Ostoskori
0
0,00 €
Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2)
05.09.2023
TÄLLÄ SIVULLA (1/2) KASTETTA KOSKEVAT KOHDAT SEURAAVISTA KATEKISMUKSISTA:
1. Simon Careliuksen katekismus (1607)
2. Sorolaisen iso katekismus (1614)
3. Canutus Careliuksen katekismus (1628)
4. Sorolaisen vähä katekismus (1629)
5. Aapiskatekismus (1629)
6. Vuoden 1646 manualen katekismus (1646)
1. SIMON CARELIUKSEN KATEKISMUKSEN (1607) KASTETTA KOSKEVAT KOHDAT NYKYKIELISESSÄ ASUSSA
IV. KASTEEN SAKRAMENTISTA
Mark. 16.
"Menkää ulos kaikkeen maailmaan, ja saarnatkaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka uskoo ja tulee kastetuksi, hän tulee autuaaksi, mutta joka ei usko, se tulee kadotetuksi."
Samoin [item] Matt. 28.
"Minulle on annettu kaikki voima taivaassa ja maassa. Menkää siis ulos ja opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teille käskenyt. Ja katso, minä olen teidän tykönänne joka päivä maailman loppuun asti."
Kasteen sakramentista näin yksinkertaisesti opetettaman pitää
I
MITÄ KASTE ON?
Vastaus: Kaste ei ole ainoastaan vesi, vaan [mutta] on vesi Jumalan käskyllä asetettu [päle pandu] ja ja yhdistetty hänen sanaansa [sanallans].
MITKÄ [CUTCA] SIIS NE JUMALAN SANAT OVAT?
Vastaus: Meidän Herramme Jeesus Kristus sanoi Matteuksen viimeisessä [Mathei ultimo]: "Menkää ulos kaikkia kansoja opettamaan ja kastakaa heitä niemeen Isän, ja Pojan ja Pyhän Hengen".
II
MITÄ KASTE HYÖDYTTÄÄ?
Vastaus: Se vaikuttaa meissä synnin anteeksiantamisen, vapahtaapi kuolemasta ja perkeleestä ja antaapi iankaikkisen autuuden kaikille niille, jotka [quin] uskovat, mitä Jumalan sanat ja lupaukset toivottavat.
MITKÄ [CUTCA] OVAT NE JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET?
Vastaus: meidän Herramme Jeesus kristus sanoin p. Markuksen viimeisessä luvussa: "Joka uskoo ja tulee kastetuksi, se tulee autuaaksi, mutta, joka ei usko, se tulee kadotetuksi".
III
KUINKA TAITAA VESI NIIN SUURET ASIAT VAIKUTTAA [MATCAAN SAATTA]?
Vastaus: Ei millään muotoa vesi sitä yksinänsä [ikänäns] tekisi, vaan [mutta] Jumalan sana, joka yhdessä [ynnä] veden kanssa on, ja usko, joka sen sanan päälle luottaapi, joka on yhdistetty veden kanssa. Sillä ilman [paitzi] Jumalan sanaa, vesi on paljas vesi eikä mikään [yxikän] kaste, mutta koska Jumalan sana tulee yhdistetyksi veden kanssa, niin se on kaste, se on: terveellinen armon ja elämän vesi, uuden syntymisen [vdhen syndymisen] puhdistus Pyhässä Hengessä. Niin kuin p. Paavali kasteesta puhuupi Tiitukselle [ad Titum]: "Hänen laupeutensa kautta vapahti hän meidät, se uuden syntymisen pesemisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka hän meidän ylitsemme runsaasti Jeesuksen Kristuksen kautta ulos vuodattanut on, niin [senpäle] että meidät vanhurskautetut hänen armostansa piti tuleman perilliseksi siihen iankaikkiseen elämään toivon jälkeen. Tämä on juuri varma [vissi] puhe.
IV
MITÄ KASTE MERKITSEE?
Vastaus: Merkitsee, että se vanha Aadam, joka vielä meissä on, pitää joka päiväisen katumuksen ja parannuksen kautta upotettavan ja kuoletettavan kaikkein syntien ja pahain halujen kanssa, ja taas [jällens] joka päivä edestuleman ja ylösheräämän yksi uusi ihminen, joka pyhyydessä ja hurskaudessa Jumalan edessä eläisi iankaikkisesti.
MISSÄ [CUSSA] SE ON KIRJOITETTU?
Vastaus: Pyhä Paavali Room. 6. näin sanoopi: "Me olemme yhdessä [ynnä] Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, niin, että kuten [quin] Kristus on kuolleista ylösherätetty Isänsä kunnian kautta, niin myös meidän pitää uudessa elämässä vaeltavan".
2. SOROLAISEN ISON KATEKISMUKSEN (1614) KASTETTA KOSKEVAT KOHDAT NYKYKIELISESSÄ ASUSSA
KASTEEN SAKRAMENTTI
Näillä sanoilla Kristus kasteen sakramentin seurakunnassa pidettäväksi sääsi:
"Menkää ulos kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi, joka taas ei usko, se kadotetaan."
"Minulle on annettu kaikki voima taivaassa ja maassa. Menkää siis ja opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, ja opettakaa heitä pitämään kaikkea, mitä minä olen teille käskenyt. Ja katso, minä olen teidän kanssanne ja tykönänne joka päivä maailman loppuun asti."
Joh. 3.
"Ellei joku tule syntyneeksi vedestä ja Hengestä, ei hän taida taivaan valtakuntaan sisälle tulee. Se kuin on syntynyt lihasta, se on liha, ja se kuin on syntynyt Hengestä, se on henki."
KASTEEN SAKRAMENTTI
MIKÄ [CUCA] NELJÄS KRISTILLISEN OPIN PÄÄKKAPPALE ON?
Kasteen sakramentti.
MIKÄ OPPI TÄSSÄ KAPPALEESSA ON?
Tässä meille ilmoitetetaan [edespannaan] kasteesta, joka on Uuden testamentin sakramentti, jossa me kaikki olemme uudestisyntyneet [wastudest syndynet] kristillisiksi ihmisiksi.
MINKÄ TÄHDEN SITÄ KUTSUTAAN SAKRAMENTIKSI?
Sen tähden, että se on yksi Uuden testamentin sakramentti, Kristukselta säädetty [säätty] ja asetettu.
MIKÄ SAKRAMENTTI ON?
Sakramentti on yksi pyhä ulkonainen teko eli [eli] armon merkki, Jumalalta säädetty ja asetettu, jolla hän evankeliumin lupaukset vahvistaa ja todistaa hänen armostansa meitä kohtaan [wastan].
KUINKA MONINAISET SAKRAMENTIT OVAT?
Kahtalaiset: Vanhan ja Uuden testamentin sakramentit.
MITKÄ NE VANHAN TESTAMENTIN SAKRAMENTIT OVAT?
Ne, jotka Jumala Vanhassa testamentissa ennen Kristuksen syntymää on asettanut.
MITKÄ UUDEN TESTAMENTIN SKRAMENTIT OVAT?
Ne, jotka Uudessa testamentissa jälkeen Kristuksen syntymän ovat säädetyt, joissa ja joiden kanssa Jumala hänen lupauksensa syntien anteeksisaamisesta meille tarjoaa [taritze], omistaa ja antaa, ja niissä ja niiden kautta uskon meissä lisää [enändä] ja vaikuttaa, ja vahvistaa meissä armon lupauksensa niin kuin yhdellä sinetillä [insiglil] ja tekee meidän kanssamme armon liiton, jossa hän meille itsensä lahjoittaa [hänens taritze] hänen armonsa kanssa Kristuksen ansion tähden. Ja me sitä vastaan lupaamme, että me tahdomme häntä pitää meidän Herranamme ja Jumalanamme [Herran ja Jumalan edhest] ja häntä sydämestämme rakastaa ja hänen päällensä uskoa.
