DigiAineistot: 1600-luku

1600-luvun suomenkielinen kristillinen kirjallisuus

Tämä on luettelo 1600-luvulla painetusta suomenkielisestä kristillisestä kirjallisuudesta. Tiedoissa on ilmoitettu mm. teosten bibliografinen koko (2:o=folio, 4:o=kvartto, 8:o=oktaavo, 12:o=duodesimo, 16:o=sextodesimo). Epävarmat tiedot on merkitty hakasulkeisiin. Käytössä on kaksiportainen julkaisutyyppiluokitus (esim. Hengellinen runous, virsikirja). Suluissa jullkaisutyypin jälkeen on ilmoitettu, monesko kyseisen tyypin julkaisu on kyseessä.

1. Yksi vähä suomenkielinen virsikirja | 1605

  • Nimike: [Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja, Suomencocouxis jumalata kijttä suomenkielellä, tehty m. Jacobilda Suomalaiselda, ja muild Suomen papeilda cunnjalisten herrain Turun pispan m. Erichin, ja capitularisten tiedhost ja suosiost, h. Hemmingin Maschun kirkoherran vaevall ja culutuxel]
  • Tekijä: Hemmingius Henrici Maskulainen (toim.)
  • Painettu: [Tukholma]; [Andreas Gutterwitz]; 1605
  • Ulkoasu: [460] sivua; 12:o; sisällysluettelo

Toinen suomenkielinen virsikirja. Ns. Hemminki Maskulaisen virsikirja (HMV). Ensimmäisestä painoksesta tunnetaan ainoastaan kaksi vajavaista kappaletta, mm. nimiölehti ja johdantosivut puuttuvat kummastakin. 

Sisältää yhteensä 242 virttä (näistä ns. liitevirsiä viisi) ja mukana ovat myös kaikki Finnon virsikirjan (n. 1583) 101 virttä (neljään näistä Maskulainen on lisännyt uusia säkeistöä ja kahden sisällystä muuttanut). Uusia virsiä on siis 141, joista hieman yli puolet on suoria suomennoksia (osa pienin muutoksin) latinalaisista, saksalaisista, tanskalaisista tai ruotsalaisista virsistä (yhteensä 74). Lopuista uusista virsistä suurimman osan Maskulainen on enemmän tai vähemmän mukaillen suomentanut samoin ulkomaalaisten esikuvien pohjalta (yhteensä 43). Maskulaisen itsenäisesti sepittämiä virsi on 18 (näin Kurvinen 1929, 92-93). Nämä ovat (nykymuodossa): 1) psalmivirsi Ynnä yksi yhteys, keskinäinen rakkaus, 2-5) evankeliumivirret Kun Jeesus kävi haahtehen, Kun Jeesus vuorella kirkastui, Herodes häijyn ilkinen ja Kylväjä siemenes meni kylvämään, 6) purjehtivaisten virsi Kristus sinä apuumme ehdit, 7-8) jouluvirret Riemuita me mahdam vahvast ja Enkeli ilmestyi taivaasta, 9) piinavirsi O Jeesus, kuinkas olet piinattu, 10-11) helatorstaivirret Jeesus Isänsä tahdon täytti täällä ja Jeesus täältä voiton kunnian kanssa, 12-13) helluntaivirret Herran Henki ilman alkuu ja Tule, luoja, lohduttaja, 14) virsi enkeleistä Armon liiton enkeli, 15) marttyyreista Kaikki kuin Kristusta kunnioitti sekä 16-18) häävirret Jumala asetti aviokäskyn, Kuin Kristus seurakuntaansa rakastaa ja Itse Jumala alussa tiedäm

Virsikirjassa on lisäksi viisi Turun tuomiorovasti Pietari Melartopaeuksen (virsien kohdalla nimimerki P. M.) tekemäksi merkittyä virttä (Kurvinen 1929, 90-91). Näistä neljä on toisintoja jo Jaakko Finnon virsikirjassa esiintyvistä virsistä ja yksi itsenäinen virsi (Jeesus nousi kuolleist ylös). Viimeisen virren (Ota pois Jumala päältämme julma vihasi) kohdalle on merkitty nimikirjaimet P. I. C. Kurvinen (1929, 64) arvelee, että kyseessä voisi olla Viipurin hospitaalin ja sairaalan saarnaaja Paulus Johannis Carelius. Virsi on suomennos alunperin latinalaisesta laulusta Aufer immensam, Deus, aufer iram (1541; saks. 1583).

Hengellinen runous (1), virsikirja (1).

Painettu uudestaan: 1607 (Rostock/julk. Simon Johannis Carelius; jätetty pois ensimmäisen painoksen viimeinen virsi Ota pois Jumala päältämme julma vihasi), 1630 (Tukholma/julk. Thomas Georgii; samat virret kuin ensimmäisessä painoksessa), 1639 (Tukholma; tarkempi sisältö ei itselläni tiedossa), 1640 (ei säilynyt), 1652 (ainakin Manuale 1653 -painos; ilmeisesti epähuomiossa on jäänyt pois virsi Sanoi Pietari tuomiopäivän), 1653 (ainakin Manuale 1653 -painos). Maskulaisen virsikirja kuuluu olennaisena osana kaikkiin 1600-luvun Manuale finnonicum -teoksiin (1646–1693) ja muihin ns. kansankäsikirjoihin (1668–1700).

Bibliografiat: Pipping 27. – Vasenius s. 120-121. – SKB 4214, 4216–4220.

Verkossa: Yxi vähä suomenkielinen wirsikiria (1607) | Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja (1630)

Kirjallisuutta: Kurvinen 1929, 313-383. – Voipio 1940, s. 112-116. – Vallinkoski 1952. – Krohn 1954, 45-49. – Suomi 1963a, 253-258. – VSKK s. 138-140. – Kolehmainen 2007, 72-73.

InternetHemminki Maskulaisen virsikirja 1605 (Kotus) | Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria (Wikipedia) | Hemminki Maskulainen (Wikipedia)

DigiAineistot (Martinkirja): Hemminki Maskulaisen virsikirjan virret (vuoden 1607 painoksen mukaan)

2. Katekismus, se on: kristillisen opin pääkappaleet | 1607

  • Nimike: Catechi(s)mus, se on christilisen opin pääcappaleet, d. Martinus Lutherin vlostoimituxen cansa, soomen kielen tulkitut
  • Tekijä: Simon Johannis Carelius (toim.)
  • Painettu: Rostock; Stephan Möllemann; 1607
  • Ulkoasu: 72 sivua; 12:o

Tämä ns. Careliuksen katekismus löydettiin Saksan Dresdenistä vuonna 2015 (yhteensidottuna Rostockissa vuonna 1607 painetun Hemminki Maskulaisen virsikirjan kanssa). Säilynyt yksi kappale. Simon Carelius vastasi myös Maskulaisen virsikirjan vuoden 1607 painoksesta.

Sisältää nimiösivun jälkeen 1) Simon Careliuksen Rostockissa 20.9.1607 päiväämän pitkän esipuheen (23 sivua), 2) "kristillisen opin pääkappaleet" eli ns. kanonisen katekismuksen tekstit (6 sivua; I Kymmenen Jumalan käskyä, II Apostolinen uskontunnustus (raamatunviittauksineen), III Meidän Herran rukous, IV Kasteen sakramentista, VI Ehtoollisen sakramentista eli Herran ehtoollisesta; ripin kohta jäänyt ilmeisesti epähuomiossa pois) ja 3) Lutherin Vähän katekismuksen toimitetun suomennoksen (42 sivua; mukana myös opetus "Taivahan valtakunnan avaimista eli ripistä", joka ei kuitenkaan ole Lutherin Vähän katekismuksen "standardiversion" mukainen; lopussa myös aamu-, ehtoo- ja ruokarukoukset sekä "moninaiset jalot opetukset pyhästä raamatusta" eli huoneentaulu; lisäyksenä Lutherin Vähään katekismukseen esim. aamurukouksen jälkeen "Jokapäiväinen rukous" ja "Nuorten lapsien rukous").

Simon Johannis Carelius toimi Rostockissa respondenttina kahdessa Lucas Bacmaisterin väitöskirjassa vuosina 1605 ja 1607 (SKB 617–618). Nämäkin kaksi latinankielistä teosta on painettu Stephan Möllemannin kirjapainossa.

Katekismukset (1), vähä katekismus (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: –

VerkossaCatechimus Se on christilisen opin pääcappaleet (1607)

InternetEnnennäkemätön kirjalöytö Saksasta (Markku Sandell/YLE) | Simon Johannis Carelius (Wikipedia)

DigiAineistot (Martinkirja): Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

3. Käsikirja jumalanpalveluksesta ja kristillisistä kirkonmenoista | 1614

  • Nimike: Käsikiria Jumalan palveluxesta, ja christilisestä kircon menoista, iotka meiden seuracunisan pitä pidhettämän
  • Tekijä: Ericus Erici Sorolainen (toim.)
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1614
  • Ulkoasu: 152 sivua; 4:o; kuvitettu; nuotteja

Säilynyt julkisissa kirjastoissa ja arkistoissa 20–30 kappaletta.

Vuoden 1614 kirkkokäsikirja sisältää nimiölehden, alkupuheen (s. 1-7) ja sisällysluettelon (s. 8) jälkeen (sivut numeroitu) 1) kastekaavan (s. 9-21), 2) hätäkasteen vahvistuskaavan (s. 22-27), 3) messujärjestyksen (s. 28-67), 4) avioliittoon vihkimiskaavan (s. 67-83), 5) morsiamen ja äidin kirkotuskaavan (s. 83-88), 6) sairaiden luona käyntikaavan (s. 89-106), 7) hautaamiskaavan (s. 107-129), 8) kuolemaantuomittujen lohduttamiskaavan (s. 130-138) sekä 9) litanian (s. 139-147).

Sisältää auki kirjoitettuna kymmenen virttä (osasta vain yksi säkeistö): messujärjestyksessä 1. Oi Pyhä Henki tule täyttämään (ei aiemmin 1600-luvulla), 2. Oi Pyhä Henki tule nyt tänne (HMV 110), 3. Oi puhdas Jumalan karitsa (HMV 118) ja 4. Jumala anna meidän kuninkaalle (ei aiemmin 1600-luvulla); avioliiton vihkimiskaavassa 5. Tule Pyhä Henki Luoja (HMV 172) ja 6. Autus se kuin pelkää Herraa (HMV 50); hautaamiskaavassa 7. Me kuin maan päällä elämme (eri versio kuin HMV 231), 8. Tämä ruumis haudatkaamme (eri versio HMV 233), 9. Te kristityt kaikki nyt kuulkaatte (eri versio kuin HMV 234) ja 10. Rauhas lähden täältä (eri versio kuin HMV 7). 

