Ilmainen toimitus yli 30 €:n tilauksiin!
info@martinkirja.fi
040 502 2191
kristillinen antikvariaatti
Ostoskori
0
0,00 €

1500-luvun suomenkieliset kirkolliset laulut ja virret

21.07.2023

1500-luvulta tunnetaan säilyneenä noin 170 suomenkielistä eri kirkollista laulua tai virttä (luvussa eivät ole mukana messun ns. ordinarium-laulut kuten kyriale, gloria ja Agnus Dei). Laajimmat painetut yksittäiset virsi- ja laulukokoelmat ovat Jaakko Finnon virsikirja (n. 1583; 101 virttä) sekä Mikael Agricolan Rukouskirjassa tavattavat kirkolliset laulut (1544; 29 kirkollista laulua). Käsinkirjoitetuissa lähteissä laajimmat kokoelmat sisältyvät Jaakko Finnon virsikirjan säilyneeseen jäljennökseen (n. 1595–1605; 48 virttä) ja ns. Westhin koodeksiin (n. 1546; 25 laulua). Mainittakoon, että pelkästään Finnon virsikirjassa (tai tämän jäljennöksessä) esiintyy noin 75 sellaista virttä, joita ei tavata 1500-luvulta muista lähteistä. Agricolan Rukouskirjassa tällaisia on 17.

Laulujen ja virsien esiintymiä on yhteensä noin 365, sillä monet lauluista esiintyvät useammassa kuin vain yhdessä lähteessä ja jotkut myös useampina toisintoina (jotka on luettelossa merkitty eri lauluiksi). Yleisimpiä lauluja ovat kiitoslaulu Te Deum laudamus erilaisine versioineen (luettelon nrot 1-3; 36 esiintymää), joululaulu Laetabundus (nrot 25-27; 18 esiintymää), pääsiäislaulu Victimae paschali laudes (nrot 39-42; 15 esiintymää) ja helluntailaulu Veni Sancte Spiritus reple (nrot 62-63; 11 esiintymää).

Laulujen ja virsien nimet on annettu alla olevassa luettelossa kuta kuinkin nykykielisessä asussa laulujen alkusanojen mukaan. Sanat on pääosin täydennetty kokonaisiksi, osa merkitty loppuheitoin´. Laulut on järjestetty aiheittain kokonaisuuksiin (I-VIII). Annetut tiedot perustuvat lähinnä teoksiin Kurvinen (1929), Hallio (1936) ja Schalin (1946), mutta myös nykyisestä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjasta on ollut apua virsien alkuperän selvittämiseksi. Läpikäytyjen käsikirjoitusten tarkemmat tiedot löytyvät aiemmin julkaistusta kaksiosaisesta blogista Suomenkieliset kirjat ja kirjoitukset 1500-luvulla. 

Esitettyihin tietoihin kannattaa suhtautua varauksella ja pitää niitä pikemminkin suuntaa-antavina. Jokainen laulu tai virsi ansaitsisi oman yksityiskohtaisen tarkastelunsa. Esimerkiksi Schalinin ilmoittamat käsikirjoitusten virsien laatimisvuodet lienevät usein epätarkkoja, ja osa lauluista on peräisin vasta 1600-luvun alkupuolelta. Saman laulun kesken ortografisia eroja tietenkin esiintyy. Tiedoissa ei ole esitetty, onko laulun kohdalla käsikirjoituksessa nuotit. 

Mikael Agricolan Rukouskirjansa (1544) lehdelle 45 suomentama Te Deum laudamus on ensimmäinen suomenkielinen painettu kirkollinen laulu.

Käytetyt lyhenteet:

Blogi 1/2

MAR = Mikael Agricolan Rukouskirja (1544; numerointi Kurvinen 1929, 221–239)

WK = Westhin koodeksi (n. 1546; numerointi Kurvinen 1929, 240–255)

MAM = Mikael Agricolan Messu (1549)

GT = Graduale Tammelense (n. 1548-1566)

M252 = Messukirjan fragmentti F.m.I.252 (ennen vuotta 1582)

AT1 = Antiphonarium Tammelense I (1500-luvun puolivälissä, 1595)

GI = Graduale Ilmolense (1540-luvulta tai myöhemmin)

CC = Codex Cumoensis (ennen vuotta 1583; 1550–1570-luku?)

GU = Graduale Uskelense (1586)

PU = Psaltarium Upsalense (1580-luvulla)

KB = Kangasalan Breviarium (1580-luvulla)

IPH = Ilmajoen Psaltarium et Hymnarium (1581 tai aikaisemmin)

EUT = Eurajoen Uusi testamentti (1500-luvulla)

KKMP = Kangasalan Käsikirja–Messu–Piina (mahdollisesti 1540-luvulla)

LKMP = Laihian Handboken–Mässän–Käsikirja–Messu–Piina (1500-luvun puolivälistä, osa vasta vuodelta 1614; ns. Graduale Laihia n. 1550–)

UKMP = Ulvilan Käsikirja–Messu–Piina–Handboken–Mässan (ilmeisesti vasta 1600-luvulta, mutta otettu kuitenkin mukaan luetteloon)

Blogi 2/2

HSMH = Hattulan Een liten songbook-Mässän-Handboken (1570-luvulla)

LEE = Lempäälän Evangelia och Epistlar (1570-luvulla)

JPM = Paavali Juustenin Pyhä messu (1575)

JSV = Jaakko Finnon (Suomalaisen) Yksi vähä suomenkielinen virsikirja (n. 1583; numerointi Kurvinen 1929, 256–312)

JSV2 = Jaakko Finnon virsikirjan merkinnät (1500-luvun lopulla)

JSVJ = Jaakko Finnon virsikirjan jäljennös (1595-1605)

YKMP = Ypäjän kappelin Käsikirja–Messu–Piina–Pyhä messu (1580-luvulta)

PMY = Pyhä Messu–Yx kijtossana ja rucous wden vuoden päivänä (1580-luvulla)

YKP = Ypäjän kappelin Handboken–Käsikirja–Pyhä messu (1500-luvulla ja 1600-luvun alussa)

KLR = Kirkkolaulukirjan lehtiä Raisiosta (1550-1599)

TTA = Thomas Thomae's Antiphonarium (1550-1599)

MEA = Michael Erici's Antiphonarium (1559-1599)

MAA = Magnus Andreae's Antiphonarium (1550-1599)

LET = Liber Eccleasiae Tammelensis (1550-1649; 1590?)