MIKÄ EROITUS ON VANHAN JA UUDEN TESTAMENTIN SAKRAMENTIN VÄLILLÄ?
Vanhan testamentin sakramentit ennustavat siitä tulevaisesta messiaasta Kristuksesta, mutta Uuden testamentin sakramentit todistavat, että Kristus messias on jo tullut maailmaan.
KUINKA MONTA ON VANHAN TESTAMENTIN SAKRAMENTTIA?
Kaksi.
MITKÄ [CUTCA] NE OVAT?
Ympärileikkaus ja pääsiäislammas.
MITÄ YMPÄRILEIKKAUS ON?
Ympärileikkaus oli yksi seremonia, Jumalalta säädetty Abrahamille ja hänen jälkeensa tulevaisille, että kaikki miespuoleiset, koska hän oli kahdeksan päivän vanha, pitä ympärileikattaman, niin kuin siitä seisoo kirjoitettuna 1. Mooseksen kirjan 7. luvussa.
MITÄ PÄÄSIÄISLAMMAS ON?
Pääsiäislammas oli seremonia, Jumalalta asetettu, jossa yksi vuosittainen [wuotinen] karitsa tapettiin ja syötiin.
MISSÄ [CUSA] SIITÄ SEISOO KIRJOITETTUNA?
Toisessa Mooseksen kirjassa 12. luvussa.
KUINKA MONTA ON UUDEN TESTAMENTIN SAKRAMENTTIA?
Kaksi.
MITKÄ [CUTCA] NE OVAT?
Kaste ja Herran ehtoollinen.
KUINKA NÄMÄ SOPIVAT (YHTEEN) VANHAN TESTAMENTIN SAKRAMENTTIEN KANSSA?
Kaste on astettu ympärileikkauksen sijaan, ja Herran ehtoollinen on asetettu pääsiäislampaan sijaan. Ja niin kuin Jumala Vanhassa testamentissa ympärileikkauksen ja pääsiäislampaan kautta oli voimallinen, niin myös Jumala on Uuden testamentin sakramenttien kautta voimallinen.
MINKÄ TÄHDEN NÄMÄ SAKRAMENTIT OVAT JUMALALTA ASETETUT JA MIHINKÄ NE OVAT TARPEELLISET?
I. Ensiksi, että ne pitää oleman näkyväiset merkit ja julkiset todistukset Jumalan armosta meitä kohtaan [wastan] meidän heikon uskomme vahvistukseksi ja meille lohdutukseksi kaikissa murheissa ja kiusauksissa.
II. Seuraavaksi [sitälikin], että pitää ne oleman ulkonaiset välikappaleet, joiden kautta Jumala meidän sydämissämme vaikuttaa, synnyttää [ylössytyttää], lisää [änändä] ja ylläpitää uskon, uuden syntymisen, uuden elämän ja autuuden, ja niiden kanssa hänen rakkaan Poikansa ansion ja kaikki taivaalliset tavarat kaikille kristillisille ihmisille tarjoaa [tarize], antaa ja omistaa.
III. Ovat ne yhdet näkyväiset pantit, niin kuin yksi asiakirja [kiria] ja sinetti [insigil] armon liitosta [armon lijtton], jonka Jumala meidän kanssamme tekee ja vahvistaa, niin että hän tahtoo olla meidän rakas ja armollinen Isämme, jonka tykö meidän pitää turvaaman, häntä rakastaman, hänen päällensä uskoman, häntä palveleman, kiittämän ja kunnioittaman kaiken meidän elinaikamme.
IV. Ovat ne yhdet varmat [wissit] ja julkiset todistukset meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen läsnäolemisesta meidän tykönämme tässä maailmassa, että hän tahtoo olla meidän tykönämme ja meidän keskellämme [seasan], ei vain [waiwoin] Jumalan luonnon, vaan [mutta] myös ihmisen luonnon puolesta, niin kuin hän on luvannut sen Matteuksen mukaan [tykön] 28. luvussa. Sen tähden hän itsensä meille tässä sakramentissa ja meidän kanssamme häneen yhdistää yhdeksi erityiseksi lupaukseksi [erinomaisexi tunnustoxexi], että hän meitä itse tahtoo hallita, varjella ja auttaa perkelettä ja tätä maailmaa ja meidän omaa lihaamme vastaan, niin [senpälle] että meidän hänen kauttansa pitää kaiken ylitse voittaman.
V. Pitää ne oleman julkiset merkit, joissa se oikea kristillinen seurakunta ja kaikki hänen jäsenensä kaikille pitää tunteman [tuttavan], joka hänet myös niiden kanssa kaikista lahkokunnista erottaa.
VI. Ovat ne myös niin kuin yksi liitto siihen kristilliseen rakkauteen, jonka Pyhä Henki sen yhteyden kautta, joka sakramentissa on, kristillisten ihmisten sydämissä ylösherättää, ja sen kautta toinen toisensa kanssa yhteen sitoo, niin kuin jäsenet yhdessä ruumissa, meidät yhteen pyhinä Kristuksessa [? meiden yhteiset puhän Christuxes], niin [senpäle] että meidän pitää keskenämme toinen toistamme rakastaman ja kaikkea hyvää tekemän.
VII. Pitää ne oleman uskon ja kaikkein muiden hyväin tekojen [awuin] harjoitukset, siten [senpällä] että me sitä enemmän mahtaisimme kasvaa ja lisääntyä [enätä] kaikissa hyvissä töissä ja ylläpidetyksi tulisimme [ylhelpidhettä] siihen iankaikkiseen elämään.
KASTEESTA
KUINKA P. LUTHERUS TÄMÄN OPIN KASTEESTA ESITTÄÄ [ULGOSTOIMITTA]?
Hän sulkee ja käsittää sen opin kasteesta neljään kappaleeseen.
Ensimmäinen kappale osoittaa, mitä kaste on.
Toinen, mitä hyvää kaste vaikuttaa [matcan saatta].
Kolmas, kuinka vesi taitaa niin suuret työt vaikuttaa [matcan saatta].
Neljäs, mitä kaste merkitsee.
I KAPPALE
MITÄ KASTE ON?
Vastaus: Kaste ei ole ainoastaan pelkkä [palias] vesi – sanoo P. Lutherus – vaan [mutta] sen kaltainen vesi, joka on suljettu Jumalan käskyyn ja Jumalan sanan kanssa yhdistetty.
MITÄ HÄN NÄILLÄ SANOILLA TAHTOO?
Tässä hän opettaa.
I. Ensiksi, kuinka monta kohtaa [cappaletta] kasteessa on.
II. Sitten [sitälikin], ettei kaste ole pelkkä [palias] vesi, vaan [mutta] se vesi, joka on suljettu Jumalan käskyyn ja yhdistetty Jumalan sanan kanssa.
KUINKA MONTA KOHTAA [CAPPALETTA] KASTEESSA ON?
Kaksi.
MITKÄ [CUTCA] NE OVAT?
Vesi ja Jumalan sana, joka kasteessa on.
SANOS JOKU TODISTUS SEN PÄÄLLE?
P. Paavali efesolaisten tykö [Epheserin tykö] 6. luvussa sanoo "Kristus rakasti hänen seurakuntaansa ja antoi itsensä alttiiksi [ulgos] sen edestä, että hän sen pyhittäisi ja puhdistaisi veden pesolla sanan kautta", missä hän nimittää nämä molemmat kohdat [cappalet], veden ja sanan.
MIKÄ VESI SE ON?
Yksi luonnollinen vesi, joka otetaan ja erotetaan muusta yhteisestä vedestä, että se pitää oleman kasteen ja uuden syntymisen [vdhen syndymisen] vesi.
