Ostoskori
0
0,00 €
Suomalaiset Wittenbergin yliopistossa 1500-luvulla (1/2)
21.11.2022
Vaikka jo Pietari Särkilahti mahdollisesti harjoitti opintojaan – vieläpä maisteriksi asti – Wittenbergissä, varsinaisesti suomalaisten opinkäynti Wittenbergin yliopistossa pääsi käyntiin vasta Turun piispa Martti Skytten aikana (piispana 1528-1550). Suomalaissyntyisiä Wittenbergin kävijöitä oli vuosina 1531-1550 ainakin yksitoista (Juustenin luettelossa näistä kahdeksan). Nuorukaiset lähetettiin matkaan yleensä kaksittain, ja selvästi tällaisen kaksikon muodostivat ainakin Tuomas Keijoi ja Knuut Johanneksenpoika (1531), Mikael Agricola ja Martti Teitti (1536) sekä Eerik Härkäpää ja Jaakko Teitti (1549). Paavali Juusten liittyi suomalaisen Laurentius Fresen seuraan vasta Rostockissa, ja he matkasivat sieltä yhdessä Wittenbergiin (1543). Simo Henrikinpoika Viipurilainen – oppinein suomalaiskävijöistä – sen sijaan matkasi Wittenbergiin yhdessä ruotsalaisten Nicolaus Magnin ja Olaus Laurentiin kanssa (1532).
Kaikilla matkaan lähetetyillä oli jo useita vuosia opintoja takanaan joko Rauman tai Viipurin kaupunkikouluissa tai vähintään Turun katedraalikoulussa. Tyypillisesti esimerkiksi pappisviran pätevyyden hankkiminen vaati ainakin noin 15 vuoden opinnot ja keskiaikaisen perinteen mukaan papiksi voitiin vihkiä vasta 25-vuotiaana. Henkilöiden syntymäaikojen suhteen on alla vain noudatettu sitä ajatusta, että suomalaiset olisivat olleet noin 25-vuotiaita aloittaessaan opinnot Wittenbergissä. Kenenkään tarkka syntymävuosi ei ole tiedossa.
Viimeistään 1500-luvulla syntyi käytäntö, jossa viimeisenä ulkomaan opintomatkalta palannut sai – tai joutui – ottamaan vastuulleen Turun katedraalikoulun rehtorin eli koulumestarin viran (vuosien 1500-1535 mahdollisia Turun koulun rehtoreita ei tunneta; ilmeisesti ainakin tuomiokapitulin arkkiteinit, vuodet 1527-1529 todennäköisesti Pietari Särkilahti ja vuodet 1529-1541 Pietari Silta, vastasivat opetuksen valvonnasta). Turun koulun rehtorit, Mikael Agricola, Paavali Juusten ja Eerik Härkäpää, saivat myöhemmin kantaakseen myös piispansauvan.
Ohessa Wittenbergin suomalaisopiskelijoiden luettelo vuosilta 1500-1550 ja työurien päävaiheet. Epävarmat tiedot on merkitty hakasulkeisiin.
1. osa: vuodet 1500–1550
[1519-1522]
[Pietari Särkilahti (Petrus Nicolai Sarkelax)]
"Wittenbergiläisten piiristä saapui kuitenkin ensimmäisenä Suomeen maisteri Pietari Särkilahti, joka vuonna 1522 kouluissa ja Turun tuomiokirkossa julisti tätä evankeliumin opin puhdistusta paavillisesta kuvainpalvonnosta ja pelottomasti lausui kehotuksia." (Paavali Juusten: Suomen piispain kronikka, suom. Helmer Winter, 1956, s. 54)
Ensimmäinen mahdollisesti Wittenbergissä opiskellut suomalainen oli Pietari Särkilahti (isä Turun porvari Nils Särkilahti). Särkilahti saapui Rostockin yliopistoon 30.10.1516 (Petrus Sarkelax de Abold) ja kirjoittautui seuraavana vuonna 14.5.1517 Louvainin yliopiston matrikkeliin (Petrus Sarquelaux de Fijnlandia). Seuraava asiakirjamaininta Särkilahdesta on kuitenkin vasta keväältä 1524, jolloin hän määräsi testamentissaan kaiken irtaimen omaisuutensa nähtävästi saksalaiselle puolisolleen Margareta Korneliuksentyttärelle. Suomeen palattuaan (joko 1522 tai 1523) Särkilahti toimi ilmeisesti Turun katedraalikoulun opettajana ja todennäköisesti tuomiokapitulin arkkiteinin virassa vuosina 1527-1529. Särkilahti kuoli Turussa huhtikuussa 1529. Tutkimuksessa on pidetty todennäköisenä, että Särkilahti on Louvainin jälkeen jatkanut opintojaan ainakin jossain Saksan yliopistossa, mahdollisesti Wittenbergissä (Nuorteva 1997, 134-135; ks. myös Heininen 2007, 440/alaviite).