Kirkkokäsikirjat (1), messujärjestys (1) & kirkolliset toimitukset (1).

Ei painettu uudestaan. Johannes Gezelius vanhempi toimitti käsikirjan uudestaan vuonna 1669.

Bibliografiat: Pipping 22. – Vasenius s. 7. – SKB 1051.

VerkossaKäsikiria Jumalan palveluxesta, ja christilisestä kircon menoista (1614)

Kirjallisuutta: Holmström 1937, 120-128. – Rimpiläinen 1980. – VSKK s. 123-125.

InternetEricus Erici Sorolainen (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)Ericus Erici Sorolainen (Wikipedia)

4. Katekismus eli kristillisen opin pääkappaleet | 1614

  • Nimike: Catechismus eli christilisen opin pääcappalet, lyhykäisen ja yxikerraitzen vlgostoimitoxen cansa
  • Tekijä: Ericus Erici Sorolainen
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1614 
  • Ulkoasu: 528 sivua; kuvitettu; 8:o; osa nimiösivun tekstistä painettu punaisella

Sorolaisen iso katekismus sisältää nimiölehden jälkeen 1) Ericus Ericin pitkähkön esipuheen (19 sivua), 2) esipuheen oikaisusivun (1 sivu), 3) katekismukseen ns. johdantokysymykset (10 sivua), 4) katekismuksen pääkappaleiden tekstit (11 sivua; ei rukouksia tai huoneentaulua) ja tämän jälkeen 5) perusteellisesti kysymys-vastaus -menetelmällä läpikäytynä katekismuksen pääkappaleet (I Jumalan kymmenet käskysanat/181 sivua, II Uskontunnustus/128 sivua, III Isä meidän/66 sivua, IV Kasteen sakramentti/34 sivua, V Rippi eli synninpäästö/38 sivua, VI Alttarin sakramentti/37 sivua). Lopussa katekismuksen oikaisusivu (1 sivu).

Katekismukset (2), iso katekismus (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 23. – Vasenius s. 38. – SKB 1050.

VerkossaCatechismus eli christilisen opin pääcappalet (1614)

Kirjallisuutta: Holmström 1937, 128-184. – Holmström 1953. – VSKK s. 84-85. – Kolehmainen 2007, 73-74.

DigiAineistot (Martinkirja): Sorolaisen ison katekismuksen kuvat (1614) | Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

5. Vähä katekismus | n. 1614

  • Nimike: [Wähä catechismus, erinomaisten kysymisten ia wastausten cansa, vlgoswedetty suomen kielen catechismuxesta, ensistä oppiwaisten tähden]
  • Tekijä: Ericus Erici Sorolainen
  • Painettu: [Tukholma]; [Christopher Reusner tai Ignatius Meurer]; [1614]
  • Ulkoasu: [120] sivua; 12:o

Sorolaisen vähä katekismus tunnetaan säilyneenä vasta vuodelta 1629. On kuitenkin pidetty varmana, että vähintään yksi painos on julkaistu tätä ennen, ja todennäköisesti samoihin aikoihin kuin iso katekismus. 

Vuoden 1629 painos sisältää nimiölehden jälkeen 1) johdantokysymykset "Mikä katekismus on?" (1 sivu), 2) kysymys-vastaus menetelmällä läpikäytynä katekismuksen pääkappaleet (105 sivua; I Jumalan kymmenet käskysanat, II Uskontunnustus, III Isä meidän -rukous, IV Kasteen sakramentti, V Rippi eli synninpäästö, VI Herran ehtoollinen), 3) Athanasioksen uskontunnustuksen (6 sivua) sekä 4) katekismuksen aamu-, ehtoo- ja ruokarukoukset (6 sivua).

Vähän katekismuksen viiden säilyneen painoksen (1657/ainakin Manuale 1664 -painos, 1670/myös Manuale 1670 -painos, 1682/myös Manuale 1684 -painos) loppuun sisältyy Lutherin ohjekirja ehtoolliselle aikoville (eli ns. rippikysymykset) ja Pyhän Hieronymuksen profetia. Lutherin kirjasen on suomentanut Jacobus Johannis Collinus ilmeisesti vuonna 1664.

Katekismukset (3), vähä katekismus (2).

Painettu uudestaan (tiedot tässä esitetty SKB:n mukaan – sivumäärät vaihtelevat): 1629 (Tukholma: Ignatius Meurer), 1630 (ei säilynyt), 1630 (vain nimiölehti säilynyt), 1630 (ns. Manuale 1630 -painos), 1651 (96 s./kolofonissa 1630; Pippingin mukaan myös Manuale 1653 -painos/ei säilynyt), 1652 (kolofonissa 1630; ainakin Manuale 1653 -painos), 1654, 1654 (si säilynyt; Pippingin mukaan Manuale 1658 -painos), 1654 (ei säilynyt), 1657 (kolofonissa 1654; ainakin Manuale 1658 -painos), 1657 (ainakin Manuale 1664 -painos), 1668 (ei säilynyt), 1670 (myös Manuale 1670 -painos), 1682 (Tukholma: Johan Georg Eberdt; kaksi varianttia; myös Manuale 1684 -painos; ks. SKB 2545). Sorolaisen vähä katekismus sisältyy lukuisiin 1600-luvun lopun Manuale finnonicum -teoksiin (1653–1693; ns. vuoden 1630 manualea ei ilmeisesti julkaistu yhteisellä nimiölehdellä varustettuna; ks. SKB 2538). Vuosien 1671, 1685 ja 1693 manuale-laitoksissa Sorolaisen vähä katekismus julkaistiin ilman omaa nimiölehteä. 

Bibliografiat: Pipping 34. – Vasenius s. 38. – SKB 1054–1067.

VerkossaWähä catechismus (1629) | Wähä catechismus (1630) | Wähä catechismus (1652?) | Wähä catechismus (1654) | Wähä catechismus (1670) | Wähä catechismus (1682)

Kirjallisuutta: VSKK s. 86-88.

DigiAineistot (Martinkirja)Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

6. Aapinen | n. 1614

  • Nimike: [A A a b c d e f ff g h i k l m ...]
  • Tekijä: [Ericus Erici Sorolainen]
  • Painettu: [Tukholma], [Christopher Reusner tai Ignatius Meurer]; [1614]
  • Ulkoasu: [16] sivua; 8:o

Agricolan Abc-kirjan (3. p. 1559) jälkeen seuraava säilynyt aapiskatekismus on vuodelta 1629. On kuitenkin pidetty todennäköisenä, että Sorolainen olisi julkaissut myös aapiskatekismuksen, ja mahdollisesti samaan aikaan kuin muut katekismuksensa.

Vuoden 1629 painoksen sisältö: 1) Aakkoset (nimiösivu) | 2) Isä meidän -rukous |  3) Uskontunnustus |  4) Kymmenen käskyä | 5) Kaste | 6) Rippi | 7) Ehtoollinen | 8) Ruokarukoukset | 9) Aamu- ja iltarukous | 10) Neljä rauhanrukousta | 11) Agnus Dei -parafraasi (Oi puhdas Jumalan Karitsa) | 12) Iltarukous.

Katekismukset (4), aapiskatekismus (1).

Painettu uudestaan: 1629 (Tukholma: Ignatius Meurer). Seuraava aapiskatekismus on Gezeliuksen Yksi lasten paras tavara (1666).

Bibliografiat: SKB 3.

VerkossaA A a b c d e f ff g h i k l m ... (1629)

Kirjallisuutta: VSKK s. 83-84.

DigiAineistot (Martinkirja)Aapinen (1629) | Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

7. Vanhain Suomen maan piispain ja kirkon esimiesten latinankieliset laulut | 1616

  • Nimike: Wanhain Suomen maan piispain, ja kircon esimiesten latinan kielised laulud, Christuxesta, ja inhimisen elämän surkeudhesta, muutamissa, m. Jacobilda Finnolda, (Suomen seoracunnista paljon hyvää ansainelda mieheldä) ojetud: aina Suomen schouluissa veisatud 
  • Tekijä: Hemmingius Henrici Maskulainen (suom. toim.)
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1616
  • Ulkoasu: 142 sivua; 8:o

Maskulaisen suomennos perustuu latinankieliseen laulukokoelmaan Piae cantiones ecclesiasticae et scholasticae vetervm episcoporum ("Vanhojen piispojen hurskaita kirkko- ja koululauluja"), jonka uusmaalainen Theodoricus Petri Nylandensis eli Didrik Persson Ruuth (k. ennen 1617) oli koonnut ja Turun koulun rehtori Jaakko Finno tarkastanut ja korjannut. Didrik Ruuth vastasi teoksen painamisesta opintomatkallaan Greifsvaldissa vuonna 1582 (2. uud. p. 1625, 3. uud. p. 1679; SKB 3058, 3060–3061).

Sisältää nimiölehden jälkeen 1) Hemmingius Henricin 9.6.1616 Maskussa päivätyn esipuheen (6 sivua), 2) Maskulaisen kirjoittaman esipuherunon (2 sivua), 3) 76 laulua (127 sivua) ja 4) laulujen hakemiston (5 sivua).

Olisiko Maskulainen vastannut myös Finnon katekismuksen (n. 1583) ja rukouskirjan (1583) uusista painoksista vuonna 1615?

Hengellinen runous (2), laulukirja (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 26. – Vasenius s. 196. – SKB 3059.

VerkossaWanhain Suomen maan Piijspain ja kircon esimiesten latinan kielised laulud (1616/Doria)

Kirjallisuutta: Kurvinen 1929, 384-409. – Suomi 1963a, 253-258. – VSKK s. 134-136.

InternetVanhain Suomen maan Pijspain, ja Kircon Esimiesten Latinan kielised laulud 1616 (Kotus) | Piae Cantiones (Wikipedia)

DigiAineistot (Martinkirja)Maskulaisen Piae cantiones -suomennoksen esipuheet (1616) | Hemminki Maskulaisen laulukirjan laulut (1616)

8. Yksi historia Jerusalemin surkeasta hävityksestä | 1616

  • Nimike: Yxi historia Hierusalemin surkiasta häwijtöxest, lyhyest käsitetty
  • Tekijä: Thomas Georgii Wiburgensis/Carelius (suom.)
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1616
  • Ulkoasu: 24 sivua; kuvitettu; 8:o; nimiösivulla kuva

Kansalliskirjaston ilmoituksen mukaan "perustunee Flavius Josephuksen teokseen Peri tu Iudaiku polemu (Juutalaissodan historia)". 

