Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

1. SIMON CARELIUKSEN KATEKISMUKSEN (1607) RIPPIÄ KOSKEVAT KOHDAT NYKYKIELISESSÄ ASUSSA

Koko teos on nähtävillä täällä.

Ei painettu uudestaan.

Taivahan valtakunnan avaimista ja ripistä näin yksinkertaisesti opetettaman pitää

I

MITKÄ TAIVAHAN VALTAKUNNAN AVAIMET OVAT?

Vastaus: Taivahan valtakunnan avaimiksi p. Raamatussa kutsutaan sitä [se] voimaa, jonka meidän Herramme Jeesus Kristus evankeliumeissa sääti katuvaisille, syntisille maan päällä synnit päästettää ja katumattomille sidottaa, omien [omain] Kristuksen sanojen mukaan [jälkeen].

MITKÄ [CUTCA] OVAT NE KRISTUKSEN SANAT?

Vastaus: Meidän Herramme Jeesus Kristus näin puhuupi Joh. [Johan] 20: "Niin kuin Isä minut lähetti, niin minä myös lähetän teidät. Ottakaa se Pyhä Henki. Joille ikänänsä te synnit anteeksi annatte, niille ovat ne anteeksi annetut, ja joille te ne pidätätte, niille ovat ne pidätetyt."

II

MIHIN NE AVAIMET HYVÄT OVAT?

Vastaus: Sen tiettäväksi tekevät nämä sanat: "Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksiannetut". Nimittäin, että Jeesuksen Kristuksen nimeen syntien anteeksiantamus – hänen kuolemallansa ja verellänsä ansaittu – uskovaisille omistetaan, että niin heidän uskonsa vahvistettaisiin ja omatuntonsa varmaksi [vissixi] ja levolliseksi saatettaisiin. Sillä uskoa seuraa [noudatta] rauha sydämessä sitten, kun [sijttä quin] synnit ovat anteeksiannetut.

III

KUINKA TAITAA IHMINEN SYNNIT ANTEEKSIANTAA?

Vastaus: Ihminen tosin ei sitä tee itsestänsä niin kuin ihminen, vaan [mutta] virkansa puolesta Kristuksen käskyn jälkeen, niin kuin nämä sanat todistavat: "Ottakaa se Pyhä Henki. Joille ikänänsä te synnit anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksiannetut". Sillä niin kuin Ihmisen Pojalla on voima maan päällä synnit anteeksiantaa, niin hän on sen saman voiman evankeliumin saarnaviralle asettanut siinä, kun hän sanoo: "Niin kuin Isä minut lähetti, niin minä myös lähetän teidät" (Joh. 20). Samoin [item]: "Joka teitä kuulee, hän kuulee minua" (Matt. 10).

IV

KEILLE [CUILLE] PITÄÄ SYNNIT ANTEEKSIANNETTAMAN?

Vastaus: Nille, jotka totisessa palaamisessa/kääntymyksessä [palauxes] syntinsä tunnustavat ja nöyrän ja uskovaisen sydämen kanssa Jeesuksen Kristuksen kautta Jumalan armoa ja lohdutusta anovat. Niin kuin Kristus sanoo sille halvatulle (Matt. 9): "Ole hyvässä turvassa poikani, sinun syntisi sinulle anteeksiannetaan". Ja sille murheelliselle vaimolle (Luuk. 7): "Sinun uskosi on sinut vapahtanut. Mene rauhassa."

KEILLE [CUILLE] PITÄÄ SYNNIT PIDÄTETTÄMÄN?

Vastaus: Kaikille katumattomille ja uskomattomille, jotka ylpeästi synnissä esiintyvät [? edesioxevat] ja pysyvät ja kaikki jumaliset neuvot ja kehotukset [manauxet] ylenkatsovat. Niin kuin Kristus opettaa (Matt. 18): "Jos veljesi rikkoo sinua vastaan, mene ja nuhtele häntä kahden kesken [erinäns teidän cahden velillä]. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet voittanut veljesi, mutta, jos ei hän sinua kuule, niin ota kanssasi yksi tai [eli] kaksi, sillä [että] kahden tai [eli] kolmen todistajan suulla jokainen puhe vahvistettaisiin [vahvistettu seisoisi]. Jos ei hän teitä kuule, sano seurakunnalle. Jos ei hän seurakuntaa kuule, pidä häntä pakanan ja liikaa keräävän veronkantajan kaltaisena [? ylenannetun veronottaian edestä]."

KOSKA [ETTÄ] SAARNAVIRALLE TÄMÄ SUURI AARRE USKOTTU ON, NIIN OPETA MINUA, KUINKA [QUINGAM] SIITÄ OSALLISEKSI TULLA TAIDAN.

Vastaus: Ripin kautta, jolla näitä kahta [jossa nämä caxi] käsitetään. Ensin, että ihminen tunnustaa syntinsä. Sitten [sijttälähin], että hän saapi päästön ja syntien anteeksisaamisen rippi-isältä kuin itse Jumalalta ja ei mitään epäile, vaan [mutta] vahvasti uskoo, että synnit ovat sen kautta anteeksiannetut Jumalan edessä taivahassa.

MITKÄ [CUTCA] SYNNIT SIIS PITÄÄ RIPITETTÄMÄN?

Vastaus: Jumalan edessä pitää meidän tunnustaman itsemme kaikkiin synteihin vikapääksi, niihin [nihingin] myös, jotka meille itsellemme tietämättömiä ovat, niin kuin me teemme Herran rukouksessa. Mutta rippi-isän edessä pitää meidän ainoastaan tunnustaman ne synnit, jotka [quin] me tiedämme ja sydämessämme ymmärrämme.

MITKÄ [CUTCA] NE OVAT?

Vastaus: Tässä itse kukin tutkikoon virkaansa Jumalan käskysanojen mukaisesti [jälken] – olkoon [ongo] hän isä, äiti, poika, tytär, isäntä, emäntä tai [eli] palvelija etc. Jos hän on ollut ylpeä, uskomaton, laiska ja niin jollekin vastaan ollut sanoilla tai [eli] töillä. Jos hän on varastanut, valehdellut ja ollut vahingollinen laiskuuden ja hitauden taikka muiden syntien kautta.

NIIN EDESPANE SIIS LYHYKÄINEN RIPIN MUOTO.

Näin sinun pitää sanoman rippi-isällesi: 

"Oi rakas rippi-isä, minä rukoilen sinua, että minun rippini kuulla tahtoisit Jumalan nimeen antaisit minulle synninpäästön". 

Ja sano näin: 

"Minä vaivainen syntinen ihminen tunnustan itseni Jumalan edessä vikapääksi kaikkiin synteihin, mutta erityisesti [erinomaisest] tunnustan minä edessäsi, että minä olen köyhä palkollinen etc. – mutta sen pahempi – en palvele uskollisesti minun isäntääni ja emäntääni. Sillä en ole tehnyt sitä kuin minulle on käsketty, vaan [mutta] olen paljon tekemättä [? tacaperin] jättänyt, joista heille on vahinkoa. Minä olen vihoittanut ja saattanut heitä torumaan etc. Olen ollut tyly sanoissa ja töissä, kärsimätön, vastahakoinen etc. Näitä kaikkia minä kadun ja rukoilen armoa. Tahdon myös itseni kernaasti edespäin parantaa."

Yksi perheen isäntä tai [eli] emäntä näin sanokoon: 

"Erityisesti [erinomaisesti] tunnustan minä sinun edessäsi, etten minä ole hyvin kasvattanut [ylöscasvattanut] lapsiani enkä perhettäni ahkerasti totuttanut Jumalan pelkoon ja kunnioitukseen. Minä olen kironnut ja Jumalan nimen turhaan lausunut, antanut pahaa esikuvaa sekä sanoilla että töillä, vahingoittanut naapuriani, muita panetellut, mitat ja puntarit voittoni tähden turmellut ja pettänyt lähimmäistäni väärillä kaupoilla etc." 

Ja niin edespäin, mitä itse kukin virassansa ymmärtää tehneensä Jumalan käskyjä vastaan.