[1525]
[Mathias Hegeluth de Wyburg & Petrus Johannes Wyburg]
Kustavi Grotenfelt (1893, 114) on ottanut Wittenbergin suomalaiskävijöiden listaan kysymysmerkillä varustettuna kesällä 1525 sinne kirjoittautuneet Mathias Hegeluth de Wyburgin (puuttuu kokonaan Christian Callmerin luettelosta) ja Petrus Johannes de Wyburgin (Callmer nro 11a). Todennäköisesti kyseessä eivät ole suomalaiset (Nuorteva 1997, 153/alaviite). "Wyburg" siis viitannee johonkin muuhun kaupunkiin kuin Viipuriin.
Turun piispa Martti Skytte 1528–1550
"Hänellä [Martti Skytte] oli sitäpaitsi kaniikkiensa kollegiossa [tuomikapitulissa] sellainen oikeus, että sai määrätä opintoavustuksia kunnollisille nuorukaisille humanististen tieteiden opiskeluun ja uskonopin oppimiseen. Sentakia hän myö ajatellen virkaansa uutterasti huolehti siitä, että kirkolla ei ainoastaan hänen aikanansa vaan myöskin seuraavana olisi kunnollisia ja uskollisia palveljoita koulunuorison ja seurakunnan muun joukon opettamisessa. Sentähden lähetettiin (hänen toimestaan) ulkomaiden yliopistoihin Knuut Johanneksenpoika,Tuomas Franciscuksenpoika, Simo Henrikinpoika Viipurilainen, Mikael Agricola, Martti Teitti, Paavali Juusten, Eerik Herkepaeus, Jaakko Teitti, joista kaikista tuli hyödyllisiä Herran seurakunnan palvelijoita, jokainen sen lahjan ja kyvyn mukaan, jonka hän oli saanut Herralta."
(Paavali Juusten: Suomen piispain kronikka, suom. Helmer Winter, 1956, s. 56-57)
1531
Tuomas Keijoi (Thomas Francisci Keijoi)
- syntynyt n. 1506, Rauma
- Wittenbergin yliopistossa syksy 1531-1535, viim. 1540-1543 (1531 Thomas Vindlandensis; Callmer nro 30); maisteri 1540-1543? (ei merkintää)
- Turun koulun rehtori 1535-1539
- Hämeenkyrön kirkkoherra 1543-1546
- kuollut 1546, Hämeenkyrö
Knuut Johanneksenpoika (Canutus Johannis)
- syntynyt n. 1506, Eurajoki
- Wittenbergin yliopistossa syksy 1531-1536 (1531 Canotus Raumensis; Callmer nro 31); maisteri 29.8.1536 (Canutus Raumensis magister factus est (Grotenfelt) // Canutus Suaecus; Köstlin II, 23)
- Turun kirkkoherra viim. 1540-1562
- Viipurin piispa 1563-1564
- kuollut 1564, Viipuri
Sigfridus Nicolai (Sigfridus Finno)
- syntynyt n. 1596, Rauma
- Wittenbergin yliopistossa syksy 1531-1534 (1531 Senfridus Clesen; Callmer nro 27); maisteri 28.8.1534 (Sigfridus Finno magister factus est (Grotenfelt) // Sigfridus Bauman Suecus; Köstlin II, 21). Sigfridus Nicolai saapui Wittenbergiin neljän ruotsalaisopiskelijan kanssa (mm. tuleva Linköpingin piispa Erik Falk) ja maisteriksi valmistuttuaan asettui Länsi-Göötanmaalle Skaraan (Nuorteva 1997, 159; Heininen 2007, 62/alaviite). Ei Juustenin piispainkronikan luettelossa.
- Skaran koulun rehtori 1533-1552, 1553-? (Tukholman suurkirkkoseurakunnan kirkkoherra 1552-1553)
- kuollut ?
