Laurentius Petrin Ajan tieto (1658)

Ajan tieto

Suomenmaan menoista ja uskosta, erinomaisesti Suomen piispoista kunkin kuninkaan ajalla. 

Lyhykäisin riimein koottu Laurentius Petri Aboicus, Tammelan pastori. 1658.

Keskiaika: "piispa suuri Suomenmaalle"

Piispa suuri Suomenmaalle, / papiks pantu pakanoille.

1. Henrik [Henrick] ensin Englannista [Engelandist], / sepä seurais tänne Ruotsist. / Korkeat Eerik [Erick] kuningasta, / Suomeen silloin kulkevaista. / Se sit Suomes kansaa kasti, / suomalaiset uskoon saatti. / Jota pakanat pahaks panit, / takaa ajoit, tyhmäst tapoit.

Siihen sijaan sit ainiaan, / toimitti Jumal toiset pian.

2. Herra Rodolph Wästgötin maalta, / opetti sitten Suomen saarta. / Kuurilaisilt vangiks vietiin, / Kuurinmaalla kuoliaaks lyötiin.

3. Kolmas herra Folquinus Ruotsist. / 4. Neljäs Thomas Englannista [Engelandist].

Koska vuotta sataa kului, / siit kun Suomeen usko tuli. / Birger Jaarli [Järli] jalo herra, / samoili [samoisi] se Suomeen kerran. / Samoili [samois] Hämeeseen huovinensa, / voitti Hämeen joukkoinensa. / Pakanat siel kaikki käänsi, / uskoon oikealla opil väänsi. / Hämeen linnan lujan rakens, / johon jälkeen jätti väkens. / Koht sit Ruotsissa perusti, / suuren Tukholman kiiruusti.

5. Sit piispa oli Wästgötist Bero. / 6. Niin Ragvald Östgötist.

He Räntämäelle haudattiin, / jossa [kus'] tuomiokirkko pidettiin.

7. Herra Catillus Wästgötist taas, / oli piispana Suomen maas.

8. Sit herra Johannes [Johan] Sigtunasta, / vietiin Upsalaan Suomesta.

9. Magnus [Maunus] sitten siirtyi sijaan, / kuta kaikki kiitit ijan. / Ruskol syntyi piispa Suomeen, / kunnes siirtyi [wihdyi] vieraaks tuoneen. / Unikankareel kannettiin, / Turkuun ensimmäisnä haudattiin.

Torkkeli [Torkil] tän piispan ajalla, / voitti kaikki Karjanmaalla. / Kaikki oikeaan uskoon käänsi, / Viipurihin linnan väänsi.

10. Tuli taas Turkuun herra Ragvald, / aivan oppinut Ahvenanmaalta.

Jonka ajalla venäläisilt, / häpiällä häjynlaisilt. / Turku tuhille poltettiin, / kirkko kivinen poljettiin.

11. Sit herra Bengti Upsalasta. / 12. Jälkeen herra Hemming samasta maasta.

13. Niin herra Henrik [Henrick] Hermän huoneest. / 14. Johannes Petri jälleen Suomest.

15. Johannes Westfal [Johan Westphali] Turusta, / vihdoin viisas viljasuosta (?) [Wihdoin wijsas Wiliasuosta]. 

16. Bero Balcki vehmalainen, / jälleen oli piispan suomalainen.

17. Maunu Tavast [Maunus Tawast] Mynämäest, / hyvin syntynyt hyväst väest. / Tästä paavi paljon piti, / kuningas kans tätä kiitti. / Suomelle suureksi hyvyydeksi, / pysyi piispana vanhaksi.

18. Maisteri Olaus [Oleff] saapui sijaan, / Piikkiön Rengosta [Rungoist] piispan tilaan. / Hyviä töitä paljon teki, / kun kuollut kiitti väki.

19. Sitten maisteri Condrad Bitzi, / joka opissa oli vissi. / Aniniemen aateleista, / Turun linnan turvaista.

20. Maisteri Maunus Särkilahdest, / Suomeen hyväst herrasväest. / Ylösotet ylimmäisilt, / aina kiitet alamaisilt.

21. Maisteri Lauritz Suuripää, / turkulainen viisas tämä. / Hiljaksens kaikkein kanssa oli, / juuri jumalisest kuoli.

22. Maisteri Johannes [Johan] Paraisilta, / sanoi pian iäist iltaa. / Kun pala rintaan painui, / hirveä tunnettiin [huikia tuttin] kalman haju.