Sisältää nimiösivun jälkeen 1) raamatunkohdat Matt. 23:37-38 ja Luuk. 19:43-44 auki kirjoitettuina (1 sivu; välissä kuva), 2) johdannon Jerusalemin hävitykseen historiaan (4 sivua; yksi kuva) ja 3) Jerusalemin hävityksen historian (17 sivua; otsikko Nyt seurapi häwitöxen historia lyhykäisestä). Lopussa suuremmin kirjaimin: "Jokaisella valtakunnalla ompi loppu, mutta Kristuksen valtakunta pysyypi iankaikkisesti. Aamen."

Hartaus ja opetus (1), kirkkohistoria (1).

Painettu uudestaan: 2. uud. 1629 (14 sivua; 4:o/vain Thomas Georgiin toimittaman vuoden 1629 passion mukana; SKB 2806). Jerusalemin hävityksen historia kuului lisäksi olennaisena osana kaikkiin 1600-luvun Manuale finnonicum -teoksiin (1646–1693) sekä lukuisiin muihin ns. kansankäsikirjoihin (1668–1688/1690).

Bibliografiat: Pipping 25. – SKB 2014.

VerkossaYxi historia Hierusalemin surkiasta häwijtöxest (1616)

Kirjallisuutta: VSKK s. 149-150.

Internet: Thomas Georgii (Wikipedia)

9. Evankeliumit ja epistolat | 1618

  • Nimike: Evangeliumit ja epistolat, iotca seuracunnas ymbäris aiastaian luetan eli weisatan, sunnuntaina ia muina pyhäpäivinä
  • Tekijä: [Olaus Erici Elimaeus (toim.)]
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1618
  • Ulkoasu: [360] sivua; 8:o; kuvitettu

Ensimmäinen itsenäinen evankeliumikirja. Ei säilynyt kokonaisena. Laatinut todennäköisesti tuolloin Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana toiminut Olaus Elimaeus, toimitustyön apuna Thomas Georgii Wiburgensis. Sisältää kirkkovuoden mukaan järjestetyt evankeliumi- ja epistolatekstit sekä kollehtarukoukset. Lopussa myös muuta liturgista aineistoa kuten rukouksia.

Olaus Elimaeukselta on säilynyt lukuisia Tukholman kirkoissa vuosina 1615–1618 pidettyjä saarnoja, mutta nämä on kaikki painettu ruotsinkielellä (SKB 1007, SKB 1009–1013). Ruotsissa toimiessaan Elimaeus ilmeisesti osallistui myös hankkeeseen painaa Ljungo Tuomaanpojan suomentamat maanlaki ja kaupunkilaki (käsikirjoitus valmistui 1601–1609). Painatustyöstä valmistui kuitenkin vain koearkki (8 sivua), joka sisälsi nimiölehden lisäksi Kristoffer- ja Kaarle-kuninkaan lain vahvistuskirjelmät latinaksi ja suomeksi (Rodzin waldacunnan maan laki 1610; Pipping 21. – SKB 3203). Suomennokset on todennäköisesti laatinut Elimaeus.

Kirkkokäsikirjat (2), evankeliumikirja (1).

Painettu uudestaan: 1622 (uud. painos), 1630 (ns. Manuale 1630 -painos; SKB 2538), 1637, 1644. Evankeliumit ja epistolat kuuluu olennaisena osana kaikkiin 1600-luvun Manuale finnonicum -teoksiin (1646–1693) ja muihin ns. kansankäsikirjoihin (1668–1690).

Bibliografiat: Pipping 28. – Vasenius s. 120-121. – SKB 1078–1081.

VerkossaEvangeliumit ja epistolat (1637)

Kirjallisuutta: VSKK s. 117-122.

InternetOlavi Elimaeus (Wikipedia)

[10]. Jälkimuistokirjoitus | n. 1619

  • Nimike: [Jä]lkimuisto-kiriotus, Liuttulan sukulaisten [tapatur]-maisesta [...]n iotca nuorel ijäll tästä surkeudesta Iumala pois cutzunu [...]akillen tila andamahan nijstä edesmennehistä oikein aiachdella; oma ajan [...] ja nijtä surullisia lochdutella, kirjoitettu
  • Tekijä: [Hartvig Henrici Speitz]
  • Painettu: [painopaikka ja painaja tuntematon]; viimeistään 1619
  • Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 1:o

SKB:n mukaan julkaisun kohdehenkilönä "Speitzin suvun perilliset Hämeessä". Nelikielinen; suomi-latina-ruotsi-saksa.

Yksisivuinen teos sisältää invokaation Deo opt. max. s. (= to the greatest, best and most sacred God) ja otsikon jälkeen 1) kokoelman raamatun- ja mietelauseita lähinnä suomeksi (osin latinaksi), 2) suomenkielisen runon (alkaa sanoilla Niin cuin caunimmat cuckaiset) ja tämän parafraasit ruotsiksi ja saksaksi, 3) uuden kokoelman raamatun- ja mietelauseita lähinnä suomeksi (osin latinaksi) ja 4) lopussa lyhyen latinankielisen runon. Muistokirjoituksen tekstin on julkaissut Tuhkanen (2005, 326–332).

Tämä paperille painettu "jälkimuistokirjoitus" sijaitsee Speitzin perheen muistotaulun alaosassa, eikä siis ole varsinainen kirja tai vihkonen. Taulun lahjoittajana pidetään Hartvig (Hartikka) Speitziä (k. 1651), jonka nimi ja vuosiluku 1619 ovat maalauksen taakse kaiverretussa tekstissä. Syyksi aatelisperheen muistotaulun teettämiseen on arveltu perhettä kenties kirkkomatkalla kohdannutta veneonnettomuutta, jossa surmansa saivat erään tiedon mukaan suvun kaksi vanhempaa ja neljä nuorempaa miestä sekä kaksi tyttöä (ks. Tuhkanen 2005, 177–178; muistokirjoituksen lopussa esiintyy sana haaxiricohon). Suomalainen lainlukija Hartvig Speitz voi hyvin olla myös kirjoituksen laatija, koska hän mm. Wittenbergissä oppia saaneena oli varmasti kielitaitoinen ja hänen kirjoituksiinsa sisältyi usein antiikin oppineiden sitaatteja. Olisivatko taulu ja sen kirjoitus valmistuneet jo Wittenbergissä, jonne Hartvig olisi saanut tiedon perhettä kohdanneesta tragediasta? Myöhemmin Hartvig Speitz käänsi suomeksi useita lakitekstejä. 

Muistotaulu ja sen muistokirjoitus ovat alun perin ollut Sääksmäen kirkossa, mutta nykyään niitä säilytetään Kansallismuseossa.

Henkilökirjaset (1), hautajaiset (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Melander 14. – SKB 2050.

Verkossa: –

Kirjallisuutta: Tuhkanen 2006, 172-179, 326-332.

11. Suomenkielinen virsikirja | 1621

  • Nimike: Soomenkielinen wirsikiria, Soomencocouxis Jumalata kijttä soomenkielellää, tehty m. Jacobilda Soomalaiselda, ia muilda Soomen papilda
  • Tekijä: Olaus Erici Elimaeus (toim.)
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1621
  • Ulkoasu: 304 sivua; kuvitettu; 8:o; osa nimiösivun tekstistä painettu punaisella

Kolmas suomenkielinen virsikirja. Viipurin piispa Olaus Elimaeuksen toimittama ja tarkoitettu lähinnä maan itäosien käyttöön. Virsikirjaa tunnetaan säilyneenä ilmeisesti vain kaksi puutteellista kappaletta.

Olaus Elimaeuksen virsikirja sisältää nimiösivun jälkeen 1) kalenterin (s. 2–7), 2) raamatunkohdat Ps. 147:1, 7 ja Kol. 3:16 auki kirjoitettuina (s. 8), 3) yhteensä 153 virttä (s. 9–294), 4) kaksi morsiushuoneen siunaustoimituksen rukousta (s. 294–295) ja 5) virsien hakemiston (s. 296–304). Mukana on 100 Finnon virsikirjan virttä (yksi selvästi muutettuna; puuttuu ainoastaan kaksikielinen Yksi lapsi syntyi Betlehemis´) ja Maskulaisen virsikirjasta näiden lisäksi 50 virttä (kolme selvästi muutettuna). Uusia virsikirjan virsiä on siis kolme (24. Isä kaikkivaltias, sinä se totinen luoja, 92. O sinä Pyhä Henki tule, täytä sinun uskollistesi sydämet, 125. Ylösnouskaatte kristityt kaikki).

Hengellinen runous (3), virsikirja (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 29. – Vasenius s. 120-121. – SKB 4215.

VerkossaSoomenkielinen wirsikiria (1621/Libris) | Soomenkielinen wirsikiria (1621)

Kirjallisuutta: Suomi 1963a, 259.

InternetMessu- ja virsikirjojen kalentereita 1619–1888: Soomenkielinen Wirsikiria (Yliopiston almanakkatoimisto)

DigiAineistot (Martinkirja): Olaus Elimaeuksen virsikirjan virret (1621)

12. Postilla: 1. osa | 1621

  • Nimike: Postilla, eli vlgostoimitus, nijnen ewangeliumitten päälle cuin ymbäri aiastaian, saarnatan Iumalan seuracunnasa. Caickein jumalisten ia hywäin suomalaisten, jotca Iumalata ia hänen pyhä sanans racastawat, hywäxi, opixi ia oiennuxexi, tehty ia coconpantu. I. osa. Adwenti sunnuntaista nijn pyhän colminasuiden sunnuntain asti. 
  • Tekijä: Ericus Erici Sorolainen
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1621
  • Ulkoasu: 1264 sivua; 4:o; kuvitettu

Ensimmäinen suomenkielinen postilla. Sorolaisen monumentaaliteos, jonka vaikutus suomalaiseen saarnaan on ollut perustavanlaatuinen. Ensimmäinen osa sisältää saarnat adventista Marianpäivään.

Pääsiäismaanantain saarnassa on yksi säkeistö iltavirrestä, joka alkaa sanoin Päivä edesioutunut. Kurvisen (1929, 418) mukaan esiintyy latinaksi ja osin saksaksi Joh. Fabriciuksen vuonna 1584 painetun teoksen Rosetum Christianum lopussa. Ei arkkivirsijulkaisuissa tai virsikirjoissa.

Saarnat ja puheet (1), postilla (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 30. – Vasenius s. 38. – SKB 1052.

Näköispainokset/transkriptiot: 1988 (Ericus Erici: Postilla I; toim. Martti Parvio).

Verkossa: Postilla (1621)

Kirjallisuutta: Holmström 1937, 184–253. – Krohn 1954, 50-52. – Rapola 1963b, 166-171. – Kouri 1984. – VSKK s. 166-168.