Mutta, jos joku ei tunne itseänsä raskauttavan tämän [sen] kaltaisilla tai [eli] suuremmilla synneillä, älköön hän kovin hakeko ja liikaa ajatelko [? covin hakcco ja yles ajatelco] päällensä niitä syntejä, joista hän ei mitään tiedä ja niin itseänsä omantunnon vaivaan antako, vaan [mutta] sanokoon yhden tai [eli] toisen, jotka hän tietää, tällä muotoa: "Erityisesti [erinomaisest] tunnustan minä, että mä [mä] turhaan käyttänyt [nautinut] olen Jumalan nimeä, ollut rietas [riettainen] puheissani ja sen tai [eli] sen tekemättä jättänyt, jotka [quin] mun tuli tehdäkseni." Ja antakoon sillänsä olla.

Mutta, jos et sinä yhtäkään syntiä tehneeksi tiedä – joka toki [liki] on mahdotonta – älä myös yhtään erikseen nimeä, vaan [mutta] tunnusta itsesi ylipäänsä [ylitzepäin] syntiseksi Jumalan edessä ja kadotukseen vikapääksi, jos Jumala kanssasi tuomillle kävisi. Ja niin ano syntien anteeksisaamista Kristuksen ansion tähden rippi-isältäsi.

Sitten vastatkoon ripin kuuleva:

"Jumala olkoon sinulle armollinen ja antakoon sinulle syntisi anteeksi ja vahvistakoon sinun uskosi. Aamen."

Sitten [cohta] kysyköön häneltä:

"Uskotko sinä, että minun synninpäästöni ei ole minun, vaan [mutta] Jumalan päästö."

Kun [cosca] ripitetty vastaa uskovansa, niin hän edespäin sanokoon:

"Tapahtukoon sinulle, niin kuin sä uskot, ja minä myös meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen käskyn jälkeen sanon sinulle syntien anteeksisaamisen. Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen. Aamen. Mene rauhassa."

Joita taas omatunto vaivaa tai [eli] murheelliset ja kovin kiusatut ovat, niitä mahtaa rippi-isä useammilla p. Raamatun sanoilla, jotka uskoa vahvistavat syntien anteeksisaamisesta, lohduttaa.

Tämä on salaisen ripin muoto, yksinkertaiselle ja oppimattomalle [taitomattomalle] kansalle ensin edespantava.

LISÄKSI [MWT] TAITAVAT TÄLLÄ MUODOLLA RIPPINSÄ TEHDÄ JA SANOA.

"Armas kunniallinen herra, minä anon teiltä Jumalan tähden, että te antaisitte minulle hyvän neuvon minun murheellisen sieluni turvaksi ja lohdutukseksi".

Mitä neuvoja sinä anot?

Vastaus: "Minä vaivainen ihminen valitan ja tunnustan sinulle minun Herrani Jumalani edessä, että minä olen syyllinen moneen syntiin ja kaikkinaiseen vääryyteen vikapää. En minä pidä Jumalan käskkyjä enkä evankeliumin saarnoja täydellisesti usko. En mitään hyvää tee enkä ristiä ja vastoinkäymisiä kärsivällisesti kärsi. Mutta erityisesti [erinomaisesti] minä olen tehnyt sen N. tai [eli] sen N., joka minun omaatuntoani vaivaa. Sen tähden rukoilen, että sä [sä] tahtoisit Jumalan puolesta syntini anteeksiantaa ja lohduttaa minua Jumalan sanalla."

Yksi toinen ripin muoto:

"Minä julkisessa ripissä, niin kuin vaivainen syntinen, moitin [caipaan] itseäni Jumalan edessä ja sinun kuullessa [culdaxes], että minä olen täynnä kaikkea syntiä, epäuskoa ja Jumalan nimen häväistystä. Sillä minä tunnen, ettei Jumalan sana yhtään hedelmää minussa tee – sitä minä tosin usein kuulen, mutta täydellisesti ja sydämestäni en halaja. Sitten [sijttälähin] en osoita rakkauden töitä lähimmäiselleni, vihastun ja kadehdin häntä ja häntä vainoan. Olen kärsimätön, ahnas ja kaikkihin pahoihin suostuva. Sen tähden myös minun sydämeni ja omatuntoni kovin raskautetut ovat ja mä [mä] kernahasti sen kaltaiseksi synnistä vapahaksi tulla tahtoisin. Rukoilen siis, että tahtoisit minun heikkoa uskoani Jumalan sanalla ja pelkääväistä omaatuntoani terveellisillä lupauksilla lohduttaa ja jälleen vahvistaa [ylenojeta], ja näiden varmemmaksi [vissimmäxi] vahvistukseksi antaa minulle p. alttarin sakramentista nauttia minun lunastajani totista ruumista ja verta, jotka hän on minunkin syntieni anteeksiantamiseksi antanut [vlosandanut] ja muistoksensa nauttia käskenyt. Minä tahdon myös Pyhän Hengen avulla elämäni parantaa [parata]."

Minkäs tähden tahdot alttarin sakramentin nauttia?

Vastaus: "Sen tähden, että mä tahdon minun sieluani sekä Jumalan sanalla että hänen ulkonaisella pantillansa vahvistaa, ja niin saada syntien anteeksisaamisen".

Saatpas kumminkin ripissä syntien anteeksisaamisen?

Vastaus: "Mitä sitten [sijttä]?  Minä tahdon myös alttarin sakramenttia niin kuin Jumalan armon varmaa merkkiä [vissiä märkiä] – Kristukselta meille jätettyä – yhdessä [ynnä] sanan kanssa nauttia ja niin alati itseäni Jumalan sanalla ravita. Sillä jota useammin mä sen teen, sitä parempi se on [sitä paree se on]."

(Alttarin sakramentista)

2. SOROLAISEN ISON KATEKISMUKSEN (1614) RIPPIÄ KOSKEVAT KOHDAT NYKYKIELISESSÄ ASUSSA

Koko teos on nähtävillä täällä.

Ei painettu uudestaan.

RIPPI ELI SYNNINPÄÄSTÖ

Näillä sanoilla Kristus käski ripissä synnit päästettää ja anteeksiannattaa.

"Minä annan teille taivaan valtakunnan avaimet. Mitä ikänänsä te maan päällä sidotte, sen pitää oleman sidotun taivaassa, ja mitä ikänänsä te päästätte maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa."

"Ottakaa se Pyhä Henki. Joille te synnit anteeksiannatte, niille ne ovat anteeksiannetut, ja joille te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."

RIPPI ELI SYNNINPÄÄSTÖ

MIKÄ [CUCA] VIIDES OPIN PÄÄKAPPALE ON?

Rippi eli synninpäästö.

MIKÄ OPPI TÄSSÄ KAPPALEESSA EDESPANNAAN?

Tässä me opetamme, kuinka meidn pitää itseämme [meitäin] ripittämän, tunnustaman meidän syntimme ja ottamaan lohdutusta ja synninpäästön.

KUINKA P. LUTHERUS TÄMÄN KAPPALEEN ESITTÄÄ [ULGOSTOIMITTA]?

Hän sulkee ja käsittää tämän opin kolmeen [nelien!] osaan eli kappaleeseen.

I. Ensimmäisessä hän osoittaa, 1) mitä rippi on, 2) kuinka monta kohtaa kohtaa [cappaletta] ripissä on, 3) mitkä synnit meidän pitää tunnustaman.

[II. Toisessa hän osoittaa, mitkä synnit pitää ripissä tunnustaman.] 

(Huom! tässä on toistoa – niimpä alla olevassa Sorolaisen esityksessä ei tätä kohtaa esiinny lainkaan erikseen)

II. Toisessa [III colmannes] hän edespanee yhden muodon, kuinka palkolliset ja perheen vanhimmat pitää itsensä [heitäns] ripittämän.

III. Kolmannessa [IV nelienes] hän antaa tietää, kuinka saarnamiesten eli  rippi-isien pitää ripittämän ja synnit päästämän.

I KAPPALE

MITÄ RIPPI ON?

Ripissä on kaksi kohtaa [cappaletta] – sanoo p. Lutherus. Yksi, että me tunnustamme syntimme. Toinen, että me vastaanotamme ripin ja syntien anteeksisaamisen rippi-isältä niin kuin Jumalalta ja emme sitten [en sijte] mitään epäile, vaan [mutta] uskomme vahvasti, että synnit ovat sen kautta Jumalan edessä taivaassa anteeksiannetut.

KUINKAS NÄMÄ SANAT YMMÄRRÄT?