TSSK = Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkolaulukirja (1550-1649)

MK = Marttilan käsikirjoitus (1566-1596)

NEB = Nicolaus Ericis boken (1570-luvulta)

HTB = Henricus Thomae boken (ennen 1611)

JSG = Jacob Sigfredhson's Graduale (1575-1599)

CMM = Codex michael Michaelis (1575-1599)

KI = Kirkkolaulukirja Ilmajoelta (1575-1624; luettelossa ei Hemminki Maskulaisen virsikirjasta jäljennettyjä virsiä)

KL = Kirkkolaulukirja Loimijoelta (1575-1624)

LF = Laulukirjafragmentti (1575-1624)

LOL = Liber Olaui Laurentij norbotnensis (1585-1645)

KK = Kirkkolaulukirja Kalannista (1588-1599)

---

NV = Nykyinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja vuodelta 1986 (jumalanpalvelusliitteineen).

Luettelo 1500-luvun suomenkielisistä kirkollisista lauluista ja virsistä


I Te Deum laudamus (ns. Ambrosiuksen ja Augustinuksen kiitoslaulu)

1. Kiittäkäämme Jumalaa, me tunnustamme hänet [hende] Herraksi. Lat. Niketas Remesianalainen 300-luvulla. Te Deum laudamus (A). Saks. esim. Johannes Brentz 1526. Ruots. esim. Olaus Petri 1536. Proosamuotoinen. – MAR 1, CC, YKMP, NEH, NEB, KL. NV 320.

2. O Jumala sinua me kiitämme, sinua Herra me tunnustamme. Te Deum laudamus (B). Proosamuotoinen. – GU, IPH, LKMP, JSV 4, YKMP, KLR, MEA, LET, TSSK (sanoista vain alku), MK, HTB, JSG, CMM, KL, KK. NV 320.

3. O Jumala sinua me kiitämme, sinua Herra kunniassa pidämme. Te Deum laudamus (C). Runomuotoinen. – GU, KB, IPH, LKMP, JSV 5, YKMP, KLR, MEA, LET, MK, HTB, JSG, CMM, KL, KK. NV 802.


II Kiitoslaulut Uudesta testamentista & Gloria Patri (lat. varhaiskeskiajalta)

4. Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala. Luuk. 1: 68-79. Benedictus eli Sakariaan kiitoslaulu. Osa laudesta. – MAR 3, JSV 1, MAA, JSG, LOL. NV 801.

5. Minun sieluni ylistääpi Herraa. Luuk 1: 46-55. Magnificat eli Marian kiitoslaulu. Osa vesperiä. – MAR 2, JSV 2, MAA, HTB. NV 803.

6. Laske nyt Herra sinun palvelijasi. Luuk. 2: 29-32. Nunc dimittus eli Simeonin kiitoslaulu. Osa kompletoriota. – MAR 4, JSV 3. NV 804.

7. Kunnia olkoon Isän. Lat. viim. 300-luvulta. Gloria Patri eli pieni kunnia. Perinteinen pienen kunnian paikka on ollut esim. introituslaulujen, psalmilaulun ja rukoushetkien kiitoslaulujen lopuksi. – MAR 29, WK 14-16 (kolmen introitusvirret lopuksi), JSV 1-3 (lopuksi). NV 801, 803-804 (lopuksi).


III Herran Jeesuksen piinan muisto (lat. Kristuksen kärsimysjuhlan laulut 1300-luvulta)

8. Sinua Herra Kristus me kumarramme. Te Christe adoramus domine. Rukoushetkien introituslaulu. Lopussa vuorolaulu. – MAR 5. 

9. Isän viisaus, pyhä totuus. Patris sapientia, veritas divina. Matutina-rukoushetken laulu. – MAR 6. 

10. Terve Kristus, ainoa toivo. O crux aue spes unica. Matutina-, prima-, vesper- ja kompletorio-rukoushetkien hymni. Lopussa vuorolaulu. – MAR 13. 

11. Herran he veivät Pilatuksen tykö ensimmäisenä hetkenä. Hora prima ductus est Jesus ad Pilatum. Prima-rukoushetken laulu. – MAR 7. 

12. Sinä, jonka silmät peitettiin. Tu qui velatus facie. Prima-rukoushetken hymni. Lopussa versus. – MAR 14. 

13. Ristiinnaulittavaksi he tuomitsivat (hwsit) kolmantena hetkenä. Crusifige clamitant hora tertiarum. Tertia-rukoushetken laulu. – MAR 8. 

14. Sinä Kristus, joka vietiin. Hora qui ductus tertia. Tertia-rukoushetken (toinen) hymni. Lopussa vuorolaulu. – MAR 15. 

15. Kuudennellä hetkellä Jeesus ristiinnaulittiin. Hora sexta Jesus est cruci conclavatus. Seksta-rukoushetken laulu. – MAR 9. 

16. Ristiin hän astui meidän tähtemme. Crucem pro nobis subiit. Seksta-rukoushetken hymni. Lopussa vuorolaulu. – MAR 16. 

17. Yhdeksännellä hetkellä Jeesus henkensä ylösantoi. Hora nona Dominus Jesus exspiravit. Nona-rukoushetken laulu. – MAR 10. 