InternetEnsimmäinen suomenkielinen evankeliumipostilla täyttää 400 vuotta (Elina Heikkilä/Kielikello)

13. Rististä ja kiusauksesta | 1622

  • Nimike: Ristist ja kiusauxest p. isäden ja martyritten oppi ja neuwo ruodzin kielexi käätty ja coottu. à m. Petro Gotho Norcopensi. Ia nyt suomexi ulos tulkittu Riigan caupungis. à Carolo Pictorio Aboensi.
  • Tekijät: Petrus Johannis Gothus (ruots.) & Carolus Olai Pictorius (suom. toim.)
  • Painettu: Riika; Nicolays Mollyn; 1622
  • Ulkoasu: 112 sivua; 8:o

Ensimmäinen laajempi suomenkielinen hartaudellinen opetuskirja; aikaisemmin olivat ilmestyneet vain kaksi rukouskirjaa (Agricolan rukouskirja 1544, Finnon rukouskirja 1583) ja Jerusalemin hävityksen historia (1616). Turkulaisen Carolus Olai Pictoriuksen suomeksi toimittama kirja pohjautuu Petrus Gothuksen teokseen Om korss och anfechtning (1588). 

Teoksen alussa on nimiölehden (2 sivua) jälkeen Pictoriuksen latinankielinen dedikaatio ja ristin kantamisesta kertova esipuheruno (2 sivua) sekä varsinainen suorasanainen esipuhe (10 sivua). Varsinainen suomennos jakaantuu kolmeen osaan: 1) joukkoon Vanhan ja Uuden testamentin raamatuntekstejä (12 sivua), 2) vanhan kirkon opettajilta koottuihin teksteihin ahdistuksesta, kärsimyksestä, kiusauksista ja niiden kestämisestä (62 sivua; lopussa sisällysluettelo) ja 3) keskusteluun syntisen ja Jumalan Sanan välillä, jonka aiheena ovat samoin kiusaukset ja niiden voittaminen (20 sivua). Loppuun on suomennettu kuolemasta kertova virsi Salaisest nousin warhain (4 sivua; 11 säkeistöä). Virren lähteenä ilmeisesti ruotsalainen virsi vuodelta 1610, joka sisältyy Forsiuksen toimittamaan laulukokoelmaan Andelig psalmer och wijsor (viim. 1614). Ruotsinnoksen lähde taas on saksalainen Ich stund an einem Morgen. Virsi ei esiinny arkkivirsijulkaisuissa tai virsikirjoissa.

Hartaus ja opetus (2), opetuskirja (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 31. – Vasenius s. 52. – SKB 3050. 

VerkossaRistist ja kiusauxest (1622)

Kirjallisuutta: VSKK s. 151-152.

InternetPictorius, Carolus Olai (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)Carolus Pictorius (Wikipedia)

14. Neljä suloista ja lohdullista kiitos- ja rukousveisua | 1622

  • Nimike: IV. suloista ja lohdullista kijtos ja rucous weisu Iumalan cunniaxi ja suomalaisten hywäxi käätty ja lauletta tehty Dynminnin linnas. A Carolo Pictorio, Aboensi militum concionatore.
  • Tekijä: Carolus Olai Pictorius (suom. toim.)
  • Painettu: Riika; Nicolaus Mollyn; 1622
  • Ulkoasu: 16 sivua; 8:o; nuotteja

Ensimmäinen suomenkielinen arkkiveisujulkaisu – toisaalta julkaisua voitaneen pikemminkin pitää virsikokoelmana (ei Hultinin arkkiveisujen luettelossa). Julkaisun on laatinut Riian ympäristöön sijoitettujen suomalaiskomppanioiden sotilassaarnaaja, turkulainen Carolus Olai Pictorius. Kyseessä on samalla vanhin painettu suomenkielinen koraalikokoelma.

Sisältää seuraavat virret: 

  1. Suru ilon edell käypi. Saks. Martin Bindemann 1592. Suomennos Sigfrid Aronus Forsiuksen laulukokoelmasta Andeliga psalmer och wijsor (viim. 1614). Seuraavan kerran n. 1680 (Viisi hengellistä virttä), 1686 (Neljä uutta hengellistä virttä) ja n. 1695 (Kolme hengellistä virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 289.
  2. Suru Jumal cuing sinu kiitän. Tekstilähdettä ei tunneta. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Ei virsikirjoissa.
  3. Iloisest tahdon weisat. Tekstilähdettä ei tunneta. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Ei virsikirjoissa.
  4. Ainostans toevos heit Jumalan pääll. Saks. 1597. Suomennos Sigfrid Aronus Forsiuksen laulukokoelmasta Andeliga psalmer och wijsor (viim. 1614). Seuraavan kerran 1683 (Seitsemän uutta hengellistä virttä). Ei virsikirjoissa.

Hengellinen runous (4), virsikokoelma (1) / arkkiveisu (1).

Ei painettu uudestaan.

Näköispainokset/transkriptiot: 1975 (Carolus Pictoriuksen suomenkieliset virret vuodelta 1622; toim. T. I. Haapalainen).

Bibliografiat: SKB 3062.

VerkossaIV. suloista ja lohdullista kijtos ja rucous weisu (1622)

Kirjallisuutta: VSKK s. 152-153.

15. Postilla: 2. osa | 1625

  • Nimike: Postilla, eli vlgostoimitus, nijnen ewangeliumitten päälle cuin ymbäri aiastaian, saarnatan Iumalan seuracunnasa. Caickein iumalisten ia hywäin suomalaisten, iotca Iumalata ja hänen pyhä sanans racastavat hywäxi opixi ia oiennuxexi tehty ia coconpantu. Toinen osa. Pyhän colminaisuden sunnuntaista nijn adwenti sunnuntain asti.
  • Tekijä: Ericus Erici Sorolainen
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1625
  • Ulkoasu: 982 sivua; 4:o; kuvitettu; osa nimiösivun tekstistä painettu punaisella

Ensimmäisen suomenkielisen postillan toinen osa, ensimmäinen osa vuonna 1621. Sorolaisen monumentaaliteos. Toinen osa sisältää saarnat Kolminaisuudenpäivästä pyhäinpäivään. 

Sorolaisen postillan toinen osa on tiettävästi myös ensimmäinen teos, jonka alussa on suomenkielinen onnitteluruno tekijälleen. Sen kirjoittaja on ylioppilas Olaus Petri Sämingensis.

Saarnat ja puheet (2), postilla (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 30. – Vasenius s. 38. – SKB 1053

Näköispainokset/transkriptiot: 1990 (Ericus Erici: Postilla II; toim. Martti Parvio).

Verkossa: Postilla (1625)

Kirjallisuutta: Holmström 1937, 184–253. – Krohn 1954, 50-52. – Kouri 1984. – VSKK s. 166-168.

Internet: Ote saarnasta Marian etsikkopäivänä (VVKS)

16. Yksi rukous yhteisesti tähän aikaan | 1626

  • Nimike: Yxi rucous yhteisesti tähän aican: caikis christilisis seoracunnis sangen tarpelinen luetta
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1626
  • Ulkoasu: [4] sivua; [4:o]

Ei tiedossa säilynyttä painettua kappaletta. Sivumäärä ja bibliografinen koko merkitty seuraavan rukouksen (n. 1656) mukaan. Säilynyt käsikirjoitus sisältyy Finnon rukouskirjan toisen painoksen (1615) tyhjille loppulehdille (Helsingin yliopiston kappale).

Kirkolliset virallisjulkaisut (1), rukous (1).

Ei painettu uudestaan. 

Bibliografiat: Pipping 32. – SKB 3270.

VerkossaYxi rucous yhteisesti tähän aican (käsikirjoitus 1626)

17. Suomenkielinen tri Martti Lutherin pienempi katekismus | 1628

  • Nimike: Somen kielinen d. Martinus Lutherin pienembi catechismus saxan kielen jälken ojettu, a Canuto Carelio Vijdeburgio. Ja hänen culutuxellans painettu Stockholman caupungis.
  • Tekijä: Canutus Martini Carelius
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1628
  • Ulkoasu: 80 sivua; 4:o

Tornion kirkkoherra Canutus Martini Careliuksen sommittelema katekismus. Tämä katekismus muistetaan erityisesti ripin painotuksestaan. Carelius on käyttänyt lähteinään ainakin 1500-luvulta peräisin olevia Pommerin kirkkojärjestystä, Jaakko Finnon ja Johann Tetelbachin katekismuksia sekä Petrus Johannis Gothuksen ripityskirjaa. Kaikkiin katekismuksen kohtiin Carelius on lisännyt itsenäisesti lukuisia raamatunkohtia.

Sisältää nimiösivun jälkeen 1) raamatunkohdat 5. Moos. 6:6-7 ja Jes. 30:21 auki kirjoitettuina (1 sivu), 2) Canutus Careliuksen Torniossa vuonna 1628 päivätyn esipuheen (2 sivua), 3) katekismuksen pääkappaleet muutamin kysymyksin ja loppukehotuksin höystettynä (13 sivua; I Jumalan kymmenen käskyä, II Apostoleiden ja niiden kristittyjen uskontunnustuksen artikkelit eli kappaleet, III Herran rukous, IV Pyhän kasteen sakramentti, V Taivaan valtakunnan avaimet: rippi ja synninpäästö, VI Alttarin eli Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja veren sakramentti; lopussa aamu- ja ehtoorukous, ruokarukoukset sekä "rauhan edestä rukous"), 4) Lutherin Vähän katekismuksen toimitetun suomennoksen runsaine raamatunviittauksineen ja muine lisäyksineen (48 sivua; kolmannen uskonkappaleen selitys jäänyt ilmeisesti epähuomiossa pois; lopussa katekismusrukouksiin liittyviä ohjeita ja huoneentaulu), 5) Athanasioksen uskontunnustuksen (3 sivua), 6) Ambrosiuksen ja Augustinuksen Te Deum laudamus -kiitosvirren (1 sivu; lähteenä Finnon katekismus, 1583) ja 7) lopussa neljä Mooseksen kirjoista poimittua raamatunkohtaa (11 sivua; lähteinä Finnon katekismus ja Agricolan Ne profeetat, 1552).

Katekismukset (5), vähä katekismus (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 33. – Vasenius s. 112. – SKB 2504.

VerkossaSomen kielinen d. Martinus Lutherin Pienembi catechismus (1628)

Kirjallisuutta: Holmström 1953. – VSKK s. 88-89. – Laine 2007, 64.

InternetCarelius, Canutus Martini (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)

DigiAineistot (Martinkirja)Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

[Katekismus eli kristillinen oppi | 1628]

  • Nimike: [Katehizmus" èli se hristilinen' op'pi menden" uskom" pâe kappalegista
    Katehizis" lûteranskij, napečatannyj v" Stokgol'mě, v" 1628 godu kirillovskimi bukvami
    ]
  • Tekijä: [tekijä tuntematon]
  • Painettu: Tukholma; Peter van Selow; 1628
  • Ulkoasu: [sivumäärä ja bibliografinen koko ei itselläni tiedossa]; kyrillisin kirjaimin

Painettu kyrillisin kirjaimin – tämä katekismus on venäjänkielinen (korjaus 27.5.2023). 