1. Ensiksi hän antaa tietää, missä kohdissa [capales] rippi seisoo, nimittäin synnintunnustuksessa ja synninpäästön anomisessa ja vastaanottamisessa.

2. Sitten [sitälikin], että meidän pitää ottaman ripin rippi-isältä niin kuin itse Jumalalta.

3. Että meidän pitää uskoman, että synnit ovat sen kautta anteeksiannetut Jumalan edessä taivaassa.

MITÄ SYNNINTUNNUSTUS ON?

On antaa itsensä [hänens] vikapääksi ja tunnustaa itsestään [hänens], että itse [hän] on väärin ja pahoin tehnyt Jumalaa ja hänen käskyjänsä vastaan.

KUINKA MONINAINEN RIPPI ELI SYNNINTUNNUSTUS ON?

Kahtalainen.

MITKÄ [CUTCA] NE OVAT?

Ensimmäinen on, kun [cosca] me tunnustamme meidän syntimme Jumalan edessä.

Toinen, kun [cosca] me tunnustamme ihmisten edessä.

KUINKA ME JUMALAN EDESSÄ TUNNUSTAMME?

Kun [cosca] me ainoastaan Jumalan edessä tunnustamme meidän syntimme ja rikoksemme.

KUINKA MONELLA MUOTOA SE TAPAHTUU?

Kahdella.

MIKÄ [CUCA] ENSIMMÄINEN ON?

Ensimmäinen on, kun [cosca] koko seurakunta julkisesti ja yksimielisesti tunnustaa Jumalan edessä sen synnit [hänen syndins] sekä sydämen että suun kanssa, niin kuin Niiniven kaupungin asuvaiset ovat tehneet ja tunnustaneet julkisesti heidän syntinsä ja tehneet katumuksen ja parannuksen, josta Joona-profeetta kirjoittaa 3. luvussa. Ja niin kuin Juudan [Jwttan] kansa teki, kun [cosca] he menivät korpeen Johannes Kastajan tykö – tunnustivat heidän syntinsä ja antoivat itsensä [heidens] kastaa (Matt. 3).

Samalla tavalla [samalamuoto] niin kuin ne kolme tuhatta, jotka p. Pietari hänen saarnansa kautta helluntaipäivänä käänsi uskoon (Apt. 2.), niin myös Jumalan seurakunta vielä nyt tekee, kun [cosca] joku tuska ja ahdistus päälle tulee.

MIKÄ [CUCA] TOINEN ON?

Kun [cosca] itse kukin eriksensä [erinäns] tunnustaa hänen syntinsä Jumalan edessä, huokaa ja valittaa, että hän Jumalan käskyn on rkkonut. Näin Daavid tunnusti hänen syntinsä 5. psalmissa sanoen: "Sinulle ainoalle, Herra, olen minä syntiä tehnyt ja sinun edessäsi pahoin tehnyt". Samoin [item] 32. psalmissa: "Minä tunnustan minun syntini ja en peitä minun rikoksiani". Niin myös Manasse on tunnustanut hänen syntinsä Jumalan edessä, niin kuin siitä seisoo kirjoitettuna Vanhan testamentin lopussa. Samalla muotoa publikaani [publicanus] p. Luukkaan mukaan [tykön] 18. luvussa on hänen syntinsä tunnustanut Jumalan edessä sanoen: "Jumala, armahda minun syntisen päälle". Näin myös me joka päivä tunnustamme meidän syntimme Isä meidän -rukouksessa sanoen: "Anna meidän syntimme anteeksi".

ONKO TÄMÄ KAIKILLE TARPEELLINEN?

On kyllä [ningin].

MIKSI NIIN?

Sen tähden, että me olemme kaikki syntisiä ja ilman sitä, ei yksikään taida saada syntejänsä anteeksi eikä autuaaksi tulla. Mutta jos me tunnustamme Jumalan edessä meidän syntimme ja rukoilemme niitä [sen] anteeksi, niin Jumalan myös ne anteeksiantaa.

SANOS JOKU TODISTUS SEN PÄÄLLE?

P. Johannes 1. Joh. 1. luvussa sanoo: "Jos me sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me petämme itsemme ja ei ole totuus meissä. Mutta jos me tunnustamme meidän syntimme, niin on Jumala uskollinen ja hurskas ja antaa meidän syntimme anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Mutta jos me sanomme, että emme me ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valehtelijaksi ja hänen sanansa ei ole meissä."

KUINKA ME IHMISEN EDESSÄ ITSEMNME [MEIDÄM] RIPITÄMME?

Kun [cosca] me tunnustamme meidän syntimme ja rikoksemme ihmisten edessä.

KUINKA MONINAINEN SE ON?

Kahtalainen.

MITKÄ [CUTCA] NE OVAT?

Ensimmäinen on, joka tapahtuu meidän lähimmäistämme edessä.

Toinen on, joka tapahtuu saarnamiehen eli [eli] rippi-isän edessä.

KUINKA SE LÄHIMMÄISEN EDESSÄ TAPAHTUU?

Kun [cosca] me yhdestä kristillisestä rakkaudesta meidän lähimmäistemme edessä tunnustamme, mitä me häntä vastaan olemme rikkoneet, anomme häneltä anteeksi ja sovimme hänen kanssansa. Niin kuin meidän Herramme Kristus meitä kehottaa [mana] p. Matteuksen mukaan [tykönä] 5. luvussa, jossa [cusa] hän sanoo: "Jos sinä uhraat sinun lahjasi alttarille ja sinun tulee mieleesi, että sinun veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä sinun lahjasi alttarin eteen ja mene ensin sopimaan sinun veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan sinun lahjasi. Sovi nopeasti sinun riitasi veljesi kanssa, koska vielä tiellä olet hänen kanssansa." Tätä [tämä] kutsutaan rakkauden ja veljellisen sovinnon ripiksi tai [eii!] tunnustukseksi.

KUINKA ME RIPPI-ISÄN EDESSÄ TUNNUSTAMME SYNNIT?

Kun [coska] me hänen edessänsä tunnustamme, että me olemme Jumalaa ja hänen käskyänsä vastaan tehneet ja sen tähden ansainneet Jumalan vihan ja iankaikkisen rangaistuksen, anomme myös lohdutusta ja synninpäästöä. Näin Daavid itsensä [hänens] ripitti ja tunnusti hänen syntinsä Naatan-profeetan edessä, niin kuin 2. Samuelin kirjassa 12. luvussa seisoo. Ja tätä kutsutaan salaripiksi [sala rippi].

PITÄÄKÖ KAIKKI SYNNIT LUETELLA [YLÖSLUETAMAN] RIPPI-ISÄN EDESSÄ?

Ei, sillä ei ole Jumala sitä missään [cusacaan] käskenyt eikä myös ole mahdollinen kaikkia syntejä luetella [ylöslukea] ja tunnustaa, niin kuin Daavid 19. psalmissa sanoo: "Kuka taitaa ymmärtää, kuinka usein hän rikkoo eli syntiä tekee".

KUINKA PAAVI JA HÄNEN JOUKKONSA TÄSTÄ OPETTAVAT?

He käskevät ja vaativat, että ihmisten pitää ilmoittaman, tunnustaman ja luetteleman [ylösluetteleman] kaikki heidän syntinsä – mitä ja missä [cusa], koska, kuinka ja kenen kanssa he ovat syntiä tehneet – ja sanovat, että jos ei hän kaikkia syntejä luettele [ylöslue] ja tunnusta, niin ei taida niitä anteeksiannattaa.

ONKO HEILLÄ TODISTUSTA TAI [ELI] KÄSKYÄ SEN PÄÄLLE?

Ei, mutta he sen tekevät.

I. Ensiksi ahneudesta, rahan tähden, että he sitä suuremman hinnan ja maksun panisivat heidän päällensä heidän syntiensä edestä.

II. Sitten [sitälikin], että he saisivat kaikki salaisuudet tietää, jos joku itsensä [hänens] asettaa paavia ja hänen valtakuntaansa vastaan.

III. Että he salaripissä saisivat saattaa heidät häpeään [tehdä heiden häpiens] niiden vaimoin ja piikain kanssa, jotka ripissä tunnustavat itsensä [heidens] olevan luonnostaan heikot ja valmiita haureuteen.