1532
Simo Henrikinpoika Viipurilainen (Simon Henrici Wiburgensis)
- syntynyt n. 1512, Viipuri
- Wittenbergin yliopistossa 1532-1538, viim. 1540-1545 (1533 Simon Viburgensis Suedus; Callmer nro 34); maisteri 22.2.1541 (Simon Wiborgensis magister factus est (Grotenfelt) // tai 8.3.1541 Simon Wiporg Suecus; Köstlin III, 12); opintomatka Italiaan alkuvuodesta 1543, filosofisen tiedekunnan yksityisopettaja 1543-1545 (oppinein suomalaisista Wittenbergin kävijöistä)
- kuollut 1545, [Wittenberg] (tai kotimaassa)
1536
Mikael Agricola (Michael Olai Agricola)
- syntynyt n. 1511, Pernaja/Torsby (Heininen 2007 mukaan n. 1507)
- Turun piispan kirjuri 1528 ja kansleri 1529-1536
- Wittenbergin yliopistossa syksy 1536-1539 (1536 Michael Agricola de Villand Suetiae; Callmer nro 43); maisteri 11.2.1539 (Michael Agricola magister factus est (Grotenfelt) // Michael Agricola Suecus; Köstlin III, 11)
- Turun koulun rehtori 1539-1548 (tuomiokapitulin jäsen 1539-1554 ja ilmeisesti kirjuri 1539-1548)
- Turun piispa 1554-1557
- kuollut 9.4.1557, Uusikirkko/Kyrönniemi (tai Kuolemajärvi/Seivästö; ks. Heininen 2007, 142)
Martti Teitti (Martinus Matthiae Teit)
- syntynyt n. 1511, Pernaja
- Wittenbergin yliopistossa syksy 1536-1539 (1536 Martinus Tetus de Villand Suetiae; Callmer nro 44); maisteri 11.2.1539 (Martinus Deutus Suecus; Köstlin III, 11)
- Maarian kirkkoherra 1541-1542 (tuomiokapitulin jäsen 1539-1542)
- Kustaa Vaasan poikien kotiopettaja 1542-1544
- kuollut syksyllä 1544, Tukholma
1543
Paavali Juusten (Paulus Juusten)
- syntynyt n. 1518, Viipuri (Heininen 2012 mukaan n. 1520)
- Turun piispan pöytäsaarnaaja (esilukija) ja Turun koulun apuopettaja 1538-1541
- Viipurin koulun rehtori 1541-1543
- Wittenbergin yliopistossa syksyllä 1543-1546 (11/1543 Paulus Justus ex Fillandia; Callmer nro 67); Königsbergin yliopistossa keväällä 1547. Todennäköisesti ei maisteri (ei merkintää).
- Turun koulun rehtori 1548-1554 (tuomiokapitulin jäsen ja kirjuri 1548-1554)
- Viiipurin piispa 1554-1563
- Turun piispa 1563-1575
- kuollut [22.8.]1575, Turku
Laurentius Frese (Laurentius Johannis Frese)
- syntynyt n. 1518, [Turku]
- Rostockin yliopistossa syksyllä 1542-1543 (19.8.1542 L. Johannis Frese de Abou); Wittenbergin yliopistossa syksyllä 1543-[1544?] (11/1543 Laurentius Frisius ex Fillandia; Callmer nro 68). Todennäköisesti ei maisteri (ei merkintää). Ei Juustenin piispainkronikan luettelossa.
- Itä-Göötanmaan ampujaeskadroonan kappalainen 1563 (ainoa tieto vuoden 1544 jälkeen)
"Wittenbergissä oli tällöin [1543-1546] kaikkien alojen hyvin taitavia miehiä, nimittäin tohtori Luther, Johannes Bugenhagen, Filip Melanchton, Caspar Cruciger, Georg Major, Paul Eber, Erasmus Flavus ja Reinhold ym. Näitä hän [Paavali Juusten] kuunteli, kun he käsittelivät mitä tärkeimpiä aiheita. Siten lujittui hänen käsityksensä kristillisen uskonnon eri kiistakysymyksistä, ja hän hankki itselleen tieteiden paremman taidon ja harjoituksen." (Paavali Juusten: Suomen piispain kronikka, suom. Helmer Winter, 1956, s. 72)
[1547]
[Martinus Olavi Helsingus]
Kustavi Grotenfelt (1893, 115) on ottanut kysymysmerkillä varustettuna Wittenbergin suomalaiskävijöiden listaan myös vuonna 1547 sinne kirjoittautuneen Martinus Olavin (22.2.1547 Martinus Olavi Helsingus Suecus; Callmer nro 77). Martinus Olavi ei ole tunnistattavissa suomalaiseksi. Lieneekö "Helsingus" peräisin Helsingborista?