Katekismukset, vähä katekismus.

Ei painettu uudestaan. Vuoden 1644 kyrillinen katekismus on eri teos.

Bibliografiat: –

Verkossa: –

18. Käsikirja | 1629

  • Nimike: Käsikiria, jossa on käsitetty, millätawalla Jumalan palwelus, christilisten ceremoniain ia kirconmenoin cansa, Somen seuracunnis pidhettämän pitä
  • Tekijä: Olaus Erici Elimaeus (toim.)
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1629
  • Ulkoasu: 106 sivua; 4:o; kuva nimiölehdellä; nuotteja

Toimitustyön apuna Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Thomas Georgii Wiburgensis. Turun piispa Ericus Erici Sorolaisen esipuhe. Suunnattu ensisijaisesti Viipurin hiippakunnan käyttöön, mutta käytetty myös Turun hiippakunnassa. Säilynyt kirjastoissa ja arkistoissa 20-30 kappaletta.

Sisältää vuoden 1614 kirkkokäsikirjan tavoin nimiölehden, alkupuheen ja sisällysluettelon jälkeen 1) kastekaavan 2) hätäkasteen vahvistuskaavan, 3) messujärjestyksen, 4) avioliittoon vihkimiskaavan, 5) morsiamen ja äidin kirkotuskaavan, 6) sairaiden luona käyntikaavan, 7) hautaamiskaavan, 8) kuolemaantuomittujen lohduttamiskaavan sekä 9) litanian. Virsistä ovat auki kirjoitettuna (osasta vain yksi säkeistö) 1. Oi Pyhä Henki tule täyttämään (aiemmin Kirkkokäsikirja 1614), 2. Oi Pyhä Henki tule nyt tänne (HMV 110), 3. Oi Puhdas Jumalan Karitsa (HMV 118), 4. Jumala, anna meidän kuninkaalle (aiemmin Kirkkokäsikirja 1614), 5. Tule Pyhä Henki Luoja (HMV 172), 6. Me kuin maan päällä elämme (eri versio HMV 231), 7. Haudatkaamme ruumis tämä (HMV 233) ja 8. Te kristityt kuulkaatte nyt kaikki (HMV 234).

Olaus Elimaeus (k. 1629) kuuluu Maskulaisen ja Sorolaisen rinnalla suomenkielisen kirkollisen käyttökirjallisuuden "toisen aallon" keskeisiin toimijoihin. Viipurin piispa huolehti siitä, että itäinen hiippakunta sai tarpeisiinsa evankeliumikirjan (1618; SKB 1078), virsikirjan (1621/SKB 4215) ja käsikirjan (1629/SKB 1008). Lisäksi Elimaeuksen toimiaikana valmistuivat Viipurin hiippakuntaa varten ainakin katekismus (1628; SKB 2504) sekä aapinen (1629; SKB 3). Suomalaisen kirjallisen kulttuurin kehittäminen ei ollut 1600-luvun alkupuoliskolla enää yksinomaan Turun tuomiokapitulin ja tuomiokirkkopapiston varassa.

Kirkkokäsikirjat (3), messujärjestys (2) & kirkolliset toimitukset (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 35. – Vasenius s. 97. – SKB 1008.

Näköispainokset/transkriptiot: Rimpiläinen 1980, 63-70.

VerkossaKäsikiria (1629)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1980 (sisältää liitteenä teoksen transkription). – VSKK s. 125-127.

19. Passio | 1629

  • Nimike: Passio: meidhän herran Iesuxen Christuxen pijnan historia, neliäst evangelisterist coottu, wastwdhest rodzinkielisen iälken ylidzecadzottu ia oiettu
  • Tekijä: Thomas Georgii Wiburgensis/Carelius (toim.)
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1629
  • Ulkoasu: 40 sivua; 4:o; kuva nimiölehdellä

Sisältää nimiösivun jälkeen 1) Thomas Georgiin laatiman dedikaation (1 sivu), 2) varsinaisen passion tekstit kiirastorstain tapahtumista Kristuksen hautaamiseen (24 sivua; lopussa versus ja kaksi rukousta) ja 3) omalla nimiölehdellä varustettuna Thomas Georgiin uudestaan suomentaman Jerusalemin hävityksen historian (1629; 14 sivua; lopussa vaakunakuva ja kolofoni).

Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalainen ja sittemmin kirkkoherra Thomas Georgii Wiburgensis (k. n. 1632) kuuluu Maskulaisen, Sorolaisen ja Elimaeuksen rinnalla suomenkielisen kirkollisen käyttökirjallisuuden "toisen aallon" keskeisiin toimijoihin. Thomas Georgii toimitti omalla nimellään suomeksi paitsi tämän passion uuden laitoksen (ensimmäisen laitoksen toimitti Mikael Agricola 1549; 2. p. 1616; 3. p. 1620) myös ensimmäisen Jerusalemin hävityksen historian (1616) ja osallistui myös vuoden 1618 evankeliumikirjan (nro 25), vuoden 1629 kirkkokäsikirjan (nro 34) ja todennäköisesti myös vuoden 1630 virsikirjan (ks. nro 17) julkaisemiin. Suomenkielisen painetun kirjallisen kulttuurin kehittäminen ei ollut 1600-luvun alkupuoliskolla enää yksinomaan Turun tuomiokapitulin ja tuomiokirkkopapiston varassa.

Hartaus ja opetus (3), raamatunhistoria (1).

Painettu uudestaan: 1630 (56 sivua; 12:o/ns. Manuale 1630 -painos; epävarmaa, julkaistiinko vuoden 1630 manualea yhteisellä nimiölehdellä varustettuna; SKB 2538). Sekä passio ja Jerusalemin hävityksen historia sisältyvät myös kaikkiin 1600-luvun Manuale finnonicum -teoksiin (1646–1693) sekä lukuisiin muihin ns. kansankäsikirjoihin (1668–1688/1690).

Bibliografiat: Pipping 8 c. – Vsenius s. 120-121. – SKB 2806.

Verkossa: Passio (1629)

20. Yksi kristillinen saarna | 1634

  • Nimike: Yxi christillinen saarna, pidhetty Turusa, sen suuren ychteisen rucous päivän pälle, 20. Maji, wuonna MDCXXXIV. ab Isaaco Rothovio episcopo Aboensi.
  • Tekijä: Isaacus Rothovius (ruots.) & Jacobus Henrici (suom.)
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1634
  • Ulkoasu: 40 sivua; 4:o

Rothoviuksen saarna on pidetty vuoden 1633 rukouspäivänä ja sen aiheena on lepopäivän pyhittäminen (kolmas käsky). Alkuteos Een christeligh predikan (1633). Suomentaja Alastaron kirkkoherra Jacobus Henrici.

Pipping mainitsee, että eräiden tietojen mukaan myös toinen Rothoviuksen saarnateos olisi käännetty suomeksi (Pipping 53/ei säilynyt). Ruotsiksi tämä yli 300-sivuinen saarnateos painettiin vuonna 1645 (SKB 3223).

Isaacus Rothoviukselta tunnetaan kymmenen ruotsinkielistä saarnajulkaisua vuosilta 1633–1648 (SKB 3215–3223, 3226). Rothoviuksen Constitutiones-sääntöjä tunnetaan kuusi eri laitosta, viisi ruotsinkielistä ja yksi suomenkielinen (ks. Pipping 41). Yksi ruotsinkielinen laitos on painettu (viim. 1640; 8 sivua; 4:o/SKB 3224).

Saarnat ja puheet (3), yksittäissaarna (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 37. – Vasenius s. 154. – SKB 3228.

VerkossaYxi christillinen saarna (1634)

Kirjallisuutta: Parvio 1959. – VSKK s. 168-169.

InternetRothovius, Isaacus Birgeri (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto) | Isaacus Rothovius (Wikipedia)

BlogiTorni (Martinkirja): Rothoviuksen konstituutiot (1630-luku)

21. Passio – virreksi sovitettu | 1636

  • Nimike: Passio, se on: meidän herran Iesuxen Christuxen pijnan historia virdeksi sovitettu ja suomalaisten tarpehexi iulijstettu, Bertuli Hordelilda. v.c. Auta mua Iumalan täsä tuscas
  • Tekijä: Bartholdus Johannis Hordelius (suom. toim.)
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1636
  • Ulkoasu: 16 sivua; pieni 8:o

Sisältää kolme virttä, jotka on suomentanut/laatinut Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Bartholdus Johannis Hordelius:

  1. O ichminen muistel syndeis pääll. Saks. Sebaldus Heyden 1525. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1684. 1701: 141.
  2. Cosk Christus caik oli täyttänyt. Laat. Bartholdus Johannis Hordelius (?). Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Ei virsikirjoissa.
  3. O christit sinuas valmista. Saks. Bartholmäus Ringwaldt 1586 (?). Uudistettu suomennos 1686 (Neljä uutta hengellistä virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 402.

Hengellinen runous (5), arkkiveisu (2).

Painettu uudestaan: 2. uud. 1690 (8 s./Turku: Johan Winter).

Bibliografiat: Pipping 38. – Hultin I s. 61–62. – SKB 1933–1934.

Verkossa: Passio (1636) | Meidän herran Iesuxen Christuxen pijnan coco historia (1690)

InternetHordelius, Bartholdus Johannis (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)

22. Plakaati kymmenyksistä | 1638

  • Nimike: Kuningallisen maytt:in placati tijondist eli kymmenexist
  • Painettu: [Tukholma]; [painaja tuntematon]; [1638]
  • Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Asetus annettu 22.2.1638. SKB:n mukaan typografian perusteella tämä (tai vastaava) julkaisu olisi painettu Turussa ja vasta vuosien 1662 ja 1667 välillä. Säilyneessä kappaleessa kyseessä lienee siis uusintapainos.

Kirkolliset virallisjulkaisut (2), asetus (1).

Painettu uudestaan: n. 1665 (SKB 348).

Bibliografiat: Pipping 39. – SKB 348.