MITKÄ SYNNIT SIIS MEIDÄN PITÄÄ TUNNUSTAMAN RIPPI-ISÄN EDESSÄ?

Ne, jotka [cuin] me tunnemme meidän sydämissämme ja meidän omaatuntoamme vaivaavat ja ahdistavat, ja sitten anomme lohdutusta niitä [sitä] vastaan Jumalan sanasta.

II KAPPALE

ANNA MINULLE YKSI LYHYKÄINEN RIPIN MUOTO.

Näin sinun pitää sanoman – sanoo p. Lutherus – rippi-isän tykö: 

"Rakas herra, minä rukoilen teitä, että te kuulisitte minun rippini eli tunnustukseni ja annatte minun syntini anteeksi Jumalan tähden".

Sano:

"Minä vaivainen syntinen annan itseni [minun] Jumalani edessä vikapääksi kaikkiin synteihin ja erityisesti [erinomaisesti] tunnustan minä teidän edessänne, että minä olen yksi palkollinen, mutta – sen pahempi – en ole palvellut minun isäntääni uskollisesti. Sillä en minä ole tehnyt, mitä isäntä ja emäntä ovat minulle käskeneet, minä olen vihoittanut heitä ja saattanut heitä torumaan ja kirkoilemaan. Minä olen ollut laiska ja hidas ja tehnyt vahinkoa. Minä olen muös ollut rietas puheissa ja töissä, riidellyt ja tapellut [torunut] minun vertaisteni kanssa. Näitä kaikkia minä kadun j rukoilen armoa. Minä tahdon mielelläni itseni parantaa [parata]."

MITÄ KOHTIA [CAPPALITA] TÄSSÄ TUNNUSTUKSESSA ON?

1. Ensiksi hän tunnustaa, että hän on Jumalan edessä syntinen. 2. Että hän on yksi palkollinen. 3. Että hän ei ole uskollisesti palvellut. 4. Että hän on vihoittanut perheen vanhemmat ja saattanut heitä torumaan. 5. Että hän on ollut laiska ja hidas ja tehnyt monta vahinkoa. 6. Että hän on ollut rietas sanoissa ja tapellut [torunut] vertaistensa kanssa. 7. Että hän katuu hänen syntejänsä. 8. Että hän anoo syntejänsä anteeksi. 9. Että hän lupaa parannuksen.

KUINKA PERHEEN ISÄNNÄN JA EMÄNNÄN PITÄÄ ITSENSÄ [HEITÄNS] RIPITTÄMÄN?

"Erityisesti [erinomaisesti] tunnustan minä vaivainen teidän edessänne, etten minä ole hyvin kasvattanut [ylöscaswattanut] minun lapsiani ja perhettäni Jumalan pelossa ja kunniassa. Minä olen torunut ja kiroillut, antanut heille pahan esimerkin sanoilla ja töillä. Minä olen tehnyt minun kylänmiehilleni vanhinkoa, myynyt kalliisti ja myynyt huonon tavaran [pahan calun]."

MITÄ KOHTIA [CAPPALITA] TÄSSÄ TUNNUSTUKSESSA ON?

1. Ensiksi hän tunnustaa, ettei hän lapsiansa ja perhettänsä ole hyvin kasvattanut [ylöscasvattanut]. 2. Että hän on kiroillut ja antanut heille pahan esimerkin sanoilla ja töillä. 3. Että hän on tehnyt kylänmiehillensä vahinkoa. 4. Että hän on myynyt kalliisti ja huonon tavaran [paha calu].

MITÄ P. LUTHERUS VIELÄ [ENÄ] SIITÄ SANOO?

Jollet sinä yhtään syntiä tiedä itselläsi olevan [sinun cansas] – joka kuitenkin on mahdotonta – niin älä yhtään erityistä [erinomaisest] tunnusta, vaan [mutta] ota synninpäästö sen yhteisen ripin päälle, jonka sinä teet Jumalalle rippi-isän edessä.

MITÄ HÄN NÄIDEN SANOJEN KANSSA TAHTOO?

Niiden kanssa hän opettaa:

I. Ettei yhdenkään [yxikän] pidä itseänsä [händäns] vaivaaman jonkun synnin kanssa, jota hän ei tiedä tehneensä eikä uudestaan [? enä] tunnustaman, kuin hän on tehnyt.

II. Sitten [sitälikin], että hänen pitää anoman synninpäästöä sen ripin päälle, jonka [quin] hän on Jumalalle tehnyt rippi-isän edessä.

III KAPPALE

Sen päälle – sanoo p. Lutherus – pitää rippi-isän sanoman:

"Jumala olkoon sinulle armollinen ja vahvistakoon sinun uskosi [sinun uscos]. Aamen."

Ja sanoo edelleen [sano edhes päin].

"Uskotkos, että tämä minun anteeksiantamus on Jumalan arnteeksiantamus?"

"Kyllä [ja], hyvä herra".

Niin hän taas sanoo [jällens sano]:

"Tapahtukoon sinulle, niin kuin sinä uskot. Ja minä myös meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen käskyn mukaan [jälken] annan sinun syntisi anteeksi. Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen. Aamen. Mene rauhaan."

MITÄ P. LUTHERUS TÄSSÄ KAPPALEESSA OPETTAA?

Tässä hän panee saarnamiesten eteen yhden ripin muodon, kuinka heidän pitää ripittämän ja synnit päästämän. 

Nimittäin:

I. Ensiksi, että hän rukoilee sen edestä, joka syntinsä tunnustaa, että Jumala olisi hänelle armollinen ja vahvistaisi hänen uskonsa.

II. Että hän kysyy häneltä, jos hän sen uskoo, että hänen anteeksiantamisensa on Jumalan anteeksiantamus.

III. Että hän häntä ripittää ja päästää hänet synneistä Kristuksen käskyn mukaan [jälckin].

ONKO SAARNAMIEHILLÄ SE VOIMA, ETTÄ HE TAITAVAT SYNNIT ANTEEKSIANTAA?

On kyllä [ningin].

ONKO HEILLÄ ITSESTÄNSÄ SE VOIMA?

Ei.

KUKA [CUCASTA] HEILLE SEN VOIMAN ON ANTANUT?

Medän Herramme Kristus heille on antanut voiman päästää ja sitoa syntejä.

MISSÄ [CUSA] SIITÄ SEISOO KIRJOITETTUNA?

P. Matteuksen mukaan [tykön] 18. luvussa, jossa [cusa] meidän Herramme Kristus sanoo: "Minä annan teille taivaan valtakunnan avaimet. Kaikki, mitä te sidotte maan päällä, se on sidottu taivaassa, ja mitä te päästätte maan päällä, se on päästetty taivaassa." Ja p. Johanneksen mukaan [tykön] 20. luvussa: "Ottakaa se Pyhä Henki. Joille te synnit anteeksiannatte, niille ne anteeksiannetaan, ja joille te ne pidätätte [pidätte], niille ovat ne pidätetyt [pidetyt]."

MITKÄ TAIVAAN VALTAKUNNAN AVAIMET OVAT?

On voima ja valta – Kristukselta seurakunnalle ja sen palvelijoille annettu – synti anteeksiantaa hänen nimessään [nimens] ja käskynsä mukaan [käskyns iälken] niille, jotka katumuksen ja parannuksen tekevät ja uskovat, ja taas pitää synti niille jumalattomille, jotka eivät usko eivätkä tee parannusta.

MINKÄ TÄHDEN SITÄ KUTSUTAAN AVAIMEKSI?

Koska [sentähden] niin kuin se, joka tahtoo johonkin lukittuun huoneeseen mennä, pitää avaimella ensiksi oven avaaman, niin myös ne, jotka tahtovat tulla Jumalan valtakuntaan, joka synnin tähden kaikille on suljettu, pitää evankeliumin saarnan kautta heille avattaman.

KUINKA MONINAISET NE AVAIMET OVAT?

Kahtalaiset.

Yksi on, jolla synnit päästetään.

Toinen on, jolla synnit sidotaan.

MITÄ SYNNINPÄÄSTÖ ON?

On synnin anteeksiantamus Kristuksen käskyn mukaan [jälkin] ja hänen sanansa voimassa kaikille niille, jotka parannuksen tekevät ja uskovat.

KUINKA MONINAINEN SE ON?