EIKÖ JUMALA OLISI TAITANUT ILMAN VETTÄ IHMISTÄ UUDESTI SYNNYTTÄÄ?
Olisi kyllä, mutta se on ollut hänen hyvä suosionsa ja tahtonsa, että hän tämän ulkonaisen ja yksinkertaisen välikappaleen on siihen asettanut, siten [senpäle] että hän ne viisaat tekisi hulluksi, niin kuin p. Paavali sanoo korinttolaisten tykö [Corintherin tygö] 1. Kor. 1.
EIKÖ NYTKÄÄN MUULLA SOVI KASTAA KUIN VEDELLÄ?
Ei, koska [sillä, että] meidän Herramme Jeesus Kristus on sen niin säätänyt, että vedellä pitää kastettaman, ja ei muulla, ja ilman vettä ei se ole kaste.
ONKO SINULLA TODISTUSTA SEN PÄÄLLE?
Meidän Herramme Jeesus Kristus sanoo p. Johanneksen mukaan [tykön] 3. luvussa: "Ellei joku tule uudestisyntyneeksi [wastudest syndynexi] vedestä ja Hengestä, ei hän taida Jumalan valtakuntaan sisälle tulla".
MIKÄ [CUSA] SE SANA ON?
Se – sanoo p. Lutherus – jonka [cuin] meidän Herramme Jeesus Kristus sanoo p. Matteuksen mukaan [tykön] viimeisessä luvussa: "Menkää ulos kaikkeen maailmaan ja opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen".
EIKÖ MUITA KOHTIA [CAPPALETTA] OLE KASTEESSA?
Ei, sillä ei ole Jumala muuta kohtaa [cappaletta] siihen asettanut, ei kynttilää, eikä suolaa tai [eli] muuta senkaltaista, jotka vanhastaan ovat paaveilta asetetut, eivätkö myös ole kasteen olemus [? casten olemisest].
MITÄS NIISTÄ SANOT, JOTKA LAPSEN KANTAVAT RISTIIN [? KANDAVAT RISTIN] JA PITÄVÄT LAPSEN SEN PÄÄLLÄ?
Ei näitäkään ole Jumalalta siihen asetettu, vaan [mutta] ihmiseltä, sillä Rooman paavi Hyginus [pawi Romis Hyginos] nimeltään ne on säätänyt 140 vuotta jälkeen Kristuksen syntymän. Kuitenkin ne vielä nyt kasteessa aina pidetään (?), sillä he kantavat lapsen kasteelle ja vastaavat lapsen puolesta, joka ei itse taida puhua eikä hänen uskoansa tunnustaa, rukoilevat myös lapsen edestä, ja koska lapsi kasvaa, muistuttavat häntä hänen kasteestansa ja siitä liitosta ja lupauksesta, jonka hän kasteessa tehnyt on, ja manaavat häntä, että hän siinä liitossa aina loppuun asti vahvana pysyisi.
KUKA KASTEEN ON SÄÄTÄNYT?
Meidän Herramme Kristus.
MISSÄ [CUSA] SIITÄ SEISOO KIRJOITETTUNA?
P. Matteuksen mukaan [tykön] 28. luvussa, jossa Kristus sanoo: "Minulle on annettu kaikki voima taivaassa ja maassa. Menkää sen tähden ja opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen".
KOSKA HÄN ON SEN SÄÄTÄNYT?
Jälkeen hänen ylösnousemisensa kuolleista.
EIKÖ JOHANNES KASTAJA JO ENNEN KASTANUT?
Kastoi kyllä [ningin].
KENEN KÄSKYN JÄLKEEN HÄN KASTOI?
Jumalan käskyn jälkeen.
MISSÄ [CUSA] SIITÄ SEISOO KIRJOITETTUNA?
P. Luukkaan mukaan [tykön] 3. luvussa, jossa [cusa] hän sanoo: "Että Herran ääni tuli Johannes Sakariaanpojan tykö korvessa". Ja Johannes Kastaja itse todistaa Pyhän Johanneksen mukaan [tykö] 1. luvussa sanoen: "Joka minut lähetti kastamaan, sanoi minulle: jonka päälle sinä näet Hengen tulevan, se on, joka kastaa Pyhällä Hengellä".
ONKO MITÄÄN EROTUSTA JOHANNEKSEN JA APOSTOLIEN KASTEEN VÄLILLÄ?
Ei, sillä niin kuin yksi on Herra ja yksi Jumala, joka kasteen on säätänyt ja asettanut, niin myös on yksi kaste, sillä sekä Johannes että apostolit ovat kastaneet syntien anteeksisaamiseksi [andexi saamisen].
ONKO SINULLA TODISTUSTA SEN PÄÄLLE?
P. Markus sanoo 1. luvussa: "Johannes oli korvessa, kastoi ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi". Ja p. Pietari Apostoleiden tekojen 2. luvussa sanoo: "Tehkää parannus ja antakoon jokainen itsensä [hänens] kastaa Jeesuksen Kristuksen nimeen syntien anteeksisaamiseksi".
KENENKÄ JUMALA ON KÄSKENYT KASTAA?
Apostolien ja kaikki sanan palvelijoiden, jotka saarnavirkaan ovat kutsutut.
EIKÖ MUIDEN OLE LUVALLISTA KASTAA?
Ei muutoin, vaan [mutta] jos hätä ja tuska vaatii ja lapsi on heikko, niin ettei yhtään toivoa ole lapsesta elämään ja ei ole yhtäkään pappia saapuvilla, silloin mahtaa joku kristillinen ihminen, joka siinä on läsnä, kastaa, mies tai nainen [eli vaimo]. Sillä niin kuin p. Paavali galatalaisten mukaan [tygö] 3. luvussa sanoo: "Kristuksessa Jeesuksessa ei ole erikseen [eritetty] miestä eikä vaimoa". Ja me luemme 2. Mooseksen kirjan 4. luvusta, että Sippora, Mooseksen vaimo, on tuskan aikana ympärileikannut hänen poikansa. Mutta, kun [cosca] ei hätä eikä joku tuska ole, niin ei pidä muiden kastaman kuin sananpalvelijoiden, eikä myös pidä kenenkään lasta kastaman, kun [cosca] hän vielä on äitinsä kohdussa, ennen kuin hän on täysin [täydelisest] syntynyt. Sillä ei yksikään taida uudestisyntyä ennen kuin hän äitinsä kohdusta ensin on syntynyt.
KUINKA JA MILLÄ SANOILLA HEIDÄN PITÄÄ KASTAMAN?
Niillä, joilla meidän Herramme Kristus itse on käskenyt kastaa, nimittäin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
EIKÖ MUILLA SANOILLA SOVI KASTAA?
Ei millään muotoa, eikä myös se ole oikea kaste, jos joku tahtoisi muilla sanoilla kastaa.
KETKÄ [CUTCA] NE OVAT, JOTKA PITÄÄ KASTETTAMAN?
Kaikki kansat [cansa], jotka evankeliumin saarnalla ovat opetetut, sen vastaanottavat ja parannuksen tekevät.
MINKÄ TÄHDEN MEIDÄN HERRAMME KRISTUS ON KÄSKENYT KAIKKI KASTAA?
Sen tähden, että kaikki ovat synnissä siinneet ja syntyneet ja ovat luonnostansa Jumalan vihan ja iankaikkisen kuoleman lapsia. Sillä niin kuin meidän Herramme Kristus sanoo p. Johanneksen mukaan [tykön] 3. luvussa: "Se kuin on syntynyt lihasta, se on liha", ja sentähden ei taida Jumalan valtakuntaan tulla, jollei hän uudestisynny [wastudest synny]. Niin kuin Kristus sanoo p. Johanneksen 3. mukaan [tykön]: "Jollei joku uudestisynny vedestä ja Hengestä, ei hän taida Jumalan valtakuntaan sisälle tulla".