23. Herra Arwei Kurki Laukosta, / syntynyt suuresta suvusta.

Oli piispa orjan ajal, / koska juutti julmal taval. / Ryösti Ruotsin, ryösti Suomen, / Jumal kosti juutin juonen.

Nämät kaikki vaik [ehk] kansaa kasti, / paavist kuitenkin eriimäst esti.

Reformaatio: "enää paha palvella paavii"

Enää paha palvella paavii, / kun oikeasta opista otettiin vaarii.

Nyt olkoon kiitos Jeesuksen, / joka lähetti Lutheruksen! / Sepä opin selväks selit, / paavin erhetyksist meit erit. / Vaik  [ehk] se saarnas saksalaisil, / kulki sana suomalaisil. / Kun tuli kuuluisa kuningas, / Kustaa suuri [Gösta suur] Ruotsin ruhtinas. / Se pääsi [samoitt'] juutin juonen taa, / vapahti vaivoista Suomen maan. / Opin saattoi oikean maakuntain, / saarnaajat selvät seurakuntain. / Paavista pahasta ruotsalaiset, / selvitti sekä suomalaiset. / Ain apostoleitten saarnalla, / ratk' Lutheruksen tavalla.

Kun vuotta kuusi kului, / 24. herra Martin Skytte [Skytt] piispaks tuli. / Hämeessä se aatel asui, / jonka poika papiks paisui.

Vaan jo ennen, ensimmäisnä, / Lutheruken oppi tässä. / Maisteri Pietar Särkilahdest, / (joka oli tullut Saksasta hahdes). / Oikein opetti Turussa, / kylis, kirkois ja kouluissa. / Ettei paavia palveltaisi, / vaan [mutt'] aina Jeesusta muistettaisi.

Ja koska itse piispa tuli, / jota vanha ja nuori kuuli. / Sepä paavist peräti eroit, / Ruotsis, Suomes kirkonmenot. /  Ja Lutheruksen tavalla, / käski messut isänmaalla. / Latinan laulut pois hajotti, / munkit, nunnat ulos päästi [vlossamott']. / Saarnans lähetti suomalaisil, / hämäläisil, karjalaisil. / Kiittää Jeesusta äidinkielel, / eikä käydä paavin teillä. / Piti vaarin kirkoist, kouluist, / menoist pyhist, luvuist, lauluist. / Kahdeksan kaunista nuorukaista, / valitsi Turusta, Viipurista. / Maille muille matkustamaan, / maistereiksi menestymään. / Tarpeeks suureks suomalaisil, / piispan kuitenkin kulutuksil. / Koska kaikki kauniist sääsi, / lepoon sitten viimein pääsi.

25. Mestari Mikael [Mickel] Agricola, / syntyi uljas Uudelmaalla. / Turun koulumestariksi säättiin, / siitä viimein piispaksi väättiin. / Suomeks kirjoja käänsi pränttiin, / joist on Uusi testamentti. / Psalmi-, Rukous-, Käsikirja, / joit oppimaan ole virjä. / Koska Venäjältä palais, / pikaisesti täältä poies halais.

26. Riensi Ruotsista maisteri Petrus, / liialta nimeltänsä Follingus. / Sepä Suomes hyväks luultiin, / jopa kohta pahaks kuultiin. / Tätä kansaa se panetteli [cadetti], / aivan paljon ain ahnehti. / Koska pääl kauan kanneltiin [cannettiin], / virka toiselle annettiin.

Jona vuonna veljekset soti, / Eerik [Erich], Johan yhteen otit.

27. Paulus Juusten jalo mies, / Turun, Viipurin tavat ties. / Turkuun sitten [tai] Viipurista tuli, / I. kusa piispana ensimmäisnä oli. / Venäjälle vaeltamaan pantiin, / jossa pahoin kanssa mentiin. / Vuotta kolme vankeutta, / kärsi kovaa ankaruutta. / Tuli sitten [tai] viimein Turkuhun, / kuoli siellä sit sulkuhun.

Sit oli suuri yskävuosi, / jona monta Suomes kuoli.