18. Kristuksen pyhä kärsimys. Beata Christi passio. Nona-rukoushetken hymni. Lopussa vuorolaulu. – MAR 17. 

19. Ehtoona hänet ristin päältä otettiin. De cruce deponitur hora vespertina. Vesper-rukoushetken laulu. – MAR 11. 

20. Ilalla Herra Kristus sitten hautaan pantiin. Hora completorii datur sepulturae. Kompletorio-rukoushetken laulu. – MAR 12.


IV Magnificat-antifonit (lat. vesper-rukoushetken laulut keskiajalta)

21. Koska ihmiset sen. Illi (ergo) homines. 25. kolm.päivän jälkeisen sunnnuntain magnificat-antifoni. – AT1. 

22. O kunnian kuningas kaikkivaltias. O Rex gloriae, Domine virtutum. Helatorstain magnificat-antifoni. – AT1. 

23. Tämä on päivä jonka teki Jumala. Haec est dies. Marian ilmestyspäivän magnificat-antifoni. – AT1. 

24. Tänä päivänä ovat täytetyt helluntaipäivät. Hodie completi sunt dies Pentecostes. Helluntain magnificat-antifoni. – AT1.

V Kirkkovuoden juhla-aikojen laulut

Joulu – Kristuksen syntymä

25. Kaikki kristityt iloitsevat tällä juhlalla. Lat. viim. 1000-luvulta. Joulusekvenssi Laetabundus (A). Useita erilaisia mukailuja (lisäksi nrot 26–27). – WK 5, CC, HSMH, JSV 49, JSVJ, YKP, KLR, LET, TSSK, MK, NEB, JSG, CMM, KI, KL, KK.

26. Nyt kaikki kristityt iloitkaatte. Lat viim. 1000-luvulta. Joulusekvenssi Laetabundus (B). – LKMP.

27. Kaikki kristityt iloitkoon. Lat. viim. 1000-luvulta. Joulusekvenssi Laetabundus (C). – LKMP.

28. Kristus alas astui taivaasta. Suomennoksen perustana todennäköisesti Johannes Spangenberger vuonna 1544 julkaisema "joululeissi". Perinteisesti Laetabundus-sekvenssin yhteydessä välikkeenä (pieni joululaulu). Joidenkin esitysten mukaan vastaava joululaulu saattoi olla kansankielisenä käytössä jo keskiajalla. – WK 6, JSV 46, JSVJ, LET, TSSK.

29. Siitä on meillä iloinen aika ja riemullinen juhla. Lat. 1300-luvulta säk. 1. Saks. 1422 säk. 2. Ruots. uud. ja säk. 3-4 Olaus Petri 1530. – JSV 45, JSVJ. NV 17.

30. Ole kiitetty Jeesus Kristus, kuin miehuuden otti ihmisestä. Saks. 1300-luvulta säk. 1 (saksalainen "joululeissi"). Martti Luther säk. 2-7. – JSV 47, JSVJ. NV 22.

31. Pyhä kristikunta iloitsee. Ruots. Olaus Petri 1530. – JSV 48, JSVJ.

32. Piltin synnytti Bethlehem, josta ihastui Jerusalem. Lat. viim. 1300-luvulta. Puer natus in Bethlehem (A). Vuorotellen latinalaisia ja suomalaisia säkeistöjä. – JSV 50, JSVJ.

33. Yks´ lapsi syntyi Bethlehemis´, josta ilo Jerusalemis´. Lat. viim. 1300-luvulta. Puer natus in Bethlehem (B). Vuorotellen latinalaisia ja suomalaisia säkeistöjä. – JSV 51, JSVJ.

34. Ilon kanssa veisatkaamme, kaikel´ väel´ riemuitkaamme. Lat.-saks. 1300-luvulta. Uud. Martti Luther. – JSV 52, JSVJ. NV 18.

35. O Jeesus Kristus kuin luonnon sai. Ruots. Olaus Petri 1526. – JSV 53, JSVJ. NV 257.

36. Kristus Jumalan poika. Saks. Elisabeth Kruziger 1524. Uud. ruots. Olaus Petri 1536. – JSV 54, JSVJ. NV 256.

37. Kristus on syntynyt neitsyestä. Suomennoksen perustana ruotsalainen "joululeissi", joka tunnetaan vuoden 1536 vaiheilta. – JSV 2, LET, MK.

38. Kiittäkäämme pientä poikaa, joka seimessä. Lat. keskiajalta. Joulunajan tropus Benedicamus parvulo nato. – LET.

Pääsiäinen – Kristuksen kärsimys, kuolema ja ylösnousemus

39. Pääsiäisen kiitosuhria uhraapi kristikunta. Lat. Wipo Burgendilainen 1000-luvulta. Pääsiäissekvenssi Victimae paschali laudes (A). – WK 7. NV 87.

40. Jeesus Kristus ompi ollut uhri meidän edestäin [edhesten]. Pääsiäissekvenssi Victimae paschali laudes (B). – WK 8.

41. Jeesus Kristus ompi ollut yksi uhri. Pääsiäissekvenssi Victimae paschali laudes (C). – CC, KLR, KI.

42. Jeesus Kristus uhriks´ meille, on annettu syntisille. Pääsiäissekvenssi Victimae paschali laudes (D). – PU, JSV 62, JSVJ, LET, MK, HTB, JSG, CMM, KI, KK. NV 87.

43. Mutta meidän tulee kunnioittaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen piinaa. Lat. Nos autem gloriari opertet in cruce domini nostri ihesu christi. Pyhän ristin päivän instroituslaulu. – WK 15.

44. Kristus nous´ ylös kuoleman haudast´. Suomennoksen perustana ruotsalainen "pääsiäisleissi" vuodelta 1567. – WK 9, JSV 61, JSVJ, LET, TSSK, MK, JSG.

45. Kristuksen piinaa muistakaamme. Jaakko Finnon virsi. Esikuvana Kristuksen kärsimysjuhlan laulut Agricolan Rukouskirjasta (nrot 9, 11, 13 jne). – JSV 55.