Kahtalainen. Julkipäästö tai [eli] -rippi ja salarippi [sala].

MITÄ JULKINEN [JULKI] SYNNINPÄÄSTÖ TAI [ELI] -RIPPI ON?

On evankeliumin saarnassa julkisesti kaikille niille, jotka uskovat, katumuksen ja parannuksen tekevät, julistaa Jumalan armoa [armo] ja syntien anteeksiantamusta. Niin kuin p. Pietari helluntaipäivänä [päivän päällä] julkisesti sen saarnan kautta, jonka [cuin] hän silloin piti, ripitti ja päästi kolme tuhatta synnistä (Apt. 2).

MITÄ SALARIPPI ON?

Kun [cosca] sananpalveliija yhdelle eriksensä [erinäns] synnit anteeksiantaa. Niin kuin Kristus ripitti sen halvaantuneen miehen p. Matteuksen mukaan [tykönä] 9. luvussa sanoen: "Ole hyvässä turvassa poikani, sinun syntisi sinulle anteeksiannetaan". Samoin [item] sen syntisen vaimon (Luuk. 7), jossa [cusa] hän sanoo: "Sinun syntisi sinulle anteeksiannettiin". Ja Naatan-profeetta Daavid-kuninkaan ripitti 2. Sam. 12. sanoen: "Herra on ottanut pois sinun syntisi".

ONKO TÄMÄ RIPPI TARPEELLINEN?

On kyllä [ningin]; sekä niiden tähden, jotka ripittävät, että niiden, jotka ripillä käyvät.

MINKÄ TÄHDEN SE ON TARPEELLINEN PAPEILLE, JOTKA RIPITTÄVÄT?

I. Ensiksi sen tähden, että he mahtaisivat tietää, ketkä [cutca] ovat mahdolliset käymään sakramentilla ja ketkä [cutca] ovat kelvottomat, ja siitä pitää pois suljettaman. Siten [senpälle], ettei sitä pyhää heitettäisi koirain eteen yhdeksi kovaksi tuomioksi sekä sille, joka sakramentin antaa että [sekä] hänelle, joka sen vastaanottaa ja nauttii [nautitze].

II. Sitten [sitälikin], että siinä olisi mahdollisuus [tila] opettaa ne yksinkertaiset ja taitamattomat, niitä jumalattomia nuhdella ja rangaista, niitä murheellisia lohduttaa.

III. Että saarnamies tässä itse kullekin [itsecullakin] julistaisi syntien anteeksisaamisen ja Jumalan ystävyyden.

MIHINKÄ SE ON TARPEELLINEN NIILLE, JOTKA RIPILLÄ KÄYVÄT?

I. Että he saisivat rohkeasti rippi-isän edessä tunnustaa heidän vikansa ja syntinsä, joka heitä vaivaa ja anoa lohdutusta. Sillä, koska hän on yksinänsä, niin hän on rohkeampi tunnustamaan, kuin koska muut kuulevat [pälle cuulewat].

II. Sitten [sitälikin], että ne, jotka ripitetään olisivat sitä varmemmat [vissimet] syntien anteeksisaamisesta ja uskoisivat, että heidän syntinsä on heille anteeksiannettu.

MIKÄ [CUCA] SE TOINEN AVAIN ON?

Toinen on se, jolla synnit pidätetään [pidhetän] ja sidotaan.

KENELLE SYNNIT PITÄÄ PIDÄTETTÄVÄN?

Kaikille jumalattomille, jotka elävät synnissä ilman lakkaamista [ilman lackamat] ja epäuskossa ylenkatsovat Jumalan sanan ja sakramentin.

KUINKA MONELLA MUODOLLA SE TAPAHTUU?

Kahdella.

Ensiksi julkisessa saarnassa, kun [cosca] Jumalan viha ja rangaistus julistetaan kaikille jumalattomille.

Sitten [sitälikin], kun [coska] yksi tai [eli] kaksi sidotaan syntiin tai laitetaan [eli pannan] pannaan. Niin kuin p. Paavali sukurutsaajan kanssa teki (1. Kor. 5). Samoin [item] Aleksandrtokselle ja Hymenaiokselle [Alexandrum ia Hymeneum] (1. Tim. 1).

Mutta kaikkein ensiksi pitää heitä [ne] manattaman syntien katumukseen ja parannukseen, mutta jollei hän tahdo kuulla eikä parantaa itseänsä [parata händens], niin hänet pitää sidottaman hänen synteihinsä, sen mukaan [iälkin] kuin meidän Herramme Kristus sanoo p. Matteuksen mukaan 18. luvussa: "Jos sinun veljesi syntiä tekee sinua vastaan, niin mene ja rankaise häntä kahden kesken [sinun ja hänen välillens]. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet voittanut sinun veljesi, mutta, jollei hän sinua kuule, niin ota yksi tai [eli] kaksi sinun kanssasi, sillä [senpäälle], että kaikki pitää päätettämän [seisoman] kahden tai [eli] kolmen todistuksella. Jollei hän kuule heitä, niin sano seurakunnalle. Ja ellei hän kuule seurakuntaa, niin pidä häntä niin kuin pakanaa ja publikaania."

Yksi lyhykäinen opetus ja ojennus sekä niille, jotka ripillä käyvät, että niille, jotka ripittävät

3. CANUTUS CARELIUKSEN KATEKISMUKSEN (1628) RIPPIÄ KOSKEVAT KOHDAT NYKYKIELISESSÄ ASUSSA

Koko teos on nähtävillä täällä.

Ei painettu uudestaan.

Se viides katekismuksen pääkappale on taivaan valtakunnan avaimet: rippi ja synninpäästö

Matt. 16 sanoi Jeesus Pietarille, apostolille:

"Minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet. Mitä ikänänsä sinä sidot maan päällä, sen pitää oleman sidotun taivaissa, ja mitä ikänänsä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa."

Luuk. 20 sanoi Jeesus kaikille opstuslapsille:

"Joka teitä kuulee, se minua kuulee, ja joka teidät ylenkatsoo, se minut ylenkatsoo. Mutta, joka minut ylenkatsoo, hän ylenkatsoo sen, joka minut lähetti."

Joh. 20 sanoi Jeesus opetuslapsillensa ylösnousemisensa jälkeen kuolleista:

"Rauha olkoon teille. Niin kuin Isä minut lähetti, niin minä myös teidät lähetän. Kun [cosca] hän nämä oli sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: Ottakaa se Pyhä Henki. Joille ikänänsä te synnit anteeksiannatte, niille ne pitää anteeksiannettaman, ja joille ikänänsä te ne pidätätte, niille ne pitää pidätettämän."

Se viides katekismuksen eli sen kristillisen opin pääkappale on taivaan valtakunnan avaimista: ripistä ja synninpäästöstä

KUINKA YHDEN [YX] PERHEEN ISÄNNÄN PITÄÄ HÄNEN PERHETTÄNSÄ TAIVAAN VALTAKUNNAN AVAIMISTA KAIKKEIN YKSINKERTAISIMMIN OPETTAMAN?

Vastaus: neljässä kysymyksessä edespaneman.

I

MITKÄ OVAT TAIVAAN VALTAKUNNAN AVAIMET?

Vastaus: Taivaan valtakunnan avaimet ovat se voima, jonka meidän Herramme Jeesus Kristus maan päällä evankeliumissa on asettanut katuvaisille syntisille synnit päästettää, katumattomille synnit pidättää, niin kuin Kristuksen sanat tarkoittavat [käivät].

MITKÄ [CUTCA] NE KRISTUKSEN SANAT OVAT?

Vastaus: Jossa [cussa] meidän Herramme Jeesus Kristus sanoopi Johanneksen mukaan [tykönä] luvussa [cap.] 20:23: "Ottakaa se Pyhä Henki. Joille ikänänsä te synnit anteeksiannatte, niille ne pitää anteeksiannettaman, ja joille ikänänsä te ne pidätätte, niille ne pitää pidätettämän."

II

MIHIN NÄMÄ AVAIMET OVAT TERPEELLISET TAIKKA MITÄ HYÖDYTTÄVÄT?