28. Sitten piispa Laitilasta, / papin poika pappilasta. / Maisteri Eerik Eerikinpoika [Erich Erikin poica], / joka opis oli oikea. / Mieheks se kuin selväks nähtiin, / kuningas Juhanalta [Johald] aateliks tehtiin. / Kirjoitti sen kauniin kirjan, / suomenkielisen postillan. / Katekismuksen ja muuta, / joissa on vanhaa ja uutta.

Tän [tain] ajalla rutto Suomes, / liikkui liki joka huones. / Turku paloi tupinensa, / kirkko komeine [kempi] kelloinensa. / Nuijasota sitten oli, Klaus Fleming [Claus Fläming] kanssa kuoli. / Herttua Kaarle tunnettiin [Carlei tuttin] tuimaks, / aatelille monel surkeaks surmaks. / Sitten ankara [haikia] hallavuosi, / tuotti monta tuonen luokse [luoxi]. / Jään sulut vei Turun sillan, valkee poltti Turun linnan. / Pyrstötähti ilmenevi, / aurinko armas pimenevi. / Keisari alkoi Saksan sodan, / saattoi monelle kuoleman kovan. / Kustaa Adolf [Gösta Adolph] voitti Riikan [Rijan], / siirtyi sieltä Pryssijn pian. / Vaan jo ennen venäläisilt, / saatti rauhan alamaisil. / Mätäjärvi paloi Turus, / piispan kuolost oltiin surus.

Piispat viisaat Viipuris olit, / jotka Herras elit, kuolit: / II. Maisteri Eerik [Erich] Härkäpää Suomest, / III. Maisteri Olavi  [Oleff] Elimäest.

Vuoteen 1658: "Turkuun Ruotsist Rothovius"

29. Turkuun Ruotsist Rothovius, / maisteri Iisakki [Isachi] Smolandus. / Uro uljas, taitava tavois, / oikea opis, selkeä sanois. / Joka piispaksi luodun luotu, / pappei panemaan Suomeen suotu. / Sepä Suomest surun piti, / sitä kirjatoingin kiitti.

Korkean koulun, Gymnasiumin, / toimit Turkuun kyllä [caiket] kauniin. / Sit herra Pietar Brahen avust, / kuningatar Kristiinan armost: / Akatemian Suomeen saatti, / kirjojen pränttääjän Turkuun tuotti. / Ah, mun armasta isänmaata, / sangen suloista Suomen saarta! / Ei enää [sill'] mennä Saksan vesil, / oppi korkee koton käsil.

IV. Maisteri Nicolaus [Niles] Viipuriin vielä, / tuli piispaksi tämän iällä. / V. Mies viisas maisteri Gabriel, / oli sitten piispana siellä. / Turus taidol [toimell] teinejä opetti, / piispan pian ikänsä lopetti. / VI. Maisteri Pietar Bjugge jälkeen, / piispaks pantu maalle sille. / Herra hyvä hämäläisil, / kelpas kyl [tai] kans karjalaisil.

Suuri Kustaa [Gösta] Saksaan saapui, / siellä suuresta voitosta kaatui / Rutto Turussa oli tuikea, / surma silmäin edes surkea. / Juutti [Juthi] viekas vielä soti, / hädäs riidan rienten sopi. / Jumal sovinnon saksasta antoi, / keisari kovan valan vannoi. / Sit oli kallis katovuosi, / moni näljän hädäs huusi.

Mut kyl piispa Birgerin poika, / kirkkoi korjas joka aika. / Turun kirkon kaunisti kauniist, / katon kaiken vaskella vahvist. / Hyvin eli, hyvin opetti, / hyvästi viimein ikänsä lopetti. 

Kun tätä Suomi suuresti suri, / antoi Jumala armosta juuri: 30. Tohtori Eskil Petraeuksen [Eskell Petraeuxen], / Ruotsissa syntyneen, Suomeen suostuneen. / Teineille Turussa Raamatut, pyhät, / sitten [tai] kyll tutki kirjat hyvät. / Turkulaisten kirkkoherran (?) [Turculaisi kirkoherran], / opetti oikein monin kerran. / Biblian suomeksi tulkitsi Suomel, / kaikeksi hyväksi Herran huoneel. / Antoi monta muuta pränttiin, / joilla vireytensä näytti. / Että näin virastansa vaarin piti, / sill oli piispaks tulevan varma [viti]. / Oli oikea opettaja, / siveyteen totuttaja. / Ei se rämeil räyhänny (?) [rämeill' räyhäille], / eikä juopun juomingeille.