PITÄÄKÖ PIENET LAPSET KASTETTAMAN?
Pitää kyllä [ningin], sillä koska Kristus käski kastaa kaikki kansat, käski hän myös lapset kastaa. Ja hän p. Matteuksen mukaan [tyköne] 8. luvussa sanoo: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, sillä että heidän on Jumalan valtakunta".
KENENKÄ USKOON LAPSI PITÄÄ KASTETTAMAN?
Ei niiden uskoon, jotka häntä [sitä] kasteelle kantavat ja lapsen puolesta vastaavat eikä myös vieraaseen [? muinen] uskoon, niin kuin ne väärät opettajat kalvinistit opettavat, vaan [mutta] lapsen omaan uskoon. Sillä niin kuin profeetta Habakuk sanoo 2. luvussa: "Se vanhurskas elää hänen uskostansa".
ONKOSTA LAPSILLA USKO?
On. Ja vaikka emme me sitä taida ymmärtää, kuinka pienillä lapsilla on usko, niin kuitenkin heillä on usko.
SANOS JOKU TODISTUS SEN PÄÄLLE?
Meidän Herramme Kristus itse sen todistaa p. Matteuksen mukaan [tykön] 18. luvussa, jossa hän sanoo: "Joka pahentaa yhden niistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi olisi hänen, että yksi myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja upotettaisiin meren syvyyteen".
MISSÄ [CUSA] HE SEN USKON SAAVAT?
Kasteessa, sillä, että kasteessa he uudestisyntyvät ja saavat uskon lahjan ensi kerran [? ensist], ja sitten, koska he kasvavat ja tulevat vähän vanhemmiksi ja taitavat kuulla Jumala sanaa, niin se heissä siten [siinä] vahvistetaan ja lisätään [enätän].
MEIDÄN HERRAMME KRISTUS KUITENKIN KÄSKI ENSIKSI OPETTAA JA SITTEN KASTAA SANOESSAAN "OPETTAKAA KAIKKI KANSAT JA KASTAKAA HEITÄ"?
Hän lähetti silloin opetuslapsensa ympäri maailmaa pakanoiden tykö, jotka Jumalasta eivät mitään tienneet eivätkä hänen sanaansa olleet ennen kuulleet eivätkö oppineet, ja heidät piti ensiksi opettaman ennen kuin heidät kastettiin. Mutta nyt Jumalan seurakunnassa, joka [cusa] evankeliumin saarnan ja kasteen kautta on koottu ja asetettu, on toinen muoto. Ja pakanoiden välillä ja kristillisten ihmisten välillä, jotka seurakuntaan ovat jo kootut ja Jumalan sanan ovat kuulleet ja oppineet, on suuri erotus. Sillä niille kristityille on se lupaus annettu, joka seisoo 1. Mooseksen kirjassa 17. luvussa, jossa [cusa] Jumala sanoo: "Mitä tahdon on sinun ja sinun siemenesi Jumala". Ja p. Pietari sanoo Apostolien tekojen 2. luvussa: "Teille ja teidän lapsillenne on lupaus tehty ja kaikille niille, jotka myöhemmin [taambana] ovat, jotka Herra meidän Jumalamme tähän pitää kutsuman". Ja sen tähden kristittyjen ihmisten lapset pitää kastettaman, kohta kuin he syntyvät maailmaan, niin kuin myös Israelin kansan lapset, kohta kahdeksan päivän perästä ympärileikattiin.
JOS JOKU PAKANA TULISI JA PYYTÄISI HÄNET TAI [ELI] HÄNEN LAPSENSA KASTETTA, MITÄ NIIDEN KANSSA PITÄISI TEHDÄ?¨
Niitä ei kohta pitä kastettaman, mutta ensin opettaman ja sitten kohta [? äsken], koska he ovat opetetut ja saatetut Jumalan tuntoon, pitää kastettaman.
MITÄS NIISTÄ LAPSISTA SANOT, JOTKA ENNEN KASTETTA KUOLEVAT?
Ne Jumala taitaa kastaa toisenlaisella[toisel] kasteella, jota emme me ymmärrä, sillä Jumala ei ole sidottu ulkonaiseen välikappaleeseen, niin kuin ihmiset ovat sidotut ja Jumala, joka ei tahdo yhdenkään ihmisen kuolemaa, ei tahdo myöskään pienen lapsen kuolemaa, vaan [mutta] tahtoo myös olla heidän Jumalansa, niin kuin hän on luvannut Gen. 17.
Ja sen tähden pitää kristittyjen vanhempien heidän lapsistansa, jotka ilman kastetta ovat, hyvin toivovan ja tietämän, ettei Jumala tahdo heidän kuolemaansa. Ja pitää rukoiltaman Jumalaa lapsen edestä, kun [cosca] he vielä ovat äitinsä kohdussa ja antaman heitä Jumalan haltuun. Ja koska he maailmaan syntyvät, pitää antaman kohta tulla kasteelle, ja ei millään muotoa sen kanssa jonkun syyn tähden viivyttelemän, sillä, joka sen tekee ja lapsi ilman kastetta sen tähden [cautta] kuoleee, pitää tekemän Jumalalle raskaan ja kovan tilin [lugun].
II KAPPALE: MITÄ HYVÄÄ JA HYÖDYLLISTÄ KASTE VAIKUTTAA [MATCAN SAATTA]?
Kaste saattaa – sanoo p. Lutherus – syntien anteeksisaamisen, vapahtaa kuolemasta ja perkeleestä ja antaa iankaikkisen elämän kaikille niille, jotka uskovat, mitä Jumalan sana meille lupaa.
MITÄ HÄN NÄIDEN SANOJEN KANSSA TAHTOO?
Niiden kanssa hän osoittaa kasteen hedelmän ja hyödytyksen, jota kaste vaikuttaa [matcan saatta] ja ylösluettelee tässä kolme kasteen hedelmää. Ensimmäinen on syntien anteeksiantamus. Toinen on, että hän vapahtaa kuolemasta ja perkeleestä. Kolmas, että se antaa iankaikkisen elämän kaikille uskovaisille.
MINK PÄÄLLE HÄN PERUSTAA TÄMÄN ESITYKSEN [ULGOSTOIMITUXEN]?
Jumalan sanan ja lupauksen päälle.
MIKÄ [CUCA] SE SANA JA LUPAUS ON?
Se kuin meidän Herramme kristus sanoo p. Matteuksen mukaan [tykön] 16. luvussa: "Joka uskoo ja tulee kastetuksi, se tulee autuaaksi, mutta joka ei usko, se tulee kadotetuksi".
KUINKA MONINAISET KASTEEN HEDELMÄT OVAT?
Kahtalaiset.
Ensiksi päästää kaste meidät [meitä] synnistä, Jumalan vihasta, lain kirouksesta, kuolemasta ja iankaikkisesta kadotuksesta.
Sitten [sitälikin] antaa hän meille Jumalan armon, ystävyyden, vanhurskauden ja iankaikkisen elämän.
KETKÄ [CUTCA] NÄMÄ KASTEEN HEDELMÄT SAAVAT?
Kaikki ne, jotka uskovat, niin kuin meidän Herramme Kristus sanoo: "Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi".
MITEN [MITÄSTÄ] NIIDEN ON, JOTKA AIVÄT USKO?
Ne kaikki tulevat kadotuksi meidän Herramme Kristuksen oman sanan jälkeen, kun [cuin] hän sanoo: "Joka ei usko, se tulee kadotetuksi".
KUINKA KASTE VAIKUTTAA SYNTIEN ANTEEKSISAAMISEN?
Jumala kasteessa ja kasteen kautta antaa synnit anteeksi, sillä kaste on yksi välikappale, Jumalalta siihen säädetty ja asetettu, jonka kautta meidät synneistä puhdistetaan ja ne meille anteeksi annetaan Kristuksen tähden, joka meille piinallansa ja kuolemallansa sen on ansainnut.
