben" on hiljaisen viikon jumalanpalveluksissa tapahtunut kärsimyshistorian lukeminen ja siitä saarnaaminen – toisaalta kärsimyshistorian lukeminen lienee yleistynyt melko pian myös yksityisessä hartaudessa.

Kirkkokäsikirjat (3), saarnatuoliliturgia (1). 

Painettu uudestaan: 2. p. 1616, 3. p. 1620 (ei säilynyt). Vuoden 1616 painos on oktaavo (8:o), vuoden 1620 painos duodesimo (12:o). Seuraava passio on Thomas Georgii Careliuksen toimittama passio (1629).

Näköispainokset/transkriptiot: 1931 (Mikael Agricolan teokset III; 2. p. 1987), 1931 (Mikael Agricolan teokset IV; 2. p. 1987).

Bibliografiat: Pipping 8. – Vasenius s. 120. – SKB 166–168.

Verkossa: Se meiden Herran Jesusen Christusen pina, ylesnousemus ia taiuaisen astumus (1549/Doria)

Kirjallisuutta: Rapola, s. 119-122. – Tarkiainen, s. 210-217. – VSKK s. 51-52. – Heininen, s. 276-296. – Perälä, s. 126-129.

Internet: Käsikirja, Messu ja Piina (Kotus) | Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina (Wikipedia)

DigiAineistot (Martinkirja): Agricolan passion loppukehotus (1549) | Agricolan käsikirjan, messun ja passion kuvat (1549)

7. Daavidin psalttari | 1551

• Nimike: Dauidin psaltari

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1551

• Ulkoasu: 238 sivua; 4:o; kuvitettu; nimiökehys painettu punaisella

Psalttarin suomentamiseen näyttävät osallistuneen myös Turun koulun oppilaat opettajansa Paavali Juustenin johdolla. Daavidin psalttaria kirjastoissa säilyneenä 13 kappaletta.

Raamatut (2), Vanha testamentti (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraavan kerran koko psalttari on julkaistu vuoden 1642 Raamatussa. Seuraava psalttari omalla nimiölehdellään varustettuna – tosin ilman merkintää painopaikasta ja julkaisuvuodesta – on vuoden 1653 manualessa (SKB 3129).

Näköispainokset/transkriptiot: 1931 (Mikael Agricolan teokset III; 2. p. 1987), 1931 (Mikael Agricolan teokset IV; 2. p. 1987), 2011 (Mikael Agricolan Psalttari 1551; toim. Kaisa Häkkinen).

Bibliografiat: Pipping 9. – Vasenius s. 143. – SKB 171. – Heininen, s. 297-335. – Heininen 2020.

Verkossa: Dauidin psaltari (1551/Doria) | Dauidin Psaltari (1551/Libris) | Dauidin psaltari (1551; vaillinainen)

Kirjallisuutta: Puukko, s. 75-97. – Krohn 1954, 33-36. – Rapola, s. 119-122. – Tarkiainen, s. 218-237. – VSKK s. 52-53. – Perälä, s. 130-139.

Internet: Psalttari (Kotus) | Vanha Testamentti 1551/1552 (Finbible) | Alcupuhe Psaltarin päle (VVKS) | Dauidin Psalttari (Wikipedia) | Mikael Agricolan jumalaluettelo (Wikipedia)

8. Veisut ja ennustukset | 1551

• Nimike: Weisut ia ennustuxet. Mosesen laista ia prophetista wloshaetut.

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1551

• Ulkoasu: 276 sivua; 4:o; kaksi kuvaa; nimiökehys painettu punaisella

Jatkoa Agricolan Vanhan testamentin käännöksille. Agricolan pyrkimyksenä oli saada käännettyä koko Raamattu suomenkielelle. Veisut ja ennustukset -teosta kirjastoissa säilyneenä 12 kappaletta.

Raamatut (3), Vanha testamentti (2).

Ei painettu uudestaan. 

Näköispainokset/transkriptiot: 1931 (Mikael Agricolan teokset III; 2. p. 1987), 1931 (Mikael Agricolan teokset IV; 2. p. 1987).