46. Jeesus ristin päällä riippui, veri hänestä ulos tihkui [tiuckui]. Suomennoksen perustana ruotsalainen virsi, joka tunnetaan vuoden 1536 vaiheilta. – JSV 56, JSVJ.

47. Voi meitä köyhiä syntisiä. Saks. Hermann Bonn 1542. Ruots. Laurentius Petri (?) 1567. Joka toisen säkeistön lopussa "Kyrie eleison", joka toisen "Christe eleison". – JSV 57, JSVJ.

48. O ihminen ajattele aina, piinaa pääl´ ja vaivan. Saks. Christian Adolf (?) 1545. Ruots. Laurentius Petri 1567. – JSV 58, JSVJ.

49. Iloitkaamme pääsiäisjuhlast´, kiittäkämme kuningasta kultaist´. Lat. 400-luvulta. Ruots. Olaus Petri 1536. – JSV 59, JSVJ. NV 95.

50. Kristus kuin kuoletettiin kaikkein syntisten tähden. Saks. Martti Luther 1524. – JSV 60, JSVJ.

51. Jeesus Kristus sielun turva, kuoleman myös surma. Saks. Martti Luther 1524. Esikuvana keskiaikainen sekvenssi. – JSV 63, JSVJ. NV 96.

52. Kristus on ylösnoussut kuolemasta. Toisinto nro:sta 44. – JSV2, KLR.

Helatorstai – Kristuksen taivaaseenastuminen

53. Kaikkivaltias kuningas tänä päivänä voitti maailman. Lat. viim. 900-luvulta. Helatorstaisekvenssi Rex omnipotens die hodierna Mundo. – WK 4, CC, KLR, NEB, JSG.

54. Kristus kuin edestämme kuoli. Jaakko Finnon virsi. Esikuvana saksalainen "helatorstaileissi" vuodelta 1561. – JSV 64.

55. Kristus astui ylös taivaaseen. Saksalainen "helatorstaileissi", joka tunnetaan vuodelta 1516. – JSV 65.

56. Jeesus meidän lunastuksem´, haluin, pyyntöin ja odotusten. Lat. viim. 900-luvulta. Helatorstaihymni Jesu nostra redemptio. – JSV 66. NV 107 (osin).

Helluntai – Pyhä Henki

57. Pyhän Hengen armo olkoon. Lat. Notker Balbulus 900-luvulla. Helluntaisekvenssi Sancti Spiritus adsit. – MAR 18, WK 1, M252, GI, CC, KLR, TSSK, NEB, JSG.

58. Tule Pyhä Henki tänne alaslaske taivahasta. Lat. viim. 1200-luvulta. 2.-3. helluntaipäivän ns. kultainen sekvenssi Veni Sancte Spiritus et emitte. – MAR 19, WK 2, KLR, TSSK, NEB, JSG.

59. Tule luoja, Pyhä Henki. Lat. Hrabanus Maurus 800-luvulla. Helluntaihymni Veni creator Spiritus (A). Käytetty myös häävirtenä. – MAR 20, WK 10. NV 111.

60. Tule Pyhä Henki luoja. Helluntaihymni Veni Creator Spiritus (B). – JSV 68, LF. NV 111.

61. Tule pyhä lohduttaja. Lat. Adam St. Victorista 1100-luvulla. Helluntaisekvenssi Consolator alma veni. – MAR 21.

62. O Pyhä Henki tule täyttämään. Lat. 1000-luvulta. Helluntaiantifoni Veni Sancte Spiritus reple (A). Käytetty mm. saarnavirtenä. – WK 11, KMKP, YKMP, PMY, YKP, LET, NEB, KL. NV 112.

63. O sinä Pyhä Henki tule täytä. Helluntaiantifoni Veni Sancte Spiritus reple (B). – TSSK, MK, NEB.

64. Nyt rukoilkaamme sitä Pyhää Henkeä. 1. säk. saksalainen 1200-luvulta. Säk. 2-4. Martti Luther 1524. Ruots. Olaus Petri 1536. "Helluntaileissi". – WK 25. NV 113.

65. O Pyhä Henki tule nyt tänne vahvistamaan meidän sydämiämme. Toisinto nro:sta 64. Uud. Jaakko Finno. Käytetty mm.  saarnavirtenä. – JSV 42, JSVJ, YKMP, LF. NV 113.

66. Kristus taivaaseen ylös meni, josta ennen oli tullut tänne. Lat. viim. 900-luvulta. Helluntaihymni Jam Christus astra ascenderat. – JSV 67.

VI Muut jumalanpalveluslaulut- ja virret

Uskontunnustus – Pyhä kolminaisuus

67. Me uskomme Jumalan päälle, Isän kaikkivaltiaan. (A) Saks. Martti Luther 1524. Uud. Olaus Petri 1530. – WK 24.

68. Me uskomme yhden Jumalan päälle, joka on laupias Isä. (B) Saks. Martti Luther 1524. Uud. Olaus Petri 1530. – GT, LKMP, JSV 29, JSVJ, YKMP, MK.

69. Hyvästi siunattu olkoon se pyhä kolminainen. Lat. keskiajalta. Benedicta sit sancta trinitas. Pyhän kolminaisuuden päivän introituslaulu.– WK 14.

70. O pyhä kolminaisuus, yks´ jumaluuden olemus. Lat. keskiajalta. Sancta Trinitas, et adoranda Vnitas. – EUT.

71. Se kuin tahtoo autuas olla, hän tunnustakoon uskonsa. Jaakko Finnon virsi. – JSV 30, JSVJ.

72. Isä Jumala taivaassa, älä meitä ylön´ anna. 1. säk. latinalainen keskiajalta. Uud. Martti Luther 1524. Säk. 2-3. Erasmus Alberus (k. 1553). – JSV 69.

73. O Herra Jumala taivaast´, me kiitämme sinua vahvast´. Ruotsalainen 1540-luvulta (painettu 1572). – JSV 70, PMY. NV 130.