ONKO SINULLA TIDOSTUSTA SEN PÄÄLLE, ETTÄ SYNNIT ANNETAAN KASTEESSA ANTEEKSI?
P. Pietari Apostolien tekojen 2. luvussa sanoo: "Tähkää parannusta ja jokainen antakoon itsensä [hänens] kastaa syntien anteeksisaamiseksi. Ja Ananias 22. luvussa sanoo Sauluksen tykö: "Nouse ylös ja anna itsesi [sinus] kastaa syntien anteeksisaamiseksi ja pese pois sinun syntisi".
OTETAANKO SYNNIT KASTEESSA KOKONAAN [PERÄTI] POIS?
Ei syntiä niin kokonaan [peräti] pois oteta, ettei siitä mitään jää, sillä perisynti, pahat himot ja halut jäävät ihmisen luontoon sittenkin, kun [sijttäkin cuin] hänet on kastettu, mutta ne kaikki kasteessa anteeksi annetaan, niin ettei ne taida ihmistä tuomita.
SANOS JOKU TODISTUS SEN PÄÄLLE?
P. Paavali sanoo roomalaisten mukaan [tygö] 8. luvussa: "Että ei ole nyt mitään kadotusta niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa", se on: vaikka synti on ihmisen luonnossa, niin ei kuitenkaan taida kadottaa sitä ihmistä, joka kasteessa on Kristuksen päällensä pukenut ja saanut synnit anteeksi.
KUINKA KASTE VAPAHTAA KUOLEMASTA JA PERKELEESTÄ – EIKÖ KRISTUS MEITÄ SIITÄ OLE VAPAHTANUT?
Meidän Herramme Kristus tosin hänen piinansa ja kuolemansa kautta meitä on vapahtanut kuolemasta ja perkeleen valtakunnasta ja meille ansainnut Jumalan valtakunnan, mutta kasteen sakramentissa Kristuksen ansio meille omistetaan ja johdatetaan perkeleen valtakunnasta Jumalan valtakuntaan.
III KAPPALE: KUINKA VESI TAITAA NIIN SUURET TYÖT VAIKUTTAA [MATCAN SAATTA]?
Vesi tosin – sanoo pyhä Lutherus – ei sitä itsestänsä tee, vaan [mutta] Jumalan sana, joka veden kanssa ja tykönä tässä on, ja usko, joka sanan vedessä vastaanottaa, uskoo ja sen päälle häneen [hänessä] luottaa. Sillä vesi ilman Jumalan sanaa ei ole muuta kuin vesi, ja ei kaste, mutta koska sana tulee yhdistetyksi veden kanssa, niin on se kaste, se on: armon ja elämän vesi ja uuden syntymisen peso Pyhässä Hengessä, niin kuin p. Paavali sanoo Tiituksen tykö 3. luvussa: "Hän vapahti meidät sen uuden syntymisen peson ja Pyhän hengen uudistuksen kautta, jonka hän meidän päällemme runsaasti on ulosvuodattanut Jeesuksen Kristuksen meidän lunastajamme kautta, niin [senpällä], että me vanhurskaaksi tulisimme hänen armonsa kautta ja perilliseksi iankaikkisesta elämästä toivon jälkeen. Se on totinen tosi."
MITÄ P. LUTHERUS NÄISSÄ SANOISSA OPETTAA?
Näiden kanssa hän antaa tietää.
I. Ensiksi, että vesi itsestänsä ei taida sitä suurta hedelmää ja hyödytystä vaikuttaa [matcan saatta].
II. Hän opettaa, mikä se on, joka sen vaikuttaa [matcan saatta}, nimittäin Jumalan sana, joka veden kanssa ja tykönä on, ja myös usko.
III. Että vesi ilman Jumalan sanaa ei ole kaste, vaan [mutta] vesi.
IV. Antaa hän tietää, että kaste on uuden syntymisen peso Pyhässä Hengessä.
V. Hän tähän liittää [sisällä wetä] p. Paavalin sanat Tiituksen tykö 3. luvussa, joilla [ioinen cansa] hän todistaa, että kaste on uuden syntymisen peso.
MINKÄ TÄHDEN P. LUTHERUS KUTSUU KASTETTA ELÄMÄN VEDEKSI?
Sen tähden, että kaste on sen kaltainen jalo ja kallis vesi, jossa Jumala antaa hänen armonsa, ja niin väkevä elämän vesi, että se varjelee meitä iankaikkisesta kuolemasta ja saattaa meidät iankaikkiseen elämään.
MITEN [CUINGA] P. PAAVALI SITÄ KUTSUU?
Hän kutsuu kastetta uuden syntymisen pesoksi ja Pyhän Hengen uudistukseksi.
MINKÄ TÄHDEN HÄN KASTETTA KUTSUU UUDEN SYNTYMISEN PESOKSI?
Sen tähden, että meidät kasteessa puhdistetaan kaikista meidän synneistämme ja siinä uudestisynnymme vanhurkauteen ja iankaikkiseen elämään [wastudest synnym wanhurscautten ia ijancaickisen elämen].
MITÄ ON UUDESTISYNTYMINEN?
On syntyminen [syndy] vedestä ja Hengestä iankaikkiseen elämään. Joh. 3.
MITÄ UUDISTUS ON?
On pois panna sen vanhan ihmisen hänen töidensä kanssa ja päälle pukea yhden uuden ihmisen, joka uudistetaan Jumalan kuvan jälkeen, josta p. Paavali kirjoittaa kolossalaisten tykö 3. luvussa, jossa hän sanoo: "Pois riisukaa teistä se vanha ihminen hänen tekojensa kanssa, ja pukekaa teidät siihen uuteen ihmiseen, joka uudistetaan hänen tuntemisensa ja hänen kuvansa jälkeen, joka sen on luonut".
MIKSI HÄN KUTSUU SITÄ [SEN] PYHÄN HENGEN UUDISTUKSEKSI?
Sen tähden, että se Pyhä Henki kasteessa runsaasti ulosvuodatetaan meidän ylitsemme meidän vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta.
MINKÄ TÄHDEN PYHÄ HENKI VUODATETAAN MEIDÄN YLITSEMME?
Siksi [senpälle], että meidän pitää vanhurskaaksi tuleman hänen armonsa kautta ja iankaikkisen elämän perillisiksi.
MITÄ ON TULLA VANHURSKAAKSI?
On Jumalan sulasta armosta ilman ansiota saa synnit anteeksi Kristuksen, meidän ainoan välimiehemme tähden.
MIKSI HÄN SANOO TOIVON JÄLKEEN?
Sillä, me tässä elämässä olemme iankaikkisen elämän perilliset, mutta toivon jälkeen, niin kuin p. Johannes 1. Joh. 3. luvussa sanoo: "Me olemme nyt Jumalan lapset ja ei se vielä ole ilmoitettu, miksi me tulemme. Mutta sen me tiedämme, että koska se ilmestyy, niin me hänen kaltaiseksensa tulemme, sillä me saamme nähdä hänet, niin kuin hän on."
MITÄ VESI ON ILMAN JUMALAN SANAA?
Ei se ole muu kuin pelkkä [palias] vesi, niin kuin muu tavallinen [yhteinen] vesi.
KUINKA SE TULEE KASTEEKSI?
Koska Jumalan sana siihen ja sen tykö tulee, niin se on kaste ja uuden syntymän peso.
MIKÄ KASTEEN TEKEE VOIMALLISEKSI?
Jumalan sana, joka veden kanssa tykönä on.
MIKÄ [CUKA] SE SANA ON?