Verkossa: Kuningallisen maytt:in placati tijondist eli kymmenexist (n. 1665)

23. Biblia, se on: koko pyhä Raamattu | 1642

  • Nimike: Biblia, se on: coco pyhä Ramattu, suomexi. Pääramattuiden, hebrean ia grekan jälcken: esipuhetten, marginaliain, concordantiain, selitösten ia registerin cansa.
  • Painettu: Tukholma; Henric Keyser I; 1642 
  • Ulkoasu: 1488 sivua; kuvitettu; 2:o;  täydellisessä kappaleessa neljä kuparipiirrosta

Ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu. Kirjan historian merkkitapaus. Vuoden 1642 Raamatun syntyhistoria on pitkä ja "piispallinen"; ensimmäinen raamatunkäännöskomitea asetettiin jo piispa Sorolaisen toimesta vuonna 1602, hankkeen maaliin ohjannut käännöskomitea (pj. Aeschillus Petraeus, siht. Jonas Raumannus) aloitti toimintansa vuonna 1638 piispa Rothoviuksen myötävaikuttamana. Painos 1200 kpl. Nykyään säilyneenä muutama sata. Kuparipiirroksia sisältävät kappaleet harvinaisia.

Vuoden 1642 Raamatun täydellinen kappale sisältää alussa (yhteensä 48 sivua) 1) kaksi nimilehteä (4 sivua), 2) kuningatar Kristiinan kuvalehden ja hänelle osoitetun omistuskirjoituksen (4 sivua), 3) esipuheen Vanhasta testamentista (4 sivua), 4) sisällysluettelon "Pyhän Raamatun kirjat" (1 sivu) ja Jonas Raumannuksen laatiman hakemiston "Erinomaisten kristillisten opinkappalten rekisteri" (35 sivua). Vanha testamentti (yhteensä 1128 sivua) on jaettu Lutherin esikuvan mukaan neljään osaan (Mooseksen kirjat/232 sivua, historialliset kirjat/306 sivua, opetuskirjat/152 sivua ja profeettakirjat/280 sivua – profeettakirjojen alussa lisäksi oma nimiölehti/2 sivua) ja varsinaisten Vanhan testamentin kirjojen jälkeen seuraavat myös Vanhan testamentin apokryfikirjat (156 sivua). Kaikissa kirjoissa on lyhyt johdanto ja reunamerkintöjä, varsinainen esipuhe on opetus-, profeetta- ja apokryfikirjoissa. Uuden testamentin osuus (yhteensä 310 sivua) sisältää oman nimiölehden, esipuheen ja sisällysluettelon (4 sivua) sekä Uuden testamentin kirjat (306 sivua). Kaikissa kirjoissa on lyhyt johdanto ja reunamerkintöjä, pidemmät esipuheet ovat Roomalaiskirjeessä, Ensimmäisessä Korinttolaiskirjeessä ja Ilmestyskirjassa. Koko teoksen lopussa on painovirheiden oikaisulehti (2 sivua). 

Vuoden 1642 Raamatun merkitys suomen virallisen kirjakielen, puhumattakaan "pipliasuomen" vakiinnuttajana on ollut suuri. 

Raamatut (1), koko Raamattu (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava koko Raamattu on vuoden 1685 Raamattu.

Bibliografiat: Pipping 42. – Vasenius s. 18. – SKB 3125.

Verkossa: Biblia (1642/Doria) | Biblia (nimiölehti 1642)

Kirjallisuutta: Lehtonen, s. 13-116. – Puukko 1946, 115-179. – Krohn 1954, 52-54. – Rapola 1963a, 139-148. – VSKK 54-59. – Huhtala 2007, 51-52.

Internet: Biblia (Kotus) | Otteita Petraeuksen raamatunkäännöskomitean omistuskirjoituksesta kuningatar Kristiinalle (VVKS) | Biblia (Wikipedia)

DigiAineistot (Martinkirja): Vuoden 1642 Raamatun kuvat – Vanha testamentti (134 kuvaa) | Vuoden 1642 raamatun kuvat – Uusi testamentti (32 kuvaa)

24. Corpusculum doctrinae | 1642

  • Nimike: Corpusculum doctrinae, hoc est: partes praecipuae, et summa christianae doctrinae, pueris in schola domiquae quaestiunculis propositae, & ubique ad catechismi d. Lutheri fundamentum relatae à m. Matthaeo Judice. Olim latino germanice nunc verò sveo-finnonice concinnatae, & ad fidem correctiorum exemplarium emendatae. 
  • Tekijä: Matthaeus Judex (lat.) – Aegidas Aurelius Upsaliensis (ruots.)
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1642
  • Ulkoasu: 128 sivua; 8:o

Kirja on kristinuskon keskeisten opinkohtien esittely ja tarkoitettu lähinnä (kirkollisen) kouluopetuksen tarpeisiin. Nelikielinen; latina-saksa-ruotsi-suomi. Ruotsinkielisten osien laatija todennäköisesti upsalalainen Aegidis Aurelius, suomenkielisten osuuksien laatijasta ei tietoa. Lutherin rippikysymykset esiintyvät tässä ensimmäisen kerran suomeksi (vrt. nro 21). 

Lopussa on Bartholdus Johannis Hordeliuksen kaksi suomesta ruotsiksi kääntämää Jaakko Finnon virsikirjan virttä (myös Pipping 43/SKB 1935): 1. Christi pijno betenckiom wij (Kristuksen piinaa muistakaamme) ja 2. Fadher wår (O Herra Jumala armollinen Isä). Loppu ilmestynyt myös itsenäisenä nimellä Twå schöna psalmer aff finsko på swenskan försatte (1642; SKB 1935).

Kirkolliset virallisjulkaisut (3), kirkon toiminta (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 43. – SKB 2016.

Verkossa: –

Kirjallisuutta: VSKK s. 66-67.

25. Ylimmäisen keisarin Jeesuksen Kristuksen mandaatti | 1643

  • Nimike: Ylimmäisen keisarin Jesuxen Christuxen mandati eli käsky, weisattawaxi tehty, sillä nuotilla: Autuas autta köyhä waiwaist, etc. J. M. C. 
  • Tekijä: Johannes Matthiae Collinus (suom.)
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1643
  • Ulkoasu: 8 sivua; [12:o]

Ensimmäinen Suomessa ja Turun akatemian kirjapainossa painettu suomenkielinen julkaisu. Pippingin ja Hultinin mukaan bibliografinen koko duodesimo (12:o), SKB:n mukaan oktaavo (8:o). Alkuperäinen virsi on saksankielinen (1524), mutta Collinuksen suomennos on valmistunut virren ruotsinkielisestä käännöksestä. 

Virsi alkaa sanoin Jesus sinä cunnian cuningas. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Ei virsikirjoissa.

Hengellinen runous (6), arkkiveisu (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 47. – Hultin I s. 236. – SKB 883.

VerkossaYlimmäisen keisarin Jesuxen Christuxen mandati eli käsky (1643/Doria)

Kirjallisuutta: VSKK s. 220-222 (Suomalaiset arkkiveisut 1600- ja 1700-luvuilla).

InternetYlimmäisen keisarin Jesuxen Christuxen Mandati eli käsky (Wikipedia) | Johannes Matthiae Collinus (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto) | Johannes Matthiae Collinus (Wikipedia)

26. Katekismus | 1643

  • Nimike: [Katechismus...]
  • Tekijä: Petrus Bjugg & Henricus Martini Fattebuur (toim.)
  • Painettu: Tukholma; Peter van Selow; 1643
  • Ulkoasu: [88] sivua; [pieni 8:o]

Bjuggin katekismus ei ole säilynyt, mutta seuraavana vuonna kyrillisin kirjaimin painettu katekismus perustunee siihen. Sivumäärä ja bibliografinen koko merkitty tämän kyrillisen katekismuksen (nro 43) mukaan. Petrus Bjugg oli nimitetty Viipurin piispaksi vuonna 1642. Julkaisun toimittamisesta huolehti Viipurin koulun rehtori Henricus Martini Fattebuur.

Katekismukset (6), vähä katekismus (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 46. – SKB 2054.

Verkossa: –

Kirjallisuutta: VSKK s. 89-90.

Internet: Petrus Bjugg (Wikipedia) | Henricus Martini Fattbur (Wikipedia)

27. Katekismus eli se kristillinen oppi | 1644

  • Nimike: Katechismus, eli se: christillinen oppi meiden uskom päe kappalegista nuorel ja yxikertaisel kansal sangen tarpellinen
  • Tekijä: [Henricus Martini Fattbuur (toim.)]
  • Painettu: Tukholma; Peter van Selow; 1644
  • Ulkoasu: 88 sivua; pieni 8:o; ladottu kyrillisin kirjaimin

Ns. Selowin katekismus. Tämän kyrillisen katekismuksen pohjana on Bjuggin katekismus (nro 42). Translitteroija lienee Johan Bengtsson Rosenlindt (Johannes Roselin). 

Pippingin arvion mukaan suomalainen katekismus kyrillisin kirjaimin olisi painettu ensimmäisen kerran jo vuosien 1639 ja 1640 välisenä aikana (Pipping 40. – SKB 2053/ei säilynyt).

Katekismukset (7), vähä katekismus (5).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 50. – SKB 2055.

Näköispainokset/transkriptiot: 1984 (Selovin katekismus; toim. Aarne Purola).

VerkossaKatechismus (1644/Doria)

Kirjallisuutta: VSKK s. 89-90.

InternetSelowin katekismus (Wikipedia)

28. Selitykset jokapäiväisiin huomen-, ehtoo- ja ruokarukouksiin | 1644

  • Nimike: Selityxet ioca-päiwäisten huomen-ehto-ia ruocalucuin eli siunausten, yxikertaisil saarnoill edespannut Laurent: Petri Aboico minist. verbi Dei in Loimi-Joki
  • Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1644
  • Ulkoasu: 128 sivua; 4:o

Ensimmäinen suomenkielinen saarnakokoelma (muu kuin postilla) ja yksi Turun akatemian kirjapainon varhaisimmista painotuotteista (ensimmäiset valmistuivat painosta vuoden 1642 lopulla).

Alussa nimiösivun (1 sivu) jälkeen Laurentius Petrin laatima dedikaatiokirje (8 sivua) sekä neljä gratulaatiorunoa (3 sivua). Itse saarnakokoelmassa on ensin aamu-, ilta- ja rukorukousten tekstit (4 sivua) ja sitten (112 sivua) näiden pohjalta laaditut seitsemän saarnaa (kolme ensimmäistä käsittelee aamu- ja iltarukouksia, neljä viimeistä ruokarukouksia). Teoksessa on nojauduttu vahvasti Lutheriin.

Saarnat ja puheet (4), saarnakokoelma (1).

Painettu uudestaan: 1860 (miltei vuoden 1644 painoksen mukainen).

Bibliografiat: Pipping 48. – Vasenius s. 139. – SKB 2355.

VerkossaSelityxet ioca-päiwäisten huomen-ehto-ia ruocalucuin eli siunausten (1644)

Kirjallisuutta: Tiililä 1961, 19-21. – Rapola 1963b, 172-177. – Suomi 1963b, 266-267. – VSKK s. 169-170.