Ehtoollinen ja kaste

74. O Jeesus meidän ravintomme (rauinnos). Lat. viim. 1300-luvulla. Hymni Jesu nostra refectio. Ehtoollislaulu – MAR 22.

75. O sitä pyhää vieraspitoa (weraspito). Tuomas Akvinolainen (k. 1274). Antifoni O sacrum conuiuium. Ehtoollisen asetussanoihin perustuva ehtoollislaulu. Lopussa vuorolaulu. Perinteisesti Kristuksen ruumiin juhlan vesperin Magnificat-antifoni. – MAR 23.

76. Aterioitsi Jeesus ja opetuslapset hänen kanssansa. Lat. keskiajalta. Discubuit Jesus discipuli ejus cum eo. Ehtoollislaulu. Lopussa doksalogia. – WK 17.

77. O puhdas Jumalan Karitsa. (A) Saks. Nicolaus Decius n. 1522. Ruots. Olaus Petri 1536. Ehtoollislaulu. – MAM, UKMP, JPM. NV 65.

78. O puhdas Jumalan Karitsa. (B) Säk. 1 (nro 76). Säk. 2-3 Jaakko Finno. Ehtoollislaulu. Piinavirsi. – JSV 41, JSVJ. NV 65.

79. Herra Kritus tuli Jordanille. Saks. Martti Luther 1524. Ruots. 1543. – JSV 33, JSVJ. NV 214.

80. Jeesus Kristus lunastajamme. Lat. Johannes von Jenstein n. 1400. Saks. Martti Luther 1524. Ruots. Olaus Petri 1530. Ehtoollisvirsi. – JSV 35, JSVJ. NV 222.

81. Kiittäkäämme Herraa Jumalaa ylhäält´ taivaast´. Säk. 1 saksalainen 1400-luvulta. Säk. 2-3 Martti Luther 1524. Ruots. Olaus Petri 1536. Ehtoollisvirsi. Jokaisessa säkeistössä kahteen kertaan "Kyrie eleison". – JSV 36, JSVJ, PMY. NV 227.

Hautajaiset – elämän katoavaisuus

82. Kaikkein laupiain Herra Jeesus. Lat. keskiajalta. Suomennos maahanpanemisrukouksesta. Myöhemmin hautajaisvirsi. – WK 13.

83. Me kuin elämme maan päällä, olemme kuoleman kahleis´ [saluos]. Säk. 1. latinalainen viim. 1200-luvulta. Antifoni Media vita in morte sumus. Säk. 2-3 Martti Luther 1524. Ruots. uud. Olaus Petri 1529. Hautajaislaulu. Mestaustilaisuuksissa. – LKMP, JSV 98.

[84. Rauhas ratki täältä lähden. Saks. Martti Luther 1524. Esikuvana Simeonin kiitoslaulu. Ruots. 1572. Hemminki Maskulaisen virsikirjasta (1605). Hautajaisvirsi. – LKMP.]

85. Haudatkaamme ruumis tämä. Säk. 1-7 saks. Michael Weissen 1530. Säk. 8 Martti Luther 1540. Ruots. 1543 tai 1544. Hautajaisvirsi. – LKMP, JSV 101, YKMP.

86. Te kristityt kuulkaatte nyt. Lat. Aurelius Prudentius (k. 413). Ruots. 1567. Hemminki Maskulaisen virsikirjasta (1605)? Hautajaisvirsi. – LKMP.

87. Armahda päällemme Jumala. Saks. Erhart Hegenwald 1524. Esikuvana psalmi 51. Ruots. Olaus Petri 1526. Hautajaisvirsi. Mestaustilaisuuksissa. Psalmivirsi. – LKMP, JSV 12.

[88. Sanoi Pietari: tuomiopäivän. Lat. Tuomas Celonalainen 1200-luvulla. Sekvenssi Dies irae, dies illa. Sekvenssiä on perinteisesti käytetty sielujen eli kaikkien poisnukkuneiden kristittyjen päivänä ja sielunmesssuissa. Hemminki Maskulaisen virsikirjasta (1605). – GI.]

89. Niin kauan kuin me elämme täällä. Ruots. Laurentius Petri Gothus (?) 1572. Säk. 6 Jaakko Finno. – JSV 99, JSVJ.

Rauha

90. Suo Jumala meille laupiaasti rauha meidän elinaikanamme. Lat. 600-luvulta. Kokonaisuus, jonka pohjalla rauhanantifonit Da pacem Domini & Tua est potentia (A). – WK 12, KMKP, YKMP, LET, NEB, JSG. NV 586.

91. O Herra Jumala sinun on valtakunta ja voima. Alkulähteenä rauhanantifoni Tua est potentia (B). – GT, KMKP.

92. Jumala anna meidän kuninkaalle ja rakkaalle esivallalle suoja. Alkulähteenä Da pacem Domini (C). Saks. 1532. – LKMP.

93. Suo meille rauha Herra nyt. Alkulähteenä Da pacem Domini (D). Saks. Martti Luther 1529. Ruots. Olaus Petri 1536. – LKMP, JSV 85, PMY, LET. NV 586.

94. O Herra kaikkivaltias, jonk´ ompi valtakunta. Alkulähteenä Tua est potentia & Da pacem Domini (E). – JSV 84.

95. Sinun on voima ja valtakunta. Alkulähteenä ilmeisesti Tua est potentia (F). – YKMP, LET, NEB, JSG.

96. Varjele Jumala sinun sanas´, niiden voima myös lyö alas. Säk. 1, 2, 5 saks. Martti Luther 1542. Lat. Johannes Stigelius 1542. Säk. 3-4 saks. Justus Jonas 1545. Lat. Hermann Bonn (k. 1548). Ruots. 1562. – JSV 86, LET. NV 190.