1549
Eerik Härkäpää (Ericus Matthaei Herkepaeus)
- syntynyt n. 1524, Pernaja/Härkäpää
- Rostockin yliopistossa huhtikuussa 1547-1549; Wittenbergin yliopistossa viim. 1549-1551 (15.3.1549 Ericus Herkepe Finlandensis; Callmer nro 84); maisteri 1551? (ei merkintää)
- Turun koulun rehtori 1555-1559, 1562-1568 (Turun koulun opettaja 1551-1555)
- Viipurin piispa 1568-1578
- kuollut 4.2.1578, Viipuri
Jaakko Teitti (Jacobus Laurentii Teit)
- syntynyt n. 1524, Pernaja (Martti Teittin veljen Lauri Teittin poika)
- Rostockin yliopistossa huhtikuussa 1547-1549; Wittenbergin yliopistossa viim. 1549-1551 (15.2.1549 Jacobus Teitus Finlandus; Callmer nro 79); maisteri 1551? (ei merkintää)
- Tukholmassa kuninkaallisen kirjuri 1552-1568
- Turun kaupunginsihteeri 1581/1582-1588
- kuollut [1596], [Turku]
1550
Hans Björninpoika Lejon/Lepaa
- syntynyt n. 1526, Tyrväntö/Lepaa (isä valtaneuvos Björn Lejon)
- Rostockin yliopistossa 1549-1550; Wittenbergin yliopistossa 1550-1551 (13.7.1550 Johannes Beronis Suecus; Callmer nro 86). Todennäköisesti ei maisteri (ei merkintää). Ensimmäinen suomalaissyntyinen aatelisopiskelija. Ei Juustenin piispainkronikan luettelossa.
- virka-/lakimiesura (Viron ylikäskynhaltija, kihlakunnantuomari)
- kuollut 1572, Tallinna
"Vähäistä aikaisemmin [kuin 4.6.1547] nukkui Herrassa maisteri Simo Henrikinpoika Viipurilainen, erittäin oppinut ja jumaluusopissa menestyksellä harjaantunut mies, vuonna 1545. Samoin myös maisteri Martti Teitti, joka toimi Tukholman etevimpänä nuorison opetttajana. Samoin vuonna 1546 kuoli Herrassa (Kyrön kirkkoherra) Tuomas Franciscuksenpoika.
Kunnianarvoisa isä tohtori Martti Luther kuoli Eislebenissä Saksanmaalla saman vuoden helmikuun 18. päivänä. Sieltä hänet vietiin helmikuun 22. päivänä Wittenbergiin, jossa hänet haudattiin linnankirkkoon."
(Paavali Juusten: Suomen piispain kronikka, suom Helmer Winter, 1956, s. 58)
Lähteet ja kirjallisuus:
D. Julius Köstlin, Die Baccuelerai und Magistri der Wittenberger philosophischen fakultät, I-IV (1503-1560), 1887-1891. Halle. Verkossa: https://idb.ub.uni-tuebingen.de/opendigi/KaXXX13
Kustavi Grotenfelt, "Suomalaiset ylioppilaat ulkomaan yliopistossa ennen v. 1640" (1893), teoksessa Historiallinen arkisto 13. Helsinki: Suomen historiallinen seura. Verkossa: https://www.doria.fi/handle/10024/182933
Paavali Juusten, Suomen piispainkronikka, 1956. Suom. Helmer Winter. Helsinki: Otava.
Christian Callmer, Svenska studenter i Wittenberg, 1976. Stockholm. Verkossa: https://www.uni-wittenberg.de/wp-content/uploads/application/pdf/Callmer-1976_Svenska-studenter-i-Wittenberg.pdf
Simo Heininen, Die finnischen Studenten in Wittenberg 1531-1552, 1980. Helsinki. Verkossa: https://www.uni-wittenberg.de/wp-content/uploads/application/pdf/Heininen-1980_Finnische_Studenten_in_WB.pdf
Jukka Paarma, Hiippakuntahallinto Suomessa 1554-1604, 1980. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Jussi Nuortava, Suomalaisten opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640, 1997. [Helsinki: Suomen historiallinen seura].
Simo Heininen, Mikael Agricola: elämä ja teokset, 2007. Helsinki: Edita.
Simo Heininen, Agricolan perintö: Paulus Juustenin elämä, 2012. Helsinki: Edita.
Kuvat: wikipedia (public domain).