Bibliografiat: Pipping 10. – Vasenius s. 200. – SKB 169.

Verkossa: Weisut ia ennustoxet (1551/Doria)

Kirjallisuutta: Krohn 1954, 33-36. – Rapola, s. 119-122. – Tarkiainen, s. 238-247. – VSKK s. 53-54. – Heininen, s. 297-335. – Perälä, s. 140-145. – Heininen 2008.

Internet: Weisut ja Ennustoxet, Ne Prophetat ja Mutomat Lughut Mosen Ramatuista (Kotus) | Vanha Testamentti 1551/1552 (Finbible) | Weisut ia Ennustoxet (Wikipedia)

9. Ne profeetat | 1552

• Nimike: Ne prophetat. Haggaj. Sacharia. Maleachi.

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1552

• Ulkoasu: 80 sivua; 4:o; yksi kuva

Vanhan testamentin kolmen viimeisen profeettakirjan suomennosta ei kelirikon vuoksi saatu painettua edellisen teoksen yhteyteen. Agricolan viimeinen teos. Loppuun liitetty otteita Mooseksen kirjoista sekä 23 siunausrukousta. Profeetat-teosta kirjastoissa säilyneenä 9 kappaletta.

Raamatut (4), Vanha testamentti (3).

Ei painettu uudestaan.

Näköispainokset/transkriptiot: 1931 (Mikael Agricolan teokset III; 2. p. 1987), 1931 (Mikael Agricolan teokset IV; 2. p. 1987).

Bibliografiat: Pipping 11. – Vasenius s. 129. – SKB 170.

Verkossa: Ne prophetat (1552/Doria)

Kirjallisuutta: Krohn 1954, 33-36. – Rapola, s. 119-122. – Tarkiainen, s. 238-247. – VSKK s. 53-54. – Heininen, s. 297-335. – Perälä, s. 146-150. – Heininen 2008.

Internet: Weisut ja Ennustoxet, Ne Prophetat ja Mutomat Lughut Mosen Ramatuista (Kotus) | Vanha Testamentti 1551/1552 (Finbible) | Ne Prophetat (Wikipedia)

10. Katekismus | 1574

• Nimike: Catechismus, somenkielen tulkittus udistettu ja jumalisten ja caunisten rukoisten ja kijtos sanain cansa enätty ia surella wisudella koottu somalaisten hywäxi ja jocapäiväsexi tarpexi, secä cotona että matkas

• Tekijä: Paavali Juusten

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1574

• Ulkoasu: [24-] sivua; 8:o

Ei tunneta säilyneenä (ainakaan toistaiseksi). Viimeinen tiedossa oleva kappale tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. 

Juustenin katekismuksen tarkempi sisältö on arvailujen varassa. Kyseessä voi olla esim. Agricolan aapiskatekismuksen "uudistettu" ja rukouksin "lisätty" laitos tai jonkun ruotsalaisen rukouksia sisältävän katekismuksen suomeksi "tulkittu", suomalaisille sommiteltu esitys – tai kaikkea tältä väliltä. 

Katekismukset (2), vähä katekismus (1). 

Ei painettu uudestaan. Seuraava katekismus on Finnon katekismus (n. 1583).

Bibliografiat: Pipping 13. – Vasenius s. 79. – SKB 2047.

Kirjallisuutta: Krohn 1954, 39-41. – Heininen 2012, 131-132.

Internet: Paavali Juusten (Wikipedia)

11. Se pyhä messu | 1575

• Nimike: Se pyhä messu somen kielen, ei pauin mutta pyhän euangeliumin ia christilisen seuracunnan tauan iälken visusta Somen Turus coottu

• Tekijä: Paavali Juusten

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1575

• Ulkoasu: 180 sivua; 4:o

Teos ilmestyi kolofonin ilmoituksen mukaan Amund Laurentsonin kirjapainosta 12. syyskuuta 1575. Juusten kuoli kolmisen viikkoa aikaisemmin 22. elokuuta 1575. Teos jäi myös Laurentssonin kirjapainon viimeiseksi painotyöksi. Juustenin messua tunnetaan säilyneenä neljä täydellistä ja seitsemän defektiä kappaletta.