Sekalaiset

97. O Pyhä viisaus, joka sen ylimmäisen suusta ulosläksit / O Adonai ja Israelin huoneenhaltija / O sinä Jeesus, joka kansan merkkinä seisot / O Daavidin avain ja Israelin huoneen valtias / O pakanoiden kuningas ja heidän toivonsa / O Immanual, meidän kuningas ja lainluoja. Lat. keskiajalta. Perinteisesti joulukuun 17-23. päivien vesperhetkien antifonit. Rukouskirjassa käyttö rukouksena ennen saarnaa. – MAR 24.

98. Ihmisen viheliäisyydestä tulee meidän kaikkien veisata. Lat. keskiajalta (sekvenssin esikuvaa ei tunneta). Perinteisesti kuulunut Marian taivaaseenottamisen päivään. Westhin koodeksissa latinaksi otsikko "Syntiinlankeemuksesta ja ihmisen vapahduksesta". – WK 3, GT.

99. Iloitkaamme kaikki [caickin] Herrassa. Lat. Gaudeamus omnesin domino. Pyhäinpäivän introituslaulu. – WK 16.

100. Terve Jeesus laupeuden kuningas. Lat. viim. 1100-luvulta. Vesperin Maria-antifoni Salve regina misericordae. Mariarukouksesta tehty rukous Jeesukselle (kuuluu kiinteästi yhteen seuraavan laulun kanssa). – WK 21, GT.

101 Sinua Kristus seurakunnan pää. Lat. keskiajalta. Vesperin Maria-tropus Virgo mater eccleasiae. Mariarukouksesta tehty rukous Jeesukselle. Lopussa vuorolaulu (kuuluu kiinteästi yhteen edellisen laulun kanssa). – WK 22, GT.

102 Koska Israelin kansa Egyptistä ulos läksi. Ps. 114-115. Lat. keskiajalta. Saks. 1548. Ruots. 1553. Sunnuntain vesperin psalmi. Edeltää antifoni "Me kuin elämme, aina kiittäkäämme Herraa". Lopussa doksologia. – WK 23.

[103 Ole armollinen mul´ Jumala. Hemminki Maskulaisen virsikirjasta (1605). – LKMP.]

104. Koska me maan päällä elämme. Muualta tuntematon? – LEE.

105. Sinun tykös´ Herra tulen. Ps. 130. Saks. Martti Luther 1524. Ruots. Olaus Petri 1530. "Virttä on sanottu parhaimmaksi kaikista evankelisista kirkkovirsistä" (Kurvinen 1929, 266). – JSV 21, JSVJ, YKP. NV 267. 

106. O Herra Jumala armollinen Isä. Jaakko Finnon virsi. Virsi Isä meidän -rukouksesta. "Lämpimän, sydämellisen sävynsä takia hänen (Finnon) parhaita virsiään" (Kurvinen 1929, 272). – JSV 32, JSVJ, YKMP.

107. Isä Jumala valtias Herra. Säk. 1-3. Jaakko Finno. Säk. 4. Nicolaus Decius 1529. Messun Kyrie eleison -virsi. – JSV 38, JSVJ. NV 131.

108. Ainoan Jumalan korkeudesssa. Saks. Nicolaus Decius 1523. Messun Gloria–Laudamus -virsi. – JSV 39, YKMP.

109. Pyhä on Isä Jumala. Saks. Nicolaus Decius viim. 1529. Messun Sanctus-virsi. – JSV 40, JSVJ.

110. O laupias Isä Herra Jumala, joka meitä kutsut tykös´. Ruots. Olaus Petri (?) viim. 1526. Messun saarnavirsi. – JSV 43, JSV.

111. Ole kiitetty Isä Jumala kuin ruokit meitä sanas´ voimalla. Jaakko Finnon virsi. Esikuvana saks. Paul Speratuksen virsi vuodelta 1527. Messuvirsi saarnan jälkeen. – JSV 44, JSVJ.

112. O Herra Jumala kuin kaikki olet luonut. Jaakko Finnon virsi. Esikuvana latinalainen Johannes Stugeliuksen virsi vuodelta 1544. Virsi enkeleistä. – JSV 71.

113. Kristus maailman Vapahtaja ja kaikkein ihmisten lunastaja. Ruot. Olaus Petri 1553. Aihe laulusta Christe redemptor omnium. Pyhäinpäivän virsi. – JSV 72.

114. Iloitse kristikunta sydämestä. Ruots. Olaus Petri 1536. Laadittu korvaamaan laulu Gaude visceribus mater in intimis felix eccleasiae. Marian ilmestyspäivän virsi. – JSV 73.

115. Riemutkoon maa, taivas, vahvasti Jumalan armosta ja sanasta. Ruots. Olaus Petri 1536. Aihe ilmeisesti laulusta Exultet coelum laudibus. Apostolien päivän virsi. – JSV 74

116. O Herra kuin asut taivaas´, sun armosi ulottuu kauas. Ruots. Laurentius Petri (?) 1567. Opetusvirsi "luomisesta ja synnin alusta". – JSV 75.

117. Nyt kaikki kristityt iloitkaatte. Saks. Martti Luther 1524. Ruots. uud. Olaus Petri 1536. Opetusvirsi "Kristuksen hyvistä töistä". Helatorstain ja Johannes Kastajan päivän virsi. – JSV 77. NV 261.

118. Kiitetty olkoon Jeesuksen nimi. Ruots. Laurentius Petri (?) 1567. Opetusvirsi "Jeesuksen nimestä". – JSV 78.

119. Iloitkaa nyt tähän aikaa, te kuin Kristuksen tunnustatte. Saks. 1529. Ruots. uud. Laurentius (Petri (?) 1567. Virsi Jumalan sanan voimasta. – JSV 79.

120. O Herra sun pyhä sanas´, on unhotetuksi tullut. Ruots. Olaus Petri 1536. Esikuvana Anarg von Wildenfersin teksti vuodelta 1526. Virsi Jumalan sanan ylenkatsomisesta. – JSV 80, NV 188.

121. O Herra Jumala taivaast´, me kyllä valittaa mahdam´. Säk. 1-5 saks. Martti Luther 1524. Ruots. Olaus Petri 1526. Säk. 6 Jaakko Finno. Virsi Jumalan sanasta. – JSV 81, NV 187.