Se, jonka [cuin] meidän Herramme Kristus sanoo: "Joka uskoo ja tulee kastetuksi, se tulee autuaaksi".
MIKÄ KASTEEN MEISSÄ TEKEE VOIMALLISEKSI?
Usko, joka sen Jumalan sanan vedessä uskoo, sillä se tekee ihmisen mahdolliseksi ja kelvolliseksi, että hän saa ja vastaanottaa sen taivaallisen, pyhän ja terveellisen veden.
MINKÄ TÄHDEN MONTA NIISTÄ, JOTKA KASTETAAN, TULEVAT KADOTETUIKSI?
Sen tähden, etteivät he puhtaassa sydämessä [puhtas sydämes] kätke ja pidä niitä hedelmiä, jotka [cuin] he kasteessa ovat saaneet, vaan [mutta] epäuskon ja pahan syntisen ja katumattoman elämän kanssa sen pois kadottavat ja hävittävät [mistavat].
IV KAPPALE: MITÄ KASTE MERKITSEE?
Se merkitsee – sanoo p. Lutherus – että se vanha Aadam, joka meissä vielä on, joka päiväisen katumuksen ja parannuksen kautta syntien ja pahojen himojen kanssa pitää upotettaman ja kuolettaman, ja taas joka päivä ylösnouseman uudeksi ihmseksi, joka pyhyydessä, vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti elämän pitää Jumalan edessä.
MITÄ P. LUTHERUS NÄIDEN SANOJEN KANSSA TAHTOO?
Näiden kanssa hän antaa tietää, mitä kaste merkitsee. Ensiksi, että se vanha Aadam pitää kuoletettaman joka päiväisen parannuksen kanssa. Sitten [sitälikin], että hänen jälleem [jällens] pitää ylösnouseman yhdeksi ihmiseksi.
MINKÄ PÄÄLLE HÄN TÄMÄN ESITYKSEN [ULGOSTOXEN] PERUSTAA?
P. paavalin sanain päälle roomalaisten tykö 6. luvussa, jossa hän sanoo: "Että me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemahan, että niin kuin Kristus on ylösherätetty kuolemasta Isän kunnian kautta, niin pitää myös meidän uudessa elämässä vaeltaman".
MITÄ SE VANHA AADAM ON?
Sen kanssa hän ymmärtää kaiken sen pahuuden, jonka me olemme perineet ja on meidän päällemme tullut Aadamin synnin kautta.
KUINKA VANHA AADAM UPOTETAAN JA KUOLETETAAN?
Joka päiväisen synnin katumuksen ja elämän parannuksen kautta, että me alaspainamme sydämemme pahat halut ja himot, seisomme niitä vastaan ja emme [en] anna niille sijaa.
MIKSI HÄN SEN KUTSUU UPOTTAMISEKSI?
Sen tähden, että vanhastaan, kun [wanhast coska] ihminen kastettiin, niin hänet pistettiin eli upotettiin kokonanasa vetehen, niin kuin vielä nyt tapahtuu monissa [monicadhas] paikoissa, sen sijaan [sijnä sias] kuin nyt kastetaan käden kanssa meidän keskuudessamme [seasan]. Ja sen tähden hän tätä sanoo, että niin kuin ihminen kasteessa veteen upotetaan, niin pitää myös se vanha Aadam joka päiväisen katumuksen ja parannuksen kautta upotettaman ja kuoletettaman kaikkein pahojen himojen ja synnin kanssa.
MIKSI P. PAAVALI KUTSUU KASTEEN KAUTTA KUOLLA JA HAUDATA?
Sillä ne, jotka ovat kastetut, synnistä ovat kuolleet, niin että synti heissä on niin kuin kuollut ja haudattu ja voimaton, ja vaikka se liikkuu [hän lijcku], niin ei hän anna hänen hallita [walda].
MITÄ SE UUSI IHMINEN ON?
Uusi ihminen on se, joka on saanut sen Pyhän Hengen, ja vaeltaa uudessa elämässä, vanhurskaudessa, pyhyydessä ja jumalisuudessa, ei vain [waivoin] ulkonaisesti, vaan [mutta] myös sisällisesti Jumalan edessä.
MITÄ ON ELÄÄ VANHURSKAUDESSA?
On olla oikeassa ja vahvassa uskossa, olla Jumalalle kuuliainen, elää Jumalan pelossa kaikessa jumalisuudessa.
MITÄ ON VAELTAA UUDESSA ELÄMÄSSÄ?
On seisoa syntiä vastaan ja tehdä, mikä Jumalalle on otollinen ja kelvollinen.
MIKÄ MEITÄ PITÄÄ VAATIMAN UUTEEN JA PYHÄÄN ELÄMÄÄN?
I. Ensiksi Jumalan käsky, joka seisoo 1. Tessalonikalaisten mukaan [tygö] 4. luvussa: "Tämä on Jumalan tahto teille pyhyyteen [teiden pyhyden], että te vältätte haureutta [huoruutta] ja jokainen teistä tietää pitää hänen astiansa pyhyydessä ja kunniassa, ei himon haluissa [halauxes], niin kuin pakanat, jotka Jumalasta eivät mitään tiedä. Sillä eipä Jumala meitä ole kutsunut saastaisuuteen, vaan [mutta] pyhyyteen."
II. Sitten [sitälikin] meidän lupauksemme, jonka [cuin] me olemme kasteessa luvanneet, että me tahdomme luopua pois perkeleestä ja kaikista hänen teoistansa ja menostansa, ja uskoa Jumalan ja hänen poikansa, meidän Herramme Kristuksen, ja sen Pyhän Hengen päälle.
III. Meidän kiitollisuutemme, että meidän pitää oleman Jumalalle kiitolliset kaikkein hänen suurten ja sanomattomien hyvien töidensä edestä meitä hänen köyhiä lapsiansa kohtaan [wastan], niin ettemme me itsellemme elä, vaan [mutta Jumalalle, niin kuin p. Paavali korinttolaisten tykö 2. luvussa sanoo: "Että Kristus on sen tähden kaikkein edestä kuollut, niin [senpäle] että ne, jotka elävät ei pidä nyt itsellensä elävän, vaan [mutta] hänelle, joka heidän edestänsä on kuollut ja ylösnoussut".
IV. Meidän oma vahinkomme ja se rangaistus, joka syntiä aina seuraa, niin että heillä viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Niin kuin p. Pietari 2. Piet. 2 sanoo: "Sitten, kun [cuin] he ovat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisen [tunnon] kautta välttäneet maailman saastaisuutta ja ovat itsensä [heitäns] jälleen siihen sekoittaneet ja tulleet voitetuiksi [ylitzevoitetuxi], on heissä se viimeinen tullut pahemmaksi kuin ensimmäinen".
3. CANUTUS CARELIUKSEN KATEKISMUKSEN (1628) KASTETTA KOSKEVAT KOHDAT NYKYKIELISESSÄ ASUSSA
Se neljäs katekismuksen pääkappale on se pyhä kasteen sakramentti
Mark. 16 sanoi Jeesus opetuslapsillensa:
"Menkää ulos kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka uskoo ja tulee kastetuksi, sen pitää tuleman autuaaksi, mutta joka ei usko, sen pitää tuleman kadotetuksi."
Matt. 28 sanoi Jeesus taas opetuslapsillensa:
"Minulle on annettu kaikki voima taivaassa ja maassa. Menkää siis ja opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, ja opettakaa heitä pitämään kaikki, jotka [cuin] minä olen teille käskenyt. Ja katso, minä olen teidän tykönänne joka päivä maailman loppuun asti."
Joh. 3 sanoi Jeesus Nikodemokselle:
"Ellei yksi tule syntyneeksi vedestä ja Hengestä, ei hän taida sisälle käydä Jumalan valtakuntaan. Se kuin on syntynyt lihasta, se ompi liha, ja se kuin on syntynyt Hengestä, se ompi henki."