Juustenin messu sisältää sekä messujärjestyksen (s. 2-37) että kirkkovuoden ja pyhimyspäivien mukaan järjestetyt kollehtarukoukset ja epistola- ja evankeliumitekstit (s. 38-180). Messujärjestyksen pohjana Agricolan messu (1549) ja Olaus Petrin messu (6. p. 1557), mutta sisältöihin on vaikuttanut myös emämaan uudempi liturginen kehitys, mm. Nova ordinantia (1575). Evankeliumikirjan pohjana Agricolan rukouskirja ja raamatunsuomennokset (1544–1552) ja ruotsalainen evankeliumikirja (3. p. 1572). 

Kirkkokäsikirjat (4), messujärjestys (2) & evankeliumikirja (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava messujärjestys sisältyy Sorolaisen käsikirjaan (1614). Seuraava evankeliumikirja – ensimmäisen kerran itsenäisenä julkaisuna – painettiin vuonna 1618.

Näköispainokset/transkriptiot: 1978 (Se pyhä messu; toim. Martti Parvio).  

Bibliografiat: Pipping 14. – Vasenius s. 125. – SKB 2048.

Verkossa: Se pyhä messu somen kielen (1575)

Kirjallisuutta: Krohn 1954, 39-41. – Parvio 1978a (sisältää lähinnä näköispainoksen). – Parvio 1978b. – VSKK s. 114-117. – Heininen 2012, s. 132-143.

DigiAineistot (Martinkirja): Juustenin Pyhän messun messujärjestys (1575)

[12]. Katekismus | n. 1581

• Nimike: tuntematon
• Tekijä: Petrus Canisius (saks.) & Johannes Matthiae Jussoila (suom.)
• Painettu: painopaikka ja painaja tuntematon, n. 1581
• Ulkoasu: [144] sivua; [8:o]

Ei säilynyt eikä aivan varmaa, onko ilmestynyt. Tieto teoksesta sisältyy erääseen keväällä 1583 laaditun visitaatiopöytäkirjan mainintaan, jonka mukaan Johannes Jussoila (n. 1555–1604) olisi kääntänyt suomen kielelle Petrus Canisiuksen (1521–1597) katekismuksen (Nuorteva 1997, 211-212). Ulkoasutiedot edellä ruotsinkielisen painoksen mukaan.

Johannes Jussoila osallistui mahdollisesti myös saman teoksen ruotsintamiseen. Tämä teos on säilynyt ja painettu Tukholmassa Anders Torstenssonin kirjapainossa ennen 25.7.1580 (En liten catechismus; SKB 792).

Lisätty luetteloon 18.10.2023.

Katekismukset (3), vähä katekismus (2).

Bibliografiat: –

Kirjallisuutta: Nuorteva 1997, 211-212.

Internet: Johannes Jussoila (SKS/Kansallisbiografia) | Johannes Jussoila (Wikipedia)

13. Yksi vähä rukouskirja | 1583

• Nimike: Yxi wähä rucous kiria monil jumalisil ia tarpelisil rucouxil ia kijtos sanoil sekä entisistä suomen kielen että mos muista rucous kirioista lisätty, enätty ia vdhistettu Jumalan cunniaxi ia suomalaisten tarpexi

• Tekijä: Jaakko Finno

• Painettu: [Tukholma]: [Andreas Gutterwitz], 1583

• Ulkoasu: 256 sivua; 8:o

Säilynyt kaksi puutteellista kappaletta, mm. viimeinen lehti puuttuu puuttuu molemmista. Finnon rukouskirjan pääasiallisena lähteenä 1500-luvun ruotsinkielinen rukouskirjallisuus, mutta myös suomalaista, saksalaista ja latinankielistä rukouskirjallisuutta sommitellen hyödynnetty. Finnon rukouskirja – ilmeisesti enemmän kuin Agricolan Rukouskirja (1544) – oli tarkoitettu myös rahvaan hartauskäyttöön.