Vastaus: Sen nämä sanat tiettäväksi tekevät: "Joille ikänänsä te synnit anteeksiannatte, niille ne pitää anteeksiannettaman". Nimittäin, että uskovaisille syntien anteeksiantamus Jeesuksen Kristuksen nimeen [nimehen] – hänen kuolemallansa ja verellänsä saatu – omistetaan, että usko vahvistetuksi ja tunto varmaksi [vissix] ja levolliseksi saatetuksi tulisi. Sillä uskoa seuraapi sydämessä siitä, kun [sittä cuin] synnit ovat anteeksiannetut.

III

KUINKA TAITAAPI YKSI IHMINEN SYNNIT ANTEEKSIANTAA?

Vastaus: Ihminen tosin sitä ei tee, niin kuin ihminen itsestänsä, vaan hänen virkansa puolesta Kristuksen käskyn mukaan [iälken], niin kuin nämä sanat ilmoittavat [? soivat]: "Joille ikänänsä te synnit anteeksiannatte, niille ne pitää anteeksiannettaman". Sillä niin kuin Ihmisen Pojalla on voima maan päällä synnit anteeksiantaa, niin hän sen saman voiman on evankeliumin saarnaviralle asettanut, jossa [cussa] hän sanoopi: "Niin kuin Isä minut lähetti, niin minä myös teidät lähetän" (Joh. 20:21). Ja taas: "Joka teitä kuulee , se minua kuulee" (Luuk. 10:16).

IV

KEILLE [CUILLENGA] SYNNIT PITÄÄ ANTEEKSIANTAA [ANDEXI ANNETTAMAN]?

Vastaus: Niille, jotka [cuin] yhdessä oikeassa kääntymisessä syntinsä tunnustavat ja yhden nöyrän ja uskovaisen sydämen kanssa Jeesuksen Kristuksen kautta armoa ja lohdutusta anovat. Niin kuin Herra Kristus sanoopi sille halvatulle (Matt. 9:2; Luuk. 5:20; Mark. 2:5): "Ole hyvässä tuvassa poikani, sinulle olkoon syntisi anteeksiannetut". Ja sille murheelliselle syntiselle vaimolle (Luuk. 7:49): "Sinulle ovat synnit anteeksiannetut, sinun uskosi on sinut vapaaksi tehnyt. Mene rauhassa."

KEILLE [CUILLEN] SYNNIT PITÄÄ PIDÄTTÄÄ [PIDETTÄMÄN]?

Vastaus: Kaikille katumattomille ja uskomattomille, jotka synnissä jatkuvasti [vastahakoisest] pysyvät ja kaikki jumaliset neuvomiset ylenkatsovat. Niin kuin Kristus opettaa (Matt. 18:15 etc.): "Jos sinun veljesi rikkoopi sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken [sinun keskenäns ja hänen yksinäns]. Jos hän sinua kuuleepi, niin sinä olet voittanut sinun veljesi. Mutta [wan], jos ei hän sinua kuule, niin ota vielä yksi taikka kaksi kanssasi, sillä [senpäällen], että kahden tai [eli] kolmen todistajan suussa pitää kaikki asiat seisoman. Jos ei hän niitä kuule, niin sano seurakunnalle. Ellei hän seurakuntaa kuule, niin pidä häntä pakanan ja publikaanin kaltaisena [edestä]." 

"Totisesti sanon minä teille: mitä ikänänsä te sidotte maan päällä, sen pitää oleman sidottu taivahassa".

Se toinen osa tässä viidennessä katekismuksen pääkappaleessa on ripistä ja synninpäästöstä,

joilla yksi syntinen ihminen, joka [cuin] kasteen liiton – Jumalan kanssa tehdyn – on rikkonut siten [sijnä], että hän perkeleen houkutuksesta, maailman pahasta esimerkistä ja oman lihansa heikkoudesta on syntiinlangennut, jälleen oikaistaan [ylösoietaan], lohdutetaan ja vahvistetaan, ettei hän epäilyksessänsä lankeaisi pois Jumalan armosta ja laupeudesta, vaan yhden vahvan uskalluksen kanssa Kristuksen päälle turvaisi Jumalalahan ja hänen tykönänsä löytäisi ja saisi armon ja syntien anteeksisaamisen Jumalan oman lupauksen mukaan [iälken] (Hes. 18:23 & [cap.] 33:11).

MITÄ [MITÄSTÄ] RIPPI ON?

Vastaus: Rippi on yksi puhe, jonka [cuin] yksi syntinen ihminen pitää joko [taicka] yksinänsä Jumalan kanssa taikka – kun [cosca] hän sitä pyhää ja kallista Jeesuksen Kristuksen ruumihin ja veren sakramenttia nauttia tahtoo – pitää rippi-isänsä kanssa, jossa hän 

(I) ensin yhdestä murheella särjetystä sydämestä esittää itsellensä syytteen [candapi itse päällens] tunnustaen itsensä syntiseksi (Jes. 66:2; Ps. 51:19; Ps. 32:5; Ps. 51:7; 1. Joh. 1:8-9; Luuk. 19:2; Luuk. 18:13-14; Luuk. 15:17; Luuk. 7:37– [seq.]).

(II) Toiseksi yhdestä uskovaisesta sydämestä kerjääpi rippi-isältä Jumalan sanasta lohdutusta ja syntejänsä anteeksi Kristuksen ansion tähden (Jer. 3:3;  Hep. 11:6). Mark. 5:36 sanoi Jeesus sille synagogan päämiehelle: "Älä pelkää, vaan [waivon] usko".

(III) Kolmanneksi aikoo ja lupaapi totisesti pois luopua entisistä synneistä ja elämänsä parantaa tästedes´ (Ps. 51:12; Ef. 4:25– [seq.]; Ef. 5:5; Kol. 3:5– [seq.]). Sillä, ettei [eij] enää tehdä sitä pahaa, kuin ennen on tullut tehdyksi, on paras parannus.

Näissä kolmessa kappaleessa yksi oikea katumus seisoo.

KUINKA SINUN PITÄÄ SANOMAN, KUN [COSCAS] RIPPI-ISÄN ETEEN ASTUT, JOKA JUMALAN EDUSTAJANA [SIAS] ON?

Vastaus: 

"Rakas kunniallinen herra, minä rukoilen teitä Kristuksen tähden, että te kuulisitte minun rippini ja Jumalan puolesta päästäisitte minut minun synnistäni".

Tähän rippi-isä vastaapi:

"Sano sinun rippisi".

"(I) Minä vaivainen ihminen tunnustan Jumalan ja teidän, hänen palvelijansa edessä, että minä perisynnissä ja Jumalan vihassa siinnyt ja syntynyt olen ja että minä Jumalan käskyjä vastaan usein ja paljon syntiä tehnyt olen pahoilla ajatuksilla, sanoilla ja töillä, jota minä sydämestäni pahastun ja kadun. Sen tähden minä rukoilen Kristuksen tähden, että te minulle Jumalan edustajana [siasa] sen pyhän ripin julistaa tahtoisitte ja Jeesuksen Kristuksen ruumihin ja veren sakramentin minun uskoni vahvistukseksi minulle jakaisitte [iaka]. (II) Sillä minä uskon, että kaikki minun syntini Kristuksen veressä ja kuolemassa ovat sovitetut ja maksetut. (III) Minä tahdon tästedes´ itseni parantaa [minuni parata] ja harvitsevainen [toimelinen] olla. Siihen minulle Jumala Jeesuksen Kristuksen kautta hänen armonsa ja Pyhän Henkensä lahjoittakoon [lainatcon]. Aamen."

Toinen tunnustuksen muoto, I. P. F. [ala forma confitenti, I. P. F.]