Se neljäs katekismuksen taikka sen kristillisen opin pääkappale on se pyhä kasteen sakramentti
KUINKA YHDEN PERHEEN ISÄNNÄN PITÄÄ HÄNEN PERHEELLENSÄ KASTEEN SAKRAMENTIN KAIKKEIN YKSINKERTAISEMMIN ESITTÄMÄN [EDESPANEMAN]?
Vastaus: Neljässä kysymyksessä.
I
MITÄ KASTE ON?
Vastaus: Kaste on, ei ainoastaan a) pelkkä [paljas] vesi, vaan [mutta] yksi senkaltainen vesi, joka on Jumalan b) käskyyn suljettu ja Jumalan sanan kanssa vahvistettu ja ilmoitettu [? jusiglattu]
a) Joh. 3:5. Tiit. 3:5.
b) Ef. 5:26.
MITKÄS [CUSTAST] NE JUMALAN KÄSKYN SANAT OVAT?
Vastaus: Mitkä [cussa] meidän Herramme Jeesus Kristus Matteuksen viimeisessä luvussa (Matt. 28:19) sanoopi: "Menkää ulos kaikkeen maailmaan ja opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.
II
MITÄ HYVÄÄ KASTE ANTAA JA VAIKUTTAA [MATCAN SAATTA]?
Vastaus: Kaste vaikuttaapi a) syntien anteeksisaamisen, vapahtaa kuolemasta ja perkeleestä, ja antaapi b) iankaikkisen autuuden kaikille niille, jotka uskovat, niin kuin Jumalan sanat ja lupaukset tarkoittavat [käivät]
a) Hes. 36:25. Sak. 13:1. Apt. 2:38. Ef. 5:26-27. Apt. 22:16. Kol. 2: 11-13.
b) Tiit. 3:5. 1. Piet. 5: 20-21. John 3:5. Room. 6:3-4. Mark. 16:16.
MITKÄ [CUTKA] NE SEN KALTAISET JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET OVAT?
Ne kuin meidän Herramme Jeesus Kristus pyhän Markuksen viimeisessä luvussa (Mark. 16:16) puhuupi: "Joka uskoo ja kastetuksi tulee, sen pitää tuleman autuaaksi, mutta joka ei usko, sen pitää tuleman kadotetuksi".
III
KUINKA VESI TAITAA NIIN SUURET ASIAT VAIKUTTAA [CAPPALEET MATKAN SAATTA]?
Vastaus: Vesi a) tosin sitä ei tee, vaan Jumalan sana, joka veden kanssa ja veden tykönä on, ja b) usko joka sen kaltaisen Jumalan sanan vedessä taikka veteen yhdistettynä uskoopi. Sillä vesi ilman Jumalan sanaa, on pelkkä [palias] vesi, ja ei kaste, mutta Jumalan sanan kanssa on se kaste, se on: armoa täynnä oleva [täynäns] elämän vesi ja uuden syntymisen peso Pyhässä Hengessä, niin kuin pyhä Paavali sanoopi Tiit. 3:6-7: "Sen uuden syntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka hän meidän päällemme runsaasti ulosvuodattanut on Jeesuksen Kristuksen meidän vapahtajamme kautta, vapahti hän meitä, niin [senpäellen], että me vanhurskaat olisimme hänen armonsa kautta, ja perilliset siihen iankaikkiseen elämään toivon jälkeen. Se on totisesti tosi."
a) Ef. 5:26.
b) Mark. 16:16. Joh. 3:5, 16. Apt. 15:9. Kol. 2:12. Hepr. 16:22. Hepr. 11:6.
IV
MITÄ TÄMÄN KALTAINEN [TAANCALDAINEN] VEDELLÄ KASTAMINEN TAIKKA VETEEN UPOTTAMINEN MERKITSEE?
Vastaus: a) Se merkitsee, että se vanha Aadam, joka vielä meissä on, pitää joka päiväisen katumuksen kautta opotettavan ja kuoletettaman kaikkien syntien ja pahain himojen kanssa, ja taas [jällens] joka päivä virkoaman ja ylösnouseman yksi uusi ihminen, joka vanhurskaudessa ja pyhyydessä Jumalan edessä iankaikkisesti elämän pitää.
a) Room. 5:5-7, 11-13. 2. Kor. 6: 1. Gal. 3: 27. Gal. 5:24. Kol. 2:11-12. Ef. 4:22-24. Ef. 5:26-27. Kol. 3:1, 9-10.
MISSÄ [CUSSA] SE KIRJOITETTU ON?
Vastaus: a) Pyhä Paavali [Paulus] roomalaisten tykö luvussa [cap.] 6:3-4 näin sanoo: "Me olemme yhdessä [ynnä] Kristuksen kanssa kasteen kautta haudatut kuolemaan, että niin kuin Kristus on kuolemasta ylösherätetty Isän kunnian kautta, niin pitää myös meidän uudessa elämässä vaeltaman".
a) Room. 6:3-4. Kol. 2:11-12.
4. SOROLAISEN VÄHÄN KATEKISMUKSEN (1629) KASTETTA KOSKEVAT KOHDAT NYKYKIELISESSÄ ASUSSA
Koko teos on nähtävillä täällä.
Painettu 1600-luvulla uudestaan noin 15 kertaa. Tunnetaan säilyneenä vasta vuodelta 1629. On kuitenkin pidetty varmana, että vähintään yksi painos on julkaistu tätä ennen (n. 1614–1621).
KASTEEN SAKRAMENTTI
MIKÄ [CUCA] NELJÄS KRISTILLISEN OPIN PÄÄKAPPALE ON?
Kasteen sakramentti.
LUES SE:
Näillä sanoilla Kristus kasteen sakramentin seurakunnassa pidettäväksi [pidettä] sääti:
"Menkää ulos kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi, joka taas ei usko, se kadotetaan."
"Minulle on annettu kaikki voima taivaassa ja maassa. Menkää siis ja opettakaa kaikki kansat [cansat], ja kastakaa heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teille käskenyt. Ja katso, minä olen teiden kanssanne ja tykönänne joka päivä maailman loppuun asti."
Joh. 3.
"Ellei joku tule syntyneeksi vedestä ja Hengestä, ei hän taida taivaan valtakuntaan sisälle tulla. Se kuin on syntynyt lihasta, se on liha, ja se kuin on syntynyt Hengestä, se on henki."
MIKÄ SAKRAMENTTI ON?
On Jumalan armon merkki, jolla hän vahvistaa evankeliumin lupaukset ja todistaa hänen armostansa meitä kohtaan [wastan].
KUINKA MONTA ON UUDEN TESTAMENTIN SAKRAMENTTIA?
Kaksi: kaste ja ehtoollinen.
MIKÄ KASTE ON?
Kaste on Uuden testamentin sakramentti, jossa ihminen uudestisyntyy [wastaudesta syndy] vedestä ja Hengestä.
KUINKA MONTA KAPPALETTA KASTEESSA ON?
Kaksi: vesi ja Jumalan sana, joka kasteessa on.
KUKA KASTEEN ON SÄÄTÄNYT?
Meidän Herramme Kristus.
KOSKA?
Jälkeen hänen ylösnousemisensa kuolleista.
KETÄ HÄN ON KÄSKENYT KASTAA?
Kaikkia kansoja, jotka evankeliumin vastaanottavat ja parannuksen tekevät.
MIKSI KAIKKI PITÄÄ KASTETTAMAN?
Sillä, että kaikki ovat syntisiä, synnissä siinneet [sigiset] ja syntyneet, ja ovat luonnostansa vihan lapsia.
MITÄ HYVÄÄ KASTE VAIKUTTAA [MATCAN SAATTA]?