Sisältää noin 185 rukousta.

Hartaus ja opetus (2), rukouskirja (2).

Painettu uudestaan: 2. p. 1615 (Tukholma: Christopher Reusner/278 sivua; kuvitettu; nimiösivu osin punaisella – säilynyt kaksi puutteellista kappaletta). Finnon rukouskirja – tosin usein muokattuna – sisältyy olennaisena osana kaikkiin 1600-luvun manuale-teoksiin (1646–1693). Nimiösivujen perusteella Rukouskirja olisi painettu usein myös erikseen (1646, 1653, 1658, 1665, 1670, 1682), mutta vain vuoden 1653 painos ilmeisesti tunnetaan säilyneenä itsenäisenä julkaisuna. Johannes Gezelius vanhempi toimitti Finnon rukouskirjasta uuden laitoksen vuonna 1669 (SKB 3286).

Näköispainokset/transkriptiot: –  

Bibliografiat: Pipping 15. – Vasenius s. 174. – SKB 1115–1116.

Verkossa: Yxi wähä rucous kiria (1583) |  Yxi wähä rucous kiria (1615)

Kirjallisuutta: Juva 1952. – VSKK s. 147-149.

Internet: Finno, Jacobus Petri (SKS/Kansallisbiografia) | Jacobus Finno (Wikipedia)

14. Virsikirja | n. 1583

• Nimike: [Yxi wähä suomenkielinen wirsikiria]

• Tekijä: Jaakko Finno

• Painettu: [Tukholma]: [Andreas Gutterwitz], [1583]

• Ulkoasu: [180] sivua; 8:o; kuvitettu
  

Ensimmäinen suomenkielinen virsikirja. Lähimpänä esikuvana Ruotsin virsikirja vuodelta 1572; virsien lukumäärä, ryhmittely ja suurin osa virsistä sieltä. Ainoastaan yksi vajavainen kappale säilynyt, mm. nimiölehti ja viimeinen lehti puuttuvat. Lisäksi Finnon virsikirjasta on säilynyt kaksi käsinkirjoitettua kopiota 1600-luvun alkupuolelta. 

Sisältää yhteensä 101 virttä, joista valtaosa on suoria suomennoksia latinalaisista, saksalaisista tai ruotsalaisista virsistä (yhteensä 65). Lopuista suurimman osan Finno on enemmän tai vähemmän mukaillut/suomentanut suomenkielisten ja/tai ulkomaalaisten esikuvien pohjalta (yhteensä 29). Perinteisesti Finnon itsenäisesti sepittäminä on pidetty seitsemää virttä. Nämä ovat (nykymuodossa): 1) Se kuin tahtoo autuas olla (uskontunnustusvirsi), 2) O Herra Jumala armollinen Isä (Isä meidän -virsi), 3) Kristus käski sanans´ saarnattaa (virsi ripistä), 4) Isä Jumala, valtias Herra (Kyrie eleison -virsi), 5) Yö on nyt meiltä edesmennyt (aamuvirsi), 6) Isä, haltia maan ja taivaan (matkavirsi) ja 7) Nyt Herraa ylistäkäämme vahvast´ (kiitosvirsi ruuan jälkeen; säk. 1-2, 5).

Hengellinen runous (1), virsikirja (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava virsikirja on Hemminki Maskulaisen virsikirja (1605).

Näköispainokset/transkriptiot: 1988 (Jaakko Finnon virsikirja; toim. Pentti Lempiäinen).

Bibliografiat: Pipping 16. – SKB 4213.

Verkossa: –

Kirjallisuutta: Kurvinen 1929, 14-20, 256-312. – Voipio 1940, 108-112. – Krohn 1954, 41-45. – Suomi 1963, 250-253. – Lempiäinen 1988 (sisältää lähinnä näköispainoksen). – VSKK s. 136-138. – Kolehmainen 2007, 71-72.

Internet: Finnon virsikirja (Kotus) | Katkelmia virsikirjan esipuheesta (VVKS) | Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria (Wikipedia)

DigiAineistot (Martinkirja): Finnon virsikirjan alkupuhe (n. 1583)

15. Katekismus | n. 1583

• Nimike: [Catechismus...]

