Suomenkieliset virsijulkaisut n. 1586–1816 (2/3)

Kolmas vaihe a) 1701–1769

Vuosina 1701–1769 julkaistiin kaikkiaan noin 104 eri uutta hengellistä arkkivirsijulkaisua (Thomas Ragvaldinpojan kaikki henkilökirjaset mukaan lukien 122). Alla olevassa luettelossa on huomioitu ainoastaan sellaiset, joiden laatija on ilmoitettu/tiedossa tai joiden nimike poikkeaa ns. tavallisesta arkkivirsijulkaisusta (yhteensä 62). 

Ns. tavalliset arkkivirsijulkaisut vuosilta 1701–1769 ovat seuraavat (yhteensä 42): 1) Colme caunista wirtä (1700–1709/ensimmäisen virren kääntänyt akrostikonin perusteella Johannes Sticheus; Pipping 3953), 2) Yxi caunis ja suloinen wirsi (1701), 3) Caxi suloista ja iumalista wirttä (1702), 4) Caxi jumalista ja hengellistä wirttä (1702), 5) Yxi hengellinen wirsi (1703; useita painoksia), 6) Colme caunista wirttä (1704), 7) Caxi iuuri uutta hengellistä wirttä (1706), 8) Caxi caunista ja hengellistä wirttä (1706), 9) Neljä hengellistä wirttä (1722–1728), 10) Neljä caunista iumalista wirttä (1725–1732; Pipping 3976), 11) Wijde caunista iumalista wirttä (1729; useita painoksia), 12) Colme erinomaista iumalista ja lohdulista wirttä (1729–1744), 13) Caxi caunista wirttä (n. 1730; 2. p. 1735), 14) Caxi jumalista ja hengellistä wirttä (1734/toisena akrostikonin perusteella Andreas Oilenin virsi ennen 1722; useita painoksia), 15) Caxi suloista ja jumalista wirttä (1734; useita painoksia), 16) Caxi caunista jumalista wirttä (1734), 17) Caxi jumalista ja hengellistä wirttä (1734/ensimmäisenä akrostikonin perusteella Eskel Johaninpojan virsi), 18) Yxi historialinen wirsi (1734; useita painoksia), 19) Caxi caunista historialista wirttä (1735; useita painoksia), 20) Colme iuuri uutta caunista hengellistä wirttä (1735/ensimmäisenä akrostikonin perusteella Eskel Johaninpojan virsi, toisena akrostikonin perusteella Elisabeta Karckin virsi; useita painoksia), 21) Caxi uutt ja caunnista wirttä (1735/ensimmäinen Uskelan raesateesta vuonna 1734; useita painoksia), 22) Cuusi iumalista ja hengelistä wirttä (1735/viidentenä ja kuudentena Isaac Ervastin virret; useita painoksia), 23) Yxi uusi caunis wirsi (1735; useita painoksia), 24) Colme uuta caunista hengelist wirttä (1735/kolmantena Anders Aschelinuksen virsi vuodelta 1703; 2. p. 1740), 25) Colme uutta caunista hengelistä wirttä (1735/toisena alunperin Johann Arndtin Paratiisin yrttitarhassa julkaisema virsi; 2. p. 1739, 3. p. 1754), 26) Cusi uuta caunista hengelistä wirttä (1735/viidentenä ilmeisesti Isaac Ervastin virsi; 2. p. 1738, 3. p. 1750), 27) Neliä utta caunista hengelistä wirttä (1735), 28) Colme jumalista ja lohdulista wirttä (1736; useita painoksia), 29) Seitzemän uutta ja caunista hengelistä wirttä (1736; 2. p. 1739), 30) Colme uuta caunista hengelistä wirttä (1737; useita painoksia), 31) Yxi uusi historjallinen wirsi (1738; useita painoksia), 32) Caxi caunista wirttä (1738; 2. p. 1750), 33) Wijsi uutta caunista ja hengelistä wirttä (1739; 2. p. 1777), 34) Wijsi uutta caunista iumalista lohdulista ja hengelistä wirttä (1739; 2. p. 1739, 3. p. 1771), 35) Colme uuta surullista wirttä (1739/Hultinin mukaan kirjoittanut Johan Michelsson Höckert; 2. p. 1739, 3. p. 1753), 36) Colme suloista ja hengellistä wirttä (1740–1750; 2. p. 1740–1750, 3. p. 1753), 37) Caxi hengellistä wirttä (1741–1753/ensimmäisen virren kirjoittanut Gabriel Tuderus vuonna 1703), 38) Colme uutta hengelistä wirttä (1741; kolmannen kirjoittanut akrostikonin perusteella Thomas Manb), 39) Cahdexen erinomaista, jumalista caunista lohdullista wirttä (1744/seitsemäntenä Isaac Ervastin virsi; useita painoksia), 40) Caxi jumalista ja hengellistä wirttä (1746), 41) Colme juuri uutta lystilistä wirttä (1746; toisen virren tehnyt paimiolainen Johan Henriksson ja virren kohdehenkilö on "Maljamäen knaapi" eli kokemäkeläinen V. H. Lindh; useita painoksia) ja 42) Colme jumalista ja caunista wirttä (1753–1755).