122. O kristikunta, morsian puhdas, herää Herran nimeen. Saks. Hans Sachs 1524. Ruots. 1543. Opetusvirsi "Perkeleen ja hänen jäseniensä kiusausta vastaan". – JSV 82.

123. Niin kuin Herra kaikkein pyhin, teki ja sovitti muutkin hyvin. Saks. Preussin ruhtinas Albrecht I 1527. Suom. uud. ja säk. 1 Jaakko Finno. Opetusvirsi paastosta. – JSV 83.

124. Isä haltija maan ja taivaan. Jaakko Finnon virsi. "Matkamiesten virsi". – JSV 96.

125. Jumala kuin kaikki loi omaksi kunniakseksensa. Ruots. 1530. Häävirsi. – JSV 97.

126. O Jumala kenen edessä valitan sitä tuskaa ja murhetta. Ruots. 1572. Valitusvirsi. – JSV 100, JSVJ.

127. Hyvä Herra, Herra Krist´. Lat. 1300-luvulta. Ascendit Christus hodie. Kalevalamittainen. Jokasien säkeen jälkeen "halleluja". – PMY.

128. Tuli Jeesus tuonelast´. Lat. keskiajalta. Surrexit Christus hodie. Kalevelamittainen. Jokaisen säkeen jälkeen "halleluja". – PMY.

129. Tällä ajalla autuaalla sinua. Lat. varhaiskeskiajalta. Tibi laus salus sit Christi. Laulu liittyy keskiajalla arvostettuun Kristuksen ruumiin juhlaan, mutta sijoitettiin reformaation myötä helluntaihin. – PMY.

[130. Valittaa vaikeast´ mahdan. Hemminki Maskulaisen virsikirjasta (1605). – YKP.]

131. Tämä on se päivä, jonka Herra tehnyt ompi. Lat. keskiajalta. Haec est die quam fecit dominus. Marian ilmestyspäivän antifoni. – TTA.

132. Tällä juhlalla Herra. Lat. keskiajalta. Hodie nobis. Marian ilmestyspäivän antifoni. – TTA.

133. O Herra Jumala kuin kaikki voit, taidat ja tahdot. Muualta tuntematon? – MAA.

134. Hajonnut on laupeus sinun huulistas´. Lat. keskiajalta. Diffusa est gratia in labiis tuis. Keskiajalla useisiin naispuolisiin pyhimyksiin liittyvien juhlien gradualena, offertoriona tai kommuuniolauluna. Vesperin antifoni. – LET.

135. Jumalalle iankaikkiselle, Jumalalle joka meidän edestämme. Lat. keskiajalta. Deo dicamus aeterno regi. Jouluajan antifoni? – LET.

136. Alussa ensin ihminen voitti. Muualta tuntematon (ei ole löydetty esikuvaa). Sekvenssi. – JSG.

[137. O Herra Jeesus vaivaisten auttaja. Muualta tuntematon? Osuuden loppupuolella nimi Martinus Benedicti Bior [Björneburgensis]. Todennäköisesti 1600-luvulta. – KI.]

[138. Olen nyt aikonut veisata. Muualta tuntematon. Osuuden loppupuolella nimi Martinus Benedicti Bior [Björneburgensis]. Todennäköisesti 1600-luvulta. – KI.]

VII Ruoka, aamu- ja iltavirret

Ruokavirret

139. Kaikkien luontokappalten silmät. Saks. Johann Freder (k. 1562). Perustuu Lutherin Vähän katekismuksen siunaukseen aterialle mennessä. – JSV 87.

140. Nyt Herraa ylistäkäämme vahvast´. Jaakko Finnon virsi. Perustuu Lutherin Vähän katekismuksen kiitokseen aterian jälkeen. – JSV 88.

141. O Jumala sun hyvyyttäsi kiitämme. Säk. 1, 2, 4 saks. Nicolaus Beye 1541. Ruots. ja säk. 3 1563. Kiitosvirsi aterian jälkeen. – JSV 89. NV 475.

Iltavirret

142. Kristus se päivä ja paiste on. Lat. 500-luvulta. Iltahymni Christe qui luxes et dies (A). – MAR 26, WK 18. NV 550

143. Kristus paiste kirkas päivä. Alkulähteenä iltahymni Christe qui luxes et dies (B). Jaakko Finno Agricolan suomennoksen pohjalta. – JSV 93. NV 550.

144. Kristus päivä on kädessäs´. Alkulähteenä iltahymni Christe qui luxes et dies (C). Saks. Erasmus Alber (k. 1553). Jaakko Finno laulun saksannoksen pohjalta. – JSV 94.

145. Sinun rauhaas´ Herra me rukoilemme. Lat. keskiajalta. Ilta-antifoni Pacem tua quesumus Domine. Lopussa vuorolaulu. – MAR 25, WK (hävinneellä lehdellä).

146. Auta meitä Herra valvoissamme. Lat. keskiajalta. Ilta-antifoni Salva nos Domine vigilantes. Perinteisesti kompletorioon kuuluvan Simeonin kiitoslaulun antifoni. – MAR 26, WK 19.

147. O kunnian kuningas sinun pyhiesi kanssa [seas]. Lat. keskiajalta. Ilta-antifoni O rex gloriese inter sanctos tuos. Perinteisesti kompletorioon kuuluvan Simeonin kiitoslaulun antifoni. – MAR 28, WK 20.

148. Jumalan säädyn perästä ehtoo ja yö nyt lähestyy. Ruots. Olaus Petri (?) 1536. Ehtoovirsi. – JSV 92.

149. O kaikkein kappalten luoja ja puuttees´ tarpeitten suoja. Jaakko Finnon virsi. Esikuvana Aurelius Prudentiuksen runo n. vuodelta 400. Ehtoovirsi. – JSV 95. 