Kristiina [Christin] itsensä vaeltaa antaa, / orvollensa [orpanellens] kruunun kantaa. / Paloi Turun iso puoli, / josta monen sydän murtui [kuoli]. / Kun puoli toista vuotta kului, / piispan henki rinnoist riutui. / Ah, tät aikaa, aikaa kamalaa! / Vaivat monet monel taval: / Tauti tappaa taitavat, / sota vaivuttaa valtiaat. / Polskit pulskeat [puolakat puskiat] väijyy meitä, / keisari, monta muuta auttaa heitä. / Venäläinen vielä sitten, / läpi käy maita läpimitten. / Miehet, vaimot monel murhal, / surutta surmaa surkial surmal. / Rutto Ruotsis, Suomes, Kesois (?), / Riikas, Narvas, Viipuris, Virois. / Juutti juonikas vielä soti, / välis sopi, välis taisteli [oti]. / Hollantikin hoiluu [hoila] vedellä, / ollen vaara mennä merellä. / Brandeburi kaikkein kanssa, / ahkeroitsee Ruotsii ansaan. / Ah, kuink saartaan saarta tätä, / mones paikas näkyy hätä. / Sota surmaa, tauti tappaa, / ket ei viimein kiinni nappaa.

Kuules kuitenkin Suomi kulta, / sanomat sanon, muista multa (?) [muista mulda].

Turkuun tulos Herran tuomast, / 31. tohtori Jöns Jumalan suomast. / Piispaks valittiin valtiaalta, / Kaarle kuuluisalta kuninkaalta. / Taitava kyl [tai] Ruotsin Dalist, / parhaaks arvattu pappein parist. / Suotu piispaksi suomalaisil, / pappein pääksi pohjalaisil. / Niin kuin ennenkin täällä tunnettiin [tuttiin], / kun akatemiaa alettiin. / Tänne tuli professoriksi, / täällä tehtiin tohtoriksi. / Et oli vireä virassansa, / korkeest oppinut opissansa. / Täältä kutsuttiin kuuluisaan, / Upsalan akatemiaan. / Siellä nyt piispaks tehtiin, / sieltä jälleen Suomeen siirtiin.

Iloitse Viipurin vielä, / piispa sunulle tulos tiellä: / VII. Maisteri Nicolaus [Niles] Nycopensis, / sitten [tai] professori Aboensis. / Hurskas ja oikein oppinut, / kirjans kyllä kiittäin lukenut. / Ota vaari, tottel häntä, / oikeal tiel se sinua vääntää.

Rukous: "Herra hurskas, hyvä Isä"

Herra hurskas, hyvä Isä, / armos heille lujasti lisää. / Et he viriät virassansa, / nuhteettomat neuvoissansa. / Laumaas tääl kauniisti kaitsisivat, / oikealla tiellä taluttaisivat. / Vahvista heitä hurskaita holhoomaan, / nurioita nuhtelemaan. / Varjele vaarasta vainojen, / kirvota kimpusta kiukkuisten. / Enkeleilläs heitä holhoo, / köyhää kristikuntaas suojel. / Et pyhyydes pysyttäisiin, / pahuudesta pois poikettaisiin.

Isä, armias, auta vielä, / älä köyhiltä apua kiellä. / Torju [asett'] taudit, lopeta [sowitt'] sodat, / poista päältämme vaarat kovat. / Kulje kuuluisa kuningas, / Ruotsin kruunattu ruhtinas: / Kaarle Kustaa [Carle Göstä] kaunokainen, / sankari sangen voimallinen. / Puske pulskeita puolalaisii [puskeit puolacoita], / vastusta kavalia juutteja [jumi Juthei juonicoita]. / Hajota hahdet vihollisten, / viekkain vesillä olevaisten. / Tule turvaks tuocalaisten (?), / suomalaisten, karjaisten. / Karkota kauas venäläiset, / hävitä häpiäl häjynlaiset. / Viholliset kaikki kaada, / riidast meilla rauha saata.

Että Ruotsis, Viipuris, Virois, / Suomes suures, kylis, kirkois. / Olis oikeat opettajat, / opin oikean selittäjät. / Pidä piispat, papit meille, / ojentamaan oikeille teille. / Joiden avulla uskon kautta, / Jeesus täältä taivaaseen auttaa.

Anna Herra rauha kaikille maakunnille. / Onni ja terveys kullekin säädylle.