Tyrvääläinen "arkkivirsien mestari" (Hallio 1936, 851) Thomas Ragvaldinpoika (k. 1804) laati useita sellaisia henkilökirjasia, joiden sanat oli ilmeisesti yleensä tarkoitettu myös laulettaviksi. Vuoteen 1769 mennessä näitä ilmestyi 18 (Hultinin luettelossa vain nrot 3, 5, 7, 11 ja 17; nimikkeitä yksinkertaistettu – eivät alla olevassa luettelossa):  1) Sen pyhäin seuracunnan jäsenen Stina Mathiaxen tyttären jälki-muisto (1760/4 s./kvartto – vain runo), 2) Christillinen jälkimuisto Johanna Hindrikin tyttären hautamisen tilasa (1761/4 s./folio – vain runo), 3) Christillinen jälkimuisto cosca Adrian Näppius mailman hywästi jätti (1763/4 s./oktaavo/2. p. 1778–1779, 3. p. 1790–1804), 4) Christillinen jälkimuisto Anders Daniel Fontenin cuoleman ja hautamisen ylitze (1763/4 s./kvartto – vain runo), 5) Christillinen jälkimuisto Maria Azellin cuoleman ja hautamisen jälken (1764/8 s./oktaavo; 2. p. 1855, 3. p. 1863), 6) Christellinen jälkimuisto Brita Yrjänän tyttären cuoleman ja hautamisen tilasa (1764/4 s./kvartto – vain runo), 7) Murhellinen ero-wirsi, cosca pijca Helena Jacobin tytär lapsens murhan tähden mestattin (1764/8 s./oktaavo/useita painoksia), 8) Yxikertainen ja myös nöyrä onnen toiwotus Johan Sanmarkille ja Margareta Wialenialle (1764/4 s./kvartto – vain runo), 9) Yxikertanen, lyhy, ja myös nöyrä häitten onnen toiwotus Michael Olinille ja Maria Nymannille (1764/4 s./kvartto – vain runo), 10) Yxikertainen, lyhykäinen häitten onnen toiwotus Anders Erikin pojalle ja Maria Johannexen tyttärelle (1764/4 s./kvartto – vain runo), 11) Brita Lisa Blumqwistin autuallisesta tääldä lähdennöstä (1765/4 s./oktaavo), 12) Didrich Johan Schlyterin neljän lapsucaisen tääldä lähdennöstänsä (1765/4 s./folio – vain runoja), 13) Johan Fredrich Gumeruxen colmen lapsucasen autuallisesta tääldä lähdennöstä (1765/4 s./kvartto – vain runo), 14) Sydämellinen onnen toiwotus Fredrik Eldströmille ja Maria Michelin tyttärelle (1765/4 s./kvartto – vain runo), 15) Sydämellinen häitten onnen toiwotus Johan Christopher Frenckellille ja Maria Liljalle (1765/4 s./kvartto – vain runo), 16) Yxikertainen hää-weisu Thomas Ragwaldin pojalda yljäldä (1765/4 s./kvartto – vain runo), 17) Caickein alammainen onnen toiwotus Gustavuxelle (1766/8 s./oktaavo) ja 18) Yxikertainen ja myös nöyrä sydämmellinen häitten onnen-toiwotus Dawid Deutschille ja Sara Lenia Nicopensialle (1767/4 s./kvartto – vain runo).

Varsinaisten virsijulkaisuiden lisäksi suomenkielisiä virsiä esiintyy vuosina 1701–1759 useiden opetus- ja hartauskirjojen yhteydessä. Useita