InternetOtteita saarnakokoelmasta Selityxet Joca-Päiväisten Huomen- Ehto- ia Ruokalucuin eli siunausten (VVKS)Laurentius Petri Aboicus (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)Lauri Pietarinpoika Tammelinus (Wikipedia)

29. Muutamat kristilliset saarnat yhteisestä synnintunnustuksesta ja hyvästisiunauksesta | 1644

  • Nimike: Muutamat christilliset saarnat yhteisest-synnin tunnustoxest ia hywästisiunauxest, cocon-pannut à Laurentio Petri Aboico v. D. min. in Loimi-Ioki 
  • Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1644 
  • Ulkoasu: 40 sivua; 4:o

Laurentius Petri Aboicus kuuluu Ericus Erici Sorolaisen rinnalla suomenkielisen saarnakirjallisuuden uranuurtajiin. Laurentius Petri toimi Loimaan kappalaisena vuodesta 1636 alkaen.

Alussa nimiösivun (1 sivu) jälkeen Laurentius Petrin laatima dedikaatio (1 sivu). Sisältää kolme saarnaa, joista ensimmäinen käsittelee yhteistä synnintunnustusta (15 sivua) ja kaksi viimeistä Herran siunausta (23 sivua).

Saarnat ja puheet (5), saarnakokoelma (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 49. – Vasenius s. 139. – SKB 2354.

VerkossaMuutamat christilliset saarnat (1644)

InternetMuutamat Christilliset Saarnat (Kotus)

30. Yksi surullinen veisu | n. 1644

  • Nimike: Yxi surullinen weisu
  • Tekijä: [Jonas Matthiae Raumannus]
  • Painettu: Turku; Peder Wald; [1644]
  • Ulkoasu: 4 sivua; 8:o

Kyseessä on ilmeisesti Margareta Henrikintyttären kuoleman johdosta valmistunut arkkiveisujulkaisu (akrostikon). Tekijä lienee Turun lukion opettaja Jonas Raumannus, joka otti virren mukaan myös kaksi vuotta myöhemmin toimittamansa Manuale finnonicum -kokoomateoksen virsikirjaan (1646; nro 49). SKB:n mukaan typografian perusteella painettu vuosien 1644 ja 1660 välillä.

Virsi alkaa sanoin Mun sieluni jälkin nyt pian. Seuraavan kerran 1683 (Kuusi uutta hengellistä virttä). Virsikirjaan 1646. 1701: 392. 1886: 510. 1938: 595.

Hengellinen runous (7), arkkiveisu (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 3974. – Hultin I s. 243. – SKB 4438.

VerkossaYxi surullinen weisu (n. 1644)

31. Rukouspäiväjulistukset | 1645–1699

  • Nimike: Me Christina ... mingä tähden : me olem yhdestä jumalisesta aicomisesta, hywaxi ia christelisexi ajatellu, vlgoskirjoitaxem yhden solen kijtos ia rucous päiwän, ylitze coco meidän waldacundam
  • Painettu: Turku; Peder Wald; [1645]
  • Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Asetus annettu 26.9.1645. Ensimmäinen suomenkielinen painettu rukouspäiväjulistus tunnetaan säilyneenä vuodelta 1645. SKB:n mukaan typografian perusteella painettu viimeistään 1654.

Rukouspäiviä vietettiin vuosina 1645–1675 yleensä kolme ja vuodesta 1676 alkaen neljä kertaa vuodessa. Lisäksi voitiin määrätä ylimääräisiä rukouspäiviä. Rukouspäiväjulistukset (yksi vuodessa) suomennettiin ja painettiin kaikki Turussa ja lähes kaikki kvarttokokoisina. Sivumäärä oli tavallisesti kahdeksan.

Kirkolliset virallisjulkaisut (4), asetus (2).

Painettu uusi laitos vuosittain (vuosilta 1646, 1650, 1651, 1654, 1661, 1669, 1685 ja 1693 ei ole säilynyt rukouspäiväjulistusta – vuosina 1646, 1669, 1685 ja 1693 sellainen on ainakin ollut; SKB 351, 423, 517, 561). Tapa jatkui myös 1700-luvulla, mutta silloin yleistyi myös käytäntö painattaa varsinaisten rukouspäiväjulistuksen ohella tai sijasta pelkät rukouspäivien tekstit.

Bibliografiat: Pipping 52, 54, 58, 59, 61, 68, 70, 76, 81, 88, 91, 95, 98, 102, 106, 108, 120, 126, 136, 139, 145, 154, 162, 166, 168, 174, 177, 181, 186, 191, 195, 203, 217, 224, 228, 240, 224, 251, 266, 270, 277, 283, 290, 296, 301, 306, 314, 321, 326, 337, 340, 344. – SKB 350–353, 357, 360, 361, 363, 366, 368, 369, 374, 375, 378, 381, 382, 395, 403, 415, 417, 423, 429, 432, 433, 438, 446, 449, 461, 463, 467, 473, 477, 491, 502, 507, 512, 517, 524, 540, 546, 548, 550, 554, 558, 561, 563, 565, 572, 575, 582, 584.

Verkossa (Digitaaliset aineistot)Me Christina... (1645) | Placat colmest... (1647) | Me Christina... (1648)Me Christina... (1649) | Me Christina... (1652) | Me Christina... (1653) | Me Carl Gustaff... (1655) | Me Carl Gustaff... (1656) | Me Carl Gustaff (1657) | Placati eli armolinen suosio... (1658) | Placati colmest yhteisest... (1659) | Me Carl... (1660) | Placati colmest yhteisest... (1662) | Placati colmest yhteisest... (1663) | Placati colmest yhteisest... (1664) | Placat colmesta julkisest... (1665)Placati colmesta julki... (1666) | Placati colmesta julkisest... (1667) | Placati colmest yhteisest... (1668) | Placati colmesta yhteisest... (1670) | Placati colmest yhteisest... (1671) | Placati colmesta julkisest... (1672) | Placati colmesta julkisest... (1673) | Placati colmest ychteisest... (1674) | Placati colmesta julkisesta... (1675) | Placati neljästä julkisesta... (1676) | Placati neljästä julkisesta... (1677) | Placati neljästä julkisesta... (1678) | Placati neljästä julkisesta... (1679) | Placati neljästä julkisesta... (1680) | Placati neljästä julkisesta... (1681) | Placati neljästä julkisesta... (1682) | Placati neljästä julkisesta... (1683) | Placati neljästä julkisesta... (1684) | Placati neljästä julkisesta (1686) | Placati neljästä julkisesta (1687) | Placati neljästä yhteisestä... (1688) | Placati neljästä yhteisestä... (1689) | Placati nijstä neliästä yhteisestä... (1690) | Placati neljästä yhteisestä... (1691) | Placati neljästä yhteisestä... (1692) | Placati neljästä julkisesta... (1694) | Placati neljästä yhteisestä... (1695) | Placati neljästä yhteisestä... (1696) | Placati neljästä yhteisestä... (1697) | Placati neljästä yhteisestä... (1698) | Placati neljästä yhteisestä... (1699) | Placati neljästä, yhteisestä... (1700)

Kirjallisuutta: VSKK s. 286-287.

Internet: Rukouspäivä (Wikipedia)

[32]. Jerusalemin hävityksen historia virreksi tehty | n. 1646

  • Nimike: Jerusalemin häwitöxen historia wirrexi tehty
  • Tekijä: [tekijä tuntematon]
  • Painettu: Turku; Peder Wald; [1646]
  • Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Painovuosi mm. Pippingin arvion mukaan. Teosta ei ilmeisesti julkaistu koskaan itsenäisesti omalla nimiölehdellä varustettuna, vaan se sisältyy ensimmäisen kerran vuoden 1646 manualessa kokonaisuuteen (SKB 2539; nro 49), johon kuuluvat Passio Christi (nimiölehti; painovuosi 1647), Jerusalemin hävityksen historia (nimiösivu; ei painovuotta) ja Jerusalemin hävityksen historia virreksi tehty (ei nimiösivua; vain otsikko).

Virsi alkaa sanoin Historia on tosin idzestäns. Ei muissa arkkivirsijulkaisussa 1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1646. 1701: 210.

Huom! Vuosien 1647 ja 1664 väliltä on peräisin Matthiae Christianuksen käsinkirjoitettu arkkivirsijulkaisu Mailman turhast menost, ia täydellisest taiwahan ilost (8 sivua; 8:o). Epäselvää, onko koskaan painettu – ilmeisesti ei (ei SKB:ssa).

Hengellinen runous (8), arkkiveisu (5).

Ei painettu uudestaan. Julkaistiin useita kertoja myös Manuale finnonicum -teosten yhteydessä (1646–1670, 1684).

Bibliografiat: Pipping 56. – Hultin I s. 64. – SKB 2012.

VerkossaJerusalemin häwitöxen historia wirrexi tehty (1646)

33. Manuale finnonicum I | 1646

  • Nimike: Manuale finnonicum, se on: muutamat tarwittawat ia aina käsillä pidettävät suomenkieliset kirjat, nyt consistoriumin suosiost ia suomast ahkerasti cadzotut: ja muutamis cappalis ojetut ja enätyt. Studio Jonæ Matt. Raumanni.
  • Tekijä: Jonas Matthiae Raumannus (toim.)
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1646–1647
  • Ulkoasu: noin 1140 sivua; 8:o

Ensimmäinen suomenkielinen kansankäsikirja-tyyppinen kokoomateos (olettaen, ettei vuoden 1630 manualea julkaistu yhteisellä nimiölehdellä varustettuna; SKB 2538). Esikuvina vastaavat ruotsalaiset Enchiridion ja Manuale sveticum -kokoomateokset. Jonas Raumannuksen suomeksi toimittaman teoksen kustansi ja sitä kauppasi turkulainen raatimies Sigfridus Laurentii Salko. Suomenkielisen kirjan historian merkkiteos.

Vuoden 1646 manuale sisältää seuraavat kirjat: 1. Kalenteri | 2. Suomenkielinen virsikirja (ns. Jonas Raumannuksen virsikirja) | 3. Evankeliumit ja epistolat (1646) | 4. Katekeesis eli kristillinen oppi (1646) | 5. Passio Christi (1647) | 6. Jerusalemin hävityksen historia & Jerusalemin hävityksen historia virreksi tehty (ks. nro 48) | 7. Rukouskirja (1647).