Kaste saattaa – sanoo pyhä Lutherus – syntien anteeksisaamisen, vapahtaa kuolemasta ja perkeleestä ja antaa iankaikkisen elämän kaikille niille, jotka uskovat, mitä Jumalan sana meille lupaa.
MIKÄ [CUCA] SE SANA ON?
"Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi".
KUINKA KASTE VAIKUTTAA SYNTIEN ANTEEKSISAAMISEN?
Jumala kasteessa antaa synnit anteeksi.
KUINKA KASTE VAPAHTAA KUOLEMASTA JA HELVETISTÄ?
Kristus meitä on vapahtanut perkeleestä ja kuolemasta, mutta kasteen sakramentissa meille omistetaan Kristuksen ansio ja johdatetaan perkeleen valtakunnasta Jumalan valtakuntaan.
KUINKA VESI TAITAA NIIN SUURET TYÖT VAIKUTTAA [MATCAN SAATTA]?
Vesi tosin – sanoo p. Lutherus – ei sitä itsestänsä tee, mutta Jumalan sana, joka veden kanssa ja tykönä on, ja usko, joka sanan vedessä vastaanottaa, uskoo ja sen päälle häneen luottaa. Sillä vesi ilman Jumalan sanaa ei ole muu kuin vesi, ja ei kaste, mutta koska sana tulee yhdistetyksi veden kanssa niin on se kaste, se on: armon ja elämän vesi ja uuden syntymisen peso Pyhässä Hengessä, niin kuin p. Paavali sanoo Tiituksen tykö 3. luvussa: "Hän vapahti meitä sen uuden syntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka hän meidän päällemme runsaasti on ulosvuodattanut Jeesuksen Kristuksen meidän lunastajamme kautta, niin [senpälle] että me vanhurskaaksi tulisimme hänen armonsa kautta ja perilliseksi iankaikkisesta elämästä toivon jälkeen. Se on totinen tosi."
MITÄ KASTE MERKITSEE?
Se merkitsee – sanoo p. Lutherus – että se vanha Aadam, joka meissä vielä on, joka päiväisen katumuksen ja parannuksen kautta syntien ja pahojen himojen kanssa pitää upotettaman ja kuoletettaman, ja taas joka päivä ylösnouseman uudeksi ihmiseksi, joka pyhyydessä, vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkista elämää pitää Jumalan edessä, niin kuin pyhä Paavali sanoo roomalaisten tykö 6. luvussa: "Että me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus on ylösherätetty kuolemasta Isän kunnian kautta, niin pitää myös meidän uudessa elämässä vaeltaman".
MITÄ SE VANHA AADAN MERKITSEE?
Sen kanssa hän ymmärtää kaiken sen pahuuden, jonka me olemme perineet ja on meidän päällemme tullut Aadamin synnin kautta.
KUINKA SE UPOTETAAN JA KUOLETETAAN?
Joka päiväisen syntien katumuksen ja elämän parannuksen kanssa.
MITÄ UUSI IHMINEN ON?
On se, joka on saanut Pyhän Hengen ja vaeltaa uudessa elämässä.
5. AAPISKATEKISMUKSEN (1629) KASTETTA KOSKEVAT KOHDAT NYKYKIELISESSÄ ASUSSA
Koko teos nähtävillä täällä.
Ei painettu uudestaan. Agricolan Abc-kirjan jälkeen seuraava säilynyt aapiskatekismus on vuodelta 1629. On kuitenkin pidetty todennäköisenä, että Sorolainen olisi julkaissut myös aapiskatekismuksen (n. 1614–1621).
KASTEEN SAKRAMENTTI
"Menkää ulos kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi, mutta joka ei usko, se kadotetaan."
"Minulle on annettu kaikki voima taivaassa ja maassa. Menkää siis ja opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt. Ja katso, minä olen teidän kanssanne ja tykönänne joka päivä maailman loppuun asti."
"Ellei yksi tule syntyneeksi vedestä ja Hengestä, ei hän taida taivaan valtakuntaan sisälle tulla. Se kuin on syntynyt lihasta, se ompi liha, ja se kuin on syntynyt Hengestä, se ompi henki."
6. VUODEN 1646 MANUALEN KATEKISMUKSEN (1646) KASTETTA KOSKAVAT KOHDAT NYKYKIELISESSÄ ASUSSA
Kasteen sakramentista, ja kuinka nuoren kansan pitää tämän oppiman ja sitten [sijtte] yksinkertaisesti ymmärtämän.
"Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi, mutta joka ei usko, se kadotetaan."
"Minulle on annettu kaikki voima taivaassa ja maassa. Menkää siis ja opettakaa kaikki kansoja, ja kastakaa heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä [cuin] minä olen teille käskenyt. Ja katso, minä olen teidän kanssanne ja tykönänne joka päivä maailman loppuun asti."
"Ellei joku tule syntyneeksi vedestä ja Hengestä, ei hän taida taivaan valtakuntaan tulla. Se kuin on syntynyt lihasta, se on liha, ja se kuin on syntynyt Hengestä, se on henki."
I
MITÄ KASTE ON?
Vastaus: Kaste ei ole ainoastaan pelkkä [pajas] vesi, vaan on vesi suljettu Jumalan käskyyn ja hänen sanansa kanssa yhdistetty.
MITKÄ [CUTCASTA] NE JUMALAN SANAT OVAT?
Vastaus: Meidän Herramme Jeesus Kristus sanoo p. Matteuksen tykönä viimeisessä luvussa: "Menkää kaikkeen maailmaan, opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen".
II
MITÄ HYÖDYTYSTÄ KASTEESTA ON?
Vastaus: Kaste saattaa syntien anteeksisaamisen, vapahtaa kuolemasta ja perkeleestä ja antaa iankaikkisen elämän kaikille, jotka Jumalan sanat ja lupaukset uskovat.
MITKÄ [CUTCA] NE JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET OVAT?
Vastaus: Meidän Herramme Kristus sanoo p. Markuksen tykönä viimeisessä luvussa: "Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi, mutta joka ei usko, se kadotetaan".
III
KUINKA VESI SAATTAA NIIN KORKEAT ASIAT VAIKUTTAA [MATCAN SAATTA]?
Vastaus: Ei tosin vesi sitä itsestänsä tee, vaan [mutta] Jumalan sana, joka veden kanssa ja tykönä on, ja usko, joka senkaltaisia Jumalan sanoja vedestä uskoo. Sillä ilman Jumalan sanaa ei vesi ole muu kuin vesi, ja ei kaste, mutta sana veden kanssa yhdistettynä on kaste, se on: armon ja elämän vesi ja uuden syntymisen [uden syndymisen] peso Pyhässä Hengessä, niin kuin p. Paavali Tiituksen tykö kirjoittaa kolmannessa luvussaa: "Hänen laupeutensa kautta hän meidät autuaiksi teki uuden syntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka hän meidän päällemme Jeesuksen Kristuksen meidän vapahtajamme kautta runsaasti ulosvuodattanut on, että me hänen armonsa kautta vanhurskaaksi tulisimme ja iankaikkisen elämän perillisiksi toivon jälkeen. Tämä on totinen tosi."
IV
MITÄ KASTE MERKITSEE?
Vastaus: Että vanha Aadam, joka meissä vielä on, joka päiväisen katumuksen ja parannuksen kautta syntien ja kaikkein pahain himojen kanssa pitää upotettaman ja kuoletettaman, ja jälleen [jällens joka päivä nouseman pitää uusi ihminen, joka pyhyydessä, vahhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä eläisi.
MISSÄ [CUSA] SE ON KIRJOITETTU?
Vastaus: P. Paavali roomalaisten tykö kuudennessa luvussa sanoo: "Me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus on kuolleista Isän kunnian kautta ylösherätetty, niin pitää myös meidän uudessa elmässä vaeltaman".