(nimikirjaimet tarkoittavat ilmeisesti Jacobus Petri Finnoa – en ole kuitenkaan löytänyt rukousta Finnon katekismuksesta tai rukouskirjasta)

"Minä vaivainen syntinen ihminen tunnustan Jumalan, minun Luojani, ja sinun edessäsi, kunniallinen rippi-isä, joka Kristuksen sijasta [sias] tässä seurakunnassa olet, että minä synnissä ja riettaudessa siinnyt ja syntynyt olen, ja vielä sittenkin [sittäkin] ylitse kaiken minun ikäsi hamasta lapsuudesta niin tähän päivään asti monta hirmuista ja häpeällistä syntiä sekä julkisesti [julki] että salaa [sala] pahoilla ajatuksillani, puheillani ja töilläni kaikkia Jumalan käskyjä vastaan tehnyt olen, joiden tähden minä tiedän minun ansainneeni Jumalan vihan ajalliset rangaistukset ja iankaikkisen kadotuksen, ellen minä armoa saa nauttia. Minkä tähden pakenen minä murheellisen sydämen, mutta kuitenkin yhden vahvan uskalluksen kanssa Kristuksen, minun Lunastajani ja välimieheni tykö, rukoillen nöyrästi ja uskovaisesta sydämestä, että hän Isänsä vihan lepyttäisi ja minut hänen ystäväksensä jälleen saattaisi. Mutta sinulta, rakas rippi-isä, minä rukoilen, että minut Jumalan puolesta Kristuksen käskyn mukaan [iälken] päästäisitte synneistäni ja vääryyden anteeksiantaisitte ja sallisitte minun menemän [mänemähän] nauttimaan ja tyköni ottamaan Kristuksen ruumista ja verta siinä pyhässä alttarin sakramentissa minun heikon uskoni vahvistukseksi ja hänen piinansa ja kuolemansa muistoksi. Minä lupaan ja tahdon Jumalan mielen ja käskyn jälkeen minun elämäni parantaa ja ojentaa. Siihen minua auttakoon ja vahvistakoon se Pyhä kolminaisuus, Isä, Poika ja Pyhä henki, jonka olkoon kiitos ja kunnia iankaikkisesta niin iankaikkiseen. Aamen."

Kolmas muoto [tertia forma]

"Kunniallinen herra, minä tunnustan Jumalan ja teidän edessänne, että minä olen rikkonut kaikkia Jumalan käskyjä vastaan ajatuksilla, sanoilla ja töillä, minkä tähden minä tiedän itseni [minuni] olevan ansainneen Jumalan vihan ja iankaikkisen kadotuksen, jos Jumalan niin pitäisi rankaiseman minua, kuin hänen kova oikeutensa vaatii ja minä minun synneilläni olen ansainnut. Mutta, että minä tiedän, että Herra Jumala ei vaadi [ano] sen syntisen kuolemaa, vaan tahtoo, että sen jumalattoman pitää kääntämän [käendämän] itsensä hänen jumalattomasta menostansa ja elämän – ompi myös lahjoittanut meille hänen ainoan Poikansa viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhyydeksi ja lunastukseksi ja asettanut hänet armoistuimeksi [armon stolix] hänen pyhällä verellänsä. Sen tähden on minulla nyt vapaa turvaaminen [tygö turvaus] tämän ainoan armonistuimen ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tykö, jossa Jumala, meidän rakas taivaallinen Isämme, on luvannut meille kaikkien meidän syntiemme armollisen anteeksisaamisen, sen iankaikkisen elämän ja kaiken autuuden. Minä anon myös saadakseni Herran Jeesuksen Kristuksen pyhän ruumihin ja veren korkeasti kelvollisen sakramentin, siksi [senpälle] että minulla mahtais olla yksi varma pantti ja sinetti [wissi panti ia insiglaus], että kaikki minun syntini ovat minulle totisesti anteeksiannetut Kristuksessa Jeesuksessa. Minä lupaan myös, että minä tähdon tästä lähin parantaa minun elämäni ja sydämestäni rukoilla Jumalaa, että hän minua armollisesti hallitsisi ja johdattaisi hänen Pyhällä Hengellänsä, niin että kaikki minun työni, puheeni ja menoni mahtaisivat tulla hänen pyhälle nimellensä kunniaksi, sille kristilliselle kirkolle palvelukseksi ja minun tarvitsevaiselle lähimmäiselleni hyväksi ja parhaaksi. Aamen."

Tämän kaltaisen [taancaldaisen] tunnustuksen päälle rippi-isä vastaa ja sanoo:

"Jumala olkoon sinulle armollinen ja vahvistakoon sinun uskosi".

Tai näin [vel sic]:

"Se kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala hänen suuren hyvyytensä tähden olkoon sinulle armollinen ja laupias ja hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kaikkein pyhimmän piinan ja kuoleman ansion tähden anteeksiantakoon kaikki sinun syntisi, sinua uskossa vahvistakoon ja myös Pyhän Hengen voiman sinulle lahjoittakoon [lainatkon] parantaa sinun elämääsi. Aamen."

Muutamat kristilliset kysymykset [kysymiset] niille, jotka ensin ripillä ja sitten sakramentilla käydä tahtovat – esitetyt yhdessä [edespandavat ynnä] vastausten kanssa

4. SOROLAISEN VÄHÄN KATEKISMUKSEN (1629) RIPPIÄ KOSKEVAT KOHDAT NYKYKIELISESSÄ ASUSSA

Koko teos on nähtävillä täällä.

Painettu 1600-luvulla uudestaan noin 15 kertaa. Tunnetaan säilyneenä vasta vuodelta 1629. On kuitenkin pidetty varmana, että vähintään yksi painos on julkaistu tätä ennen (n. 1614–1621).

RIPPI ELI SYNNINPÄÄSTÖ

MIKÄ [CUCA] VIIDES KRISTILLISEN OPIN PÄÄKAPPALE ON?

Rippi eli synninpäästö.

LUES NE SANAT.

Näillä sanoilla Kristus käski ripissä synnit päästettää ja anteeksiannettaa:

"Minä annan teille taivaan valtakunnan avaimet. Mitä ikänänsä te maan päällä sidotte, sen pitää oleman sidotun taivaissa, ja mitä ikänänsä te päästätte maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa."

"Ottakaa se Pyhä henki. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksiannetut, ja joille te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt [pidetyt]."

MITÄ RIPPI ELI SYNNINPÄÄSTÖ ON?

Rippi on, kun [cosca] Jumala itse tai [eli] hänen sanansa palvelija hänen käskynsä mukaan [jälken] antaa niille synnit anteeksi, jotka tunnustavat ja katuvat heidän syntejänsä ja syntien anteeksisaamiseen uskovat.

KUINKA MONTA KAPPALETTA RIPISSÄ ON?

Kaksi. 

Ensimmäinen, että me tunnustamme meidän syntimme. 

Toinen, että me anomme synninpäästöä.

KUINKA MONINAINEN SYNNINTUNNUSTUS ON?

Kahtalainen. 

1. Kun [cosca] me tunnustamme meidän syntimme Jumalan edessä. 

2. Kun [cosca] me tunnustamme rippi-isän edessä.

MITKÄ [CUTCA] SYNNIT MEIDÄN PITÄÄ TUNNUSTAMAN RIPPI-ISÄN EDESSÄ?

Ne, jotka [cuin] me tunnemme meidän sydämissämme, jotka ahdistavat ja vaivaavat meidän omaatuntoamme.

MITKÄ [CUTCA] SYNNIT MEIDÄN PITÄÄ TUNNUSTAMAN JUMALAN EDESSÄ?

Kaikki synnit.

KUINKA SINÄ TUNNUSTAT RIPPI-ISÄN EDESSÄ?

"Minä vaivainen syntinen annan itseni [minun] Jumalan edessä vikapääksi kaikkiin synteihin ja erityisesti [erinomaisesti] tunnustan minä teidän edessänne, että minä olen yksi palkollinen, mutta – sen pahempi – että en ole palvellut minun isäntääni uskollisesti. Sillä en minä ole tehnyt, mitä isäntä ja emäntä ovat minun käskeneet. Minä olen vihoittanut heitä ja saattanut heitä torumaan ja kiroilemaan. Minä olen ollut laiska ja hidas ja tehnyt vahinkoa. Minä olen myös ollut rietas puheissa ja töissä, riidellyt ja tapellut [torunut] minun vertaisteni kanssa. Näitä kaikkia minä kadun ja rukoilen armoa. Minä tahdon mielelläni itseni parantaa [parata]."

ONKO SAARNAMIEHELLÄ VOIMA SYNNIT ANTEEKSI ANTAA?

Ei heillä itsestänsä sitä [se] voimaa ole, mutta meidän Herramme Kristus heille sen käskyn ja voiman on antanut, missä [cussa] hän sanoo: "Joille te synnit anteeksiannatte, niille ne ovat anteeksiannetut".

5. AAPISKATEKISMUKSEN (1629) RIPPIÄ KOSKEVAT KOHDAT NYKYKIELISESSÄ ASUSSA

Koko teos nähtävillä täällä.