Ns. Jonas Raumannuksen virsikirja (JRV) sisältää Maskulaisen virsikirjaan (n. 1605) verrattuna 11 lisävirttä: 1. Me uskomme yhden Jumalan päälle (JRV 11), 2. Juur virtais vieres Babylon (JRV 70), 3. Tulkaatte tänne kaikki (JRV 76), 4. Kiittäkäämme lasta (JRV 116), 5. Isä kaikkivaltias (JRV 158; aiemmin Elimaeuksen virsikirja 1621), 6. Jumala, anna meidän kuninkaalle (JRV 189; aiemmin Kirkkokäsikirja 1614), 7. Päivä tyköm pois kulkee (JRV 207), 8. Ainoan Jumalan päällä turva (JRV 216), 9. O Jeesus Kristus viaton (JRV 244), 10. Mustaan multaan tuhkaks (JRV 248) ja 11. Mun sieluni jälkin nyt pian (JRV 253; aiemmin Yksi surullinen veisu n. 1644).

Kansankäsikirjat (1), manuale (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava manuale-tyyppinen kansankäsikirja painettiin Tukholmassa vuonna 1653. Turussa akatemian kirjapainossa ei painettu 1600-luvulla muita manuale-teoksia.

Bibliografiat: Pipping 55. – Vasenius s. 120-121. – SKB 2539.

Verkossa: Manuale finnonicum (1646)

Kirjallisuutta: Neovius 1911, 35-60. – Krohn 1954, 125-126. – FSuomi 1963b, 269. – VSKK s. 140-143 (Manuale Finnonicum 1600-luvulla).

Internet: Messu- ja virsikirjojen kalentereita 1619–1888: Manuale Finnonicum (Yliopiston almanakkatoimisto)Raumannus, Jonas Matthiae (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto) | Jonas Matinpoika Raumannus (Wikipedia)

DigiAineistot (Martinkirja): Vuoden 1646 manualen virsikirja (ns. Jonas Raumannuksen virsikirja) | Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

34. Vähä kirja | 1647

  • Nimike: Wähä kirja, cuinga Jumalan palwelus christillisen tawan jälken meidän seoracunnisam pidetän; ja muut tarpelliset cappalet sijhen lisätyt
  • Tekijä: [Jonas Matthiae Raumannus (toim.)]
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1647
  • Ulkoasu: 48 sivua; pieni 8:o

Vain muutama kappale säilynyt, nekin puutteellisina. Teoksen esikuva Ruotsissa Petrus Rudbeckiuksen toimittamaan Enchhiridioniin sisältynyt Swenska kyrkeordningen (p. 1627). Kirja on ollut kirkollisissa toimituksissa myös pappien käytössä, mutta virallinen kirkollinen käsikirja se ei ole.

Sisältää nimiösivun ja sisällysluettelon (2 sivua) jälkeen 1) kastekaavan (11 sivua), 2) hätäkasteen vahvistuskaavan (4 sivua), 3) messujärjestyksen (8 sivua), 4) avioliittoon vihkimiskaavan (11 sivua), 5) morsiushuoneen siunaamiskaavan (1 sivu), 6) äitien kirkotuskaavan (1 sivua), 6) aviottomien äitien kirkotuskaavan (3 sivua) ja 7) hautauskaavan (7 sivua).

Kansankäsikirjat (2), kirkkokäsikirja (1). 

Ei painettu uudestaan. Vähä kirja (yleensä muunneltuna) sisältyy yhteensä 15 kertaa 1600-luvun Manuale finnonicum -teoksiin (1653–1693) ja muihin ns. kansankäsikirjoihin (1674–1692).

Bibliografiat: Pipping 57. – Vasenius s. 120-121. – SKB 2185.

VerkossaWähä kirja (1647) | Wähä kirja (1647)

Kirjallisuutta: VSKK 127-129.

35. Yksi kristillinen saarna kymmenestä neitsyestä | 1649

  • Nimike: Concio de decem virginibus yxi christillinen saarna kym̃enest neidzest, Matth. 25. Selitetty ja präntijn annettu a Laurentio Petri Aboico past. eccl. in Tammela.
  • Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1649
  • Ulkoasu: 48 sivua; 4:o

Laurentius Petrin kolmas saarnajulkaisu. Laurentius Petri toimi Tammelan kirkkoherrana vuodesta 1648. Alussa nimiösivun (1 sivu) jälkeen Laurentius Petrin laatima dedikaatio (1 sivu) ja dedikaatiokirje (2 sivua). Lopussa varsinaisen saarnan (43 sivua) jälkeen latinankielinen sivu (1 sivu).

Saarna ja puheet (6), yksittäissaarna (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 63. – Vasenius s. 139. – SKB 2351.

VerkossaConcio de decem virginibus (1649)

Vuosien 1600–1649 yhteenveto

35 uutta nimikettä ja 19 uusintapainosta

Huom! Määrissä ei ole otettu huomioon rukouspäiväjulistuksesta vuodesta 1546 alkaen otettuja laitoksia (luettelon nro 31).

Bibliografiat:

Valfrid Vasenius, Suomalainen kirjallisuus 1544–1877 (= Vasenius), 1878. Helsinki.

Arvid Hultin, Luettelo Helsingin yliopiston kirjaston arkkikirjallisuudesta 1: hengelliset arkkiveisut (= Hultin I), 1929. Helsinki.

Toini Melander, Personsskrifter hänförande sig till Finland 1562–1713 (= Melander), 1951. Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 22. Helsinki.

F. W. Pipping (toim.), Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista (= Pipping), 1967. Jäljennöspainos. Helsinki.

Tuija Laine & Rita Nyqvist (toim.), Suomen kansallisbibliografia 1488-1700 (= SKB), 1996. Helsinki.

Verkossa-linkit:

Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot (https://digi.kansalliskirjasto.fi), ellei suluissa toisin mainita.

Kirjallisuutta:

Ad. Neovius (toim.), Suomalainen ajantieto-kokoelma, 1911. Helsinki. Verkossa: https://almanakka.helsinki.fi/kalenteri-arkisto/messu-ja-virsikirjojen-kalentereita-1619-1888. Viitattu 23.10.2024.

Väinö Perälä, Eskil Petraeus: Turun yliopiston professori ja hiippakunnan piispa 1593-1657, 1928. [Helsinki].

P. J. I. Kurvinen, Suomen virsirunouden alkuvaiheet v:een 1640, 1929. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Kustaa Hallio, Suomalaisen virsikirjan virret: alkuperä ja kehitys, 1936. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 203. Helsinki.

Rafael Hölmström, Eerikki Eerikinpoika Sorolainen, 1937. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 39. Helsinki.

Aarni Voipio, Virsiemme synty ja olemus: evankelisen hymnologian peruspiirteet, 1940. Porvoo: WSOY.

Aleksi Lehtonen (toim. et al.), Suomen kansan Raamattu: tutkielmia suomalaisen Raamatun 300-vuotismuiston äärellä (= Lehtonen), 1942. Suomen kirkon julkaisema. Useita kirjoittajia. Helsinki: Otava.

A. F. Puukko, Suomalainen Raamattumme: Mikael Agricolasta uuteen kirkkoraamattuun, 1946. Helsinki: Otava.

Jorma Vallinkoski, "Milloin Maskun Hemmingin virsikirja ilmestyi?" (1952), teoksessa Ramus virens in honorem Aarno Maliniemi. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 52. Helsinki.

Rafael Holmström, "Katekismuskirjallisiitemme 1600-luvulla" (1953), teoksessa Talenta quinque. Helsinki: Otava.

Julius Krohn, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet, 1954. Toinen, muuttamaton painos (ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1897). Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Martti Parvio, Isaacus Rothovius – Turun piispa, 1959. Helsinki.

Osmo Tiililä, Rukoilevaisten kirjoja, 1961. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 270. Helsinki.

Martti Rapola, "Raamatunsuomennos kirjakielen normien vakiinnuttajana" (1963a), teoksessa Suomen kirjallisuus II: Ruotsin ajan kirjallisuus. Helsinki: Otava/Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Martti Rapola, "Luterilaisen puhdasoppisuuden ajan suomalainen saarna" (1963b), teoksessa Suomen kirjallisuus II: Ruotsin ajan kirjallisuus. Helsinki: Otava/Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Vilho Suomi, "Suomenkielinen lyriikka ennen vuotta 1640" (1963a), teoksessa Suomen kirjallisuus II: Ruotsin ajan kirjallisuus. Helsinki: Otava/Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Vilho Suomi, "Suomenkielinen runous 1640–1743" (1963b), teoksessa Suomen kirjallisuus II: Ruotsin ajan kirjallisuus. Helsinki: Otava/Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Olavi Rimpiläinen, Suomalainen hautauspuhe puhdasoppisuuden aikana, 1973. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 88. Helsinki.

Pentti Laasonen, Johannes Gezelius vanhempi ja suomalainen täysortodoksia, 1977. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 103. Helsinki.

Olavi Rimpiläinen, Päiväjumalanpalvelus Viipurin hiippakunnassa puhdasoppisuuden aikana, 1980. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 117. Helsinki.

E. I. Kouri, Saksalaisen käyttökirjallisuuden vaikutus Suomessa 1600-luvulla: Ericus Ericin Postillan lähteet, 1984. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 129. Helsinki.

Kauko Pirinen, Schaumanin kirkkolain synty, toim. Simo Heininen, 1985. Helsinki.

Martti Parvio (toim.), Ericus Erici: Postilla I-II, 1988–1990. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 487 ja 521. Helsinki.

Martti Parvio (toim.), Confessio Fidei: Suomen luterilaisuuden ensimmäinen tunnustuskirja, 1993. Sisältää lähinnä näköispainoksen vuonna 1693 ilmestyneestä suomennoksesta. Suomen kirrkkohistoriallisen seuran toimituksia 162. Helsinki.

Tauno Väinölä (toim.), Vanha virsikirja: vuoden 1701 suomalainen virsikirja, 1995. Hengen tie 17. Helsinki: Kirjaneliö.

Tuija Laine (toim.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (= VSKK), 1997. Useita kirjoittajia, mm. Simo Heininen, Tuija Laine, Jyrki Knuutila & Esko M. Laine. Helsinki.

Tuija Tuhkanen, "In memoriam sui et suorum posuit": lahjoittajien muistokuvat Suomen kirkoissa 1400-luvulta 1700-luvun lopulle, 2005. Åbo. Verkossa: https://urn.fi/URN:ISBN:951-765-287-9. Viitattu 1.8.2023.

Tuija Laine, Kolportöörejä ja kirjakauppiaita: kirjojen hankinta ja levitys Suomessa vuoteen 1800. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1098. Helsinki.

Aarre Huhtala, "Raamatunsuomennokset" (2007), teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia I. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1084. Helsinki.

Tuija Laine, "Hartaus- ja katekismuskirjallisuuden suomennokset" (2007), teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia I. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1084. Helsinki.

Taru Kolehmainen, "Virsikirjan suomennoshistoriaa" (2007), teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia I. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1084. Helsinki.

Kuvat:

Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot (https://digi.kansalliskirjasto.fi) ja julkaisuarkisto Doria (https://www.doria.fi).