• Tekijä: Jaakko Finno

• Painettu: [Tukholma]: [Andreas Gutterwitz], [1583]

• Ulkoasu: [76-] sivua; 8:o

Finnon katekismus on suomalaisista, ruotsalaisista ja saksalaisista lähteistä kokoonpantu, mutta varsin omaperäinen teos. Huoneentaulu esitetty ensimmäisen kerran suomeksi. Ensimmäisestä painoksesta säilynyt vain yksi puutteellinen kappale, mm. nimiölehti ja viimeinen lehti puuttuvat.

Katekismukset (4), vähä katekismus (3).

Painettu uudestaan: 2. p. 1615 (Catechismus, eli sen christillisen opin pää cappalet/Tukholma: Christopher Reusner/76 sivua; kuvitettu; nimiösivu osin punaisella – säilynyt ilmeisesti vain yksi kappale). Seuraava katekismus Careliuksen katekismus (1607).

Näköispainokset/transkriptiot: –  

Bibliografiat: Pipping 17. – Vasenius s. 28. – SKB 113–1114.

Verkossa: Catechismus (n. 1583) | Catechismus, eli sen christillisen opin pää cappalet (1615)

Kirjallisuutta: VSKK s. 81-83.

DigiAineistot (Martinkirja): Kaste 1500-luvun katekismuksissa | Rippi 1500-kuvun katekismuksissa | Ehtoollinen 1500-luvun katekismuksissa

16. Yksi kiitossana ja rukous | n. 1595

• Nimike: Yx kijtossana ia rucous wden vuoen päivänä Jumalan tyge sanotappa

• Tekijä: [Ericus Erici Sorolainen]

• Painettu: [Tukholma]: [Andreas Gutterwitz], [1595]

• Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Sisältää uudenvuodenrukouksen (s. 1-4) sekä saarnatuoliliturgiaan liittyvän saarna-, rippi- ja esirukouksen (s. 4-8). Ainoastaan yksi kappale säilynyt Juustenin Pyhän messun (1575) loppuun liitettynä.

Kirkkokäsikirjat (5), saarnatuoliliturgia (2).

Ei painettu uudestaan.

Näköispainokset/transkriptiot: 1983 (teoksessa Yx kijtossana ia Rucous wden vuoden päivänä: suomalainen saarnatuoliliturgia 1500-luvulla; toim. Martti Parvio).

Bibliografiat: SKB 1068.

Verkossa: Yx kijtossana ia rucous wden vuoen päivänä (n. 1595)

Kirjallisuutta: Parvio 1983 (sisältää myös näköispainoksen ja saarnatuoliliturgian transkription). – VSKK s. 146-147.

Internet: Ericus Erici Sorolainen (Wikipedia)

DigiAineistot (Martinkirja): Sorolaisen uudenvuodenrukous (n. 1595) | Sorolaisen saarnatuoliliturgia (n. 1595)

Liite: 1500-luvun muu painettu suomen sana

1. Sebastian Münsterin Cosmographia-teoksen pieni saksalais-suomalainen sanasto ja Isä meidän -rukous (1544). Pipping 4.

2. Johannes Jussoilan laatima suomen kielioppi (n. 1583; ei säilynyt – epävarmaa, onko koskaan julkaistu).

3. Kuningas Juhana III:n kirje (1584). SKB 339.

4. Valentinus Thomaen suomenkielinen tervehdysruno teoksessa Serenissimo & potentissimo principi Sigismundo III (1589). Pipping 18. – Melander 29. – SKB 3385.

5. Kaarle Herttuan kirje (1593). Pipping 19. – SKB 240.

6. Kaarle Herttuan kirje (1597).

Huom! On pidetty mahdollisena, että myös kuningas Kustaan vuoden 1555 kirje ja vuoden 1597 Alamaisten toivotus olisi painettu – näin ei kuitenkaan ilmeisesti ole ollut. Pipping 12, 20. – SKB 337, 263.