Ei painettu uudestaan. Agricolan Abc-kirjan jälkeen seuraava säilynyt aapiskatekismus on vuodelta 1629. On kuitenkin pidetty todennäköisenä, että Sorolainen olisi julkaissut myös aapiskatekismuksen (n. 1614–1621).

RIPPI ELI SYNNINPÄÄSTÖ

"Minä annan teille taivaan valtakunnan avaimet. Mitä ikänänsä te maan päällä sidotte, sen pitää oleman sidotun taivaassa, ja mitä ikänänsä te päästätte maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaassa."

"Ottakaa se Pyhä Henki. Joille te synnit anteeksiannatte, niille ne ovat anteeksiannetut, ja joille te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt [pidhetyt]."

6. VUODEN 1646 MANUALEN KATEKISMUKSEN (1646) RIPPIÄ KOSKEVAT KOHDAT NYKYKIELISESSÄ ASUSSA

Koko teos on nähtävillä täällä.

Ei painettu uudestaan.

Taivaan avaimista ja oikeasta ripistä, ja kuinka nuoren kansan pitää sen oppiman oikein ymmärtämään

"Minä annan teille taivaan valtakunnan avaimet. Mitä ikänänsä te maan päällä sidotte, sen pitää oleman sidotun taivaissa, ja mitä ikänänsä te päästätte maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa."

"Ottakaa Pyhä Henki. Joille te synnit anteeksiannatte, niille ne ovat anteeksiannetut, ja joille te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt [pidetyt]."

MITÄ RIPPI ON?

Vastaus: Ripissä on kaksi kappaletta. Ensimmäinen, että me tunnustamme meidän syntimme. Toinen, että me anomme rippi-isältä synninpäästöä, niin kuin itse Jumalalta, ja emme [en] mitään siitä epäile, vaan [mutta] vahvasti uskomme, että synnit ovat sen kautta Jumalan edessä taivahissa meille anteeksiannetut.

MITKÄ [CUTCA] SYNNIT MEIDÄN PITÄÄ RIPPI-ISÄN EDESSÄ TUNNUSTAMAN?

Vastaus: Jumalan edessä pitää meidän tunnustaman itsemme kaikkiin synteihin vikapääksi, vaikka emme niitä tiedä, ymmärrä ja muista, niin kuin me teemme Isä meidän -rukouksessa. Mutta rippi-isän edessä pitää meidän nimittämän ainoastaan ne synnit, jotka [cuin] me tiedämme ja tunnemme meidän sydämessämme.

MITKÄ [CUTCASTA] NE OVAT?

Vastaus: Katso sinun säätyäsi Jumalan kymmenen käskyn mukaan [jälken], jos sinä olet isä, äiti, palvelija etc. Jos sinä olet ollut kovakorvainen, uskomaton, laiska, vihainen, rietas työssä ja puheessa etc. Jos sinä olet muiden mielen rikkonut puheella tai [eli] työllä, varastanut, valhetellut, tehnyt jotakin vahinkoa ja toisen omaa turmellut.

PANA SIIS MINUN ETEENI LYHYKÄINEN RIPIN TAPA.

Näin pitää sinun rippi-isäsi edessä sanoman ja tunnustaman: 

"Rakas herra, minä rukoilen teitä kuuntelemaan minun rippiäni ja päästämään minut Jumalan puolesta minun synneistäni".

Sano:

"Minä vaivainen syntinen ihminen tunnustan itseni Jumalan edessä vikapääksi kaikkiin synteihin, erityisesti [erinomaisest] tunnustan minä teidän edessänne itseni [minuni] palkolliseksi, mutta – sitä pahempi – en minä ole palvellut minun isäntääni uskollisesti. Sillä en minä ole monessa asiassa tehnyt niin kuin perheenhaltijoilta minun käsketty on. Minä olen usein vihoittanut heidät ja saattanut torumaan ja kiroilemaan. Minä olen ollut laiska ja tehnyt monta vahinkoa. Minä olen ollut rietas puheissa ja töissä, riidellyt ja torunut vertaisteni kanssa etc. Näitä kaikkia minä kadun ja rukoilen armoa. Minä tahdon mielelläni itseni parantaa [minuni parata]."

Perheenvanhin sanokoon näin:

"Erityisesti [erinomaisesti] tunnustan minä teidän edessässänne, etten minä ole uskollisesti minun lapsiani ja perhettäni kasvattanut enkä ole totuttanut Jumalaa kunnioittamaan. Minä olen kiroillut, ollut myös pahaksi esimerkiksi sekä puheilla että töillä. Minä olen minun naapureilleni [läsnä asuwillen] paljon vahinkoa tehnyt, kalliisti ja petollisesti myynyt."

Ja mitä hän vielä [enä] löytää Jumalan käskyjä ja säätyänsä vastaan tehneensä.

Jos ei joku taas löydä itseänsä tämänkaltaisia [taaincaltaisia] taikka suurempia syntejä tehneeksi, niin älköön niistä enempää lukua [lueua] pitäkö tehdäksensä pidempää syntien tunnustausta, vaan sanokoon yhden tai [eli] kaksi, kuin hän tietää näin:

"Erityisesti [erinomattain] tunnustan minä teidän edessänne, että minä kerran kiroilin, samoin [item] kerran puhuin riettaita puheita, kerran sitä N. tai [eli] sitä N. tein". 

Ja antakoon sillänsä olla.

Jos ei hän taas yhtään nimittää tiedä – joka [cuin] mahdotonta olla taitaa – niin älköön myös erityisesti [erinomattain] jotakuta sanoko, vaan ottakoon syntien anteeksisaamisen siinä yhteisessä ripin tavassa, jonka [cuin] hän Jumalalle tekee hänen rippi-isänsä edessä.

Eli näin:

"Minä vaivainen syntinen ihminen, joka synnissä sekä siinnyt että syntynyt olen, ja vielä sittenkin kaikkena minun elinaikanani syntistä elämää pitänyt olen, tunnustan kaikesta sydämestäni sinun edessäsi, oi kaikkivaltias Jumala, minun rakas taivaallinen Isäni, etten minä ole sinua rakastanut ylitse kaikkia kappaleita enkä minun lähimmäistäni niin kuin itseäni. Minä olen – sen pahempi – monella muotoa rikkonut sinua ja sinun pyhiä käskysanojasi vastaan sekä ajatuksilla että [ia] töillä, ja tiedän itseni sen tähden ansainneeni helvetin ja iankaikkisen kadotuksen, jos sinun pitäisi minua niin tuomitsevan, kuin sinun kova oikeutesi vaatii ja minun syntini ansainneet ovat. Mutta sinä, rakas taivaallinen Isä, olet luvannut, että tahdot armon ja laupeuden tehdä kaikkien vaivaisten syntisten kanssa, jotka itsensä [heidäns] parantavat ja vahvassa uskossa sinun käsittämättömän laupeutesi tykö pakenevat – niille tahdot sinä armollinen olla, jos [ehkä] kuinka he sinua vastaan rikkoneet ovat ja et ikänänsä enää heidän syntejänsä soimaa. Siihen minä vaivainen syntinen itseni luotan ja rukoilen turvallisesti, että sinä sen sinun lupauksesi mukaan [jälken] olisit minulle armollinen ja laupias, ja kaikki minun syntini anteeksiantaisit sinun pyhän nimesi kiitokseksi ja kunniaksi."

"Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, hänen suuren ja käsittämättömän laupeutensa tähden antakoon meille kaikki meidän syntimme anteeksi ja suokoon meille armoansa parantaa meidän syntistä elämäämme, vahvistakoon meidän uskomme ja saattakoon hänen kanssansa iankaikkiseen elämään. Aamen."

Tähän rippi-isä sanokoon:

"Jumala olkoon sinulle armollinen ja vahvistakoon sinun uskosi".

Ja sanokoon vielä: 

"Uskotkos, että tämä minun anteeksiantamiseni on Jumalan anteeksiantaminen?"

Vastaus:

Uskon, hyvä herra.

Rippi-isä sanokoon vielä:

"Niin kuin sinä uskot, niin sinulle tapahtuu, ja minä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen käskyn mukaan [jälken] annan sinun syntisi anteeksi. Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen. Aamen."