Aamuvirret

150. Yö on nyt meiltä edesmennyt. Jaakko Finnon virsi. Aamuvirsi. – JSV 90.

151. Yö hirmuinen nyt hämmästyi. Jaakko Finnon virsi. Esikuvana ilmeisesti Michael Weissen aamuvirsi vuodelta 1531. – JSV 91. NV 534.

VIII Loput Jaakko Finnon virsikirjan virret

Muutamat Daavidin psalmit virsiksi tehdyt (Jaakko Finnon virsikirjan nrot 6–22)

Finnon virsikirjassa tähän osastoon kuuluvat nrot 12 ja 21 ovat luettelossa edellä.

152. Autuas se kuin ei käyskele. Ps. 1. Saks. Ludwig Oeler 1525. Ruots. Laurentius Petri 1567. – JSV 6.

153. Miks kiukussa pauhaavat [samouat] pakanat. Ps. 2. Jaakko Finnon virsi. Esikuvana kenties Andreas Knöpkenin virsi vuodelta 1527. – JSV 7.

154. Herra kuka sun majassasi. Ps. 15. Saks. Wolfgang Dachstein 1525. Ruots. uud. Laurentius Petri 1567. – JSV 8.

155. Olkoon Herra sulle laupias. Ps. 20. Ruots. Laurentius Petri Gothus (?) 1567. Tälläkin virrellä mahdollisesti jokin saksalainen lähde. – JSV 9.

156. Mitä silloin taitaa puuttuu. Ps. 24. Saks. Andreas Knopken 1530. Ruots. Laurentius Petri 1567. – JSV 10. NV 374.

157. Meidän linnamme on Jumala taivaast´. Ps. 46. Saks. Martti Luther n. 1528. Ruots. Olaus Petri (?) 1536. "Lutherin ja koko uskonpuhdistuksen oikea taistelu- ja voittovirsi" (Hallio). – JSV 11. NV 170.

158. Jumala päällemme armahtakoon. Ps. 68. Saks. Martti Luther 1524. Ruots. Olaus Petri 1536. – JSV 13.

159. Jumala seisoi jumalten seas. Ps. 82. Saks. Wolfgang Meuslin 1537. Ruots. Laurentius Petri 1567. – JSV 14.

160. Mun sieluni kiittää Herraa, ja hänen nimeänsä ylistää. Ps. 103.  Saks. Johann Gramann 1540. Ruots. Laurentius Petri (?) 1562. – JSV 15.

161. Sanoi Herra asuva taivaas´ [asua taiuas]. Ps. 110. Saks. Burchard Waldis 1553. Ruots. 1567. – JSV 16, JSVJ.

162. Koska murhe ja vaiva päälle käy. Ps. 120. Ruots. 1567. Tälläkin virrellä mahdollisesti jokin saksalainen lähde. – JSV 17, JSVJ.

163. Jos ei Herra auta meitä. Ps. 124. Saks. Justus Jonas 1524. Ruots. Olaus Petri 1536. – JSV 18, JSVJ.

164. Jos ei Herra rakenna huonetta. Ps. 126. Saks. Burchard Waldis 1527. – JSV 19, JSVJ.

165. Autuas se kuin pelkää Herraa ja hänen käskyjänsä aina seuraa. Ps. 128. Saks. Martti Luther 1524. Ruots. Olaus Petri 1536. – JSV 20, JSVJ.

166. Jerusalem pyhä kaupunki. Ps. 147. Saks. 1526. Ruots. Laurentius Petri 1567. – JSV 22, JSVJ.

Muutamat evankeliumit virsiksi tehdyt (Jaakko Finnon virsikirjan nrot 23–26)

167. Yks´ rikas mies väkevä työs´. Matt. 22: 2-5. Ruots. Ericus Olai 1486. Esikuvana latinalainen laulu Homo quidam rex nobilis. – JSV 23, JSVJ.

168. Jumal´ on verrattu miehen veroiseks´ (wedhet miehen werdhax). Luuk. 15: 11-32. Ruots. Olaus Petri 1536. Virren alkusanojen merkitys ei avaudu itselle (tarkoittaako Jumalaa on vedetty miehen vertailuksi). – JSV 24, JSVJ.

169. Veisatkaamme nyt rikkaast´ miehest´. Luuk. 16: 19-31. Ruots. Olaus Petri 1536.– JSV 25, JSVJ.

170. Moni aviokäskyä moittii [laitta]. Joh. 2: 1-10. Jaakko Finnon virsi. Esikuvana Cyriacus Spangenbergin saksalainen virsi noin vuodelta 1550. – JSV 26, JSVJ.

Katekismus virsiksi tehty (Jaakko Finnon virsikirjan nrot 27–37)

Finnon virsikirjassa tähän osastoon kuuluvat nrot 29, 30, 32, 33, 35 ja 36 ovat luettelossa edellä.

171. Nämä ne kymmenet käskyä ovat. Saks. Martti Luther 1524. Ruots. Olaus Petri 1536. Virsi kymmenestä käskystä. – JSV 27, JSVJ.

172. Se kuin tahtoo kristitty olla. Säk. 1-5 ruots. Olaus Petri 1526. Säk. 6. Jaakko Finno. Virsi kymmenestä käskystä. – JSV 28, JSVJ.

173. Isä meidän ylhääl´ taivaas´, me köyhät kuin olemme vaivas. Saks. Martti Luther 1539. Ruots. Laurentius Petri 1562. Virsi Isä meidän -rukouksesta. – JSV 31, JSVJ. NV 208.

174. Kristus käski sanans´ saarnattaa. Jaakko Finnon virsi. Esikuvana mahdollisesti Nikolaus Hermannin saksalainen virsi vuodelta 1560. Virsi ripistä ja synninpäästöstä. – JSV 34, JSVJ.

175. O kristityt nyt iloitkaamme. Säk. 1. saks. 1542. Säk. 2-8 Jaakko Finno. "Katekismuksen summa". – JSV 37, JSVJ.

Lähteet ja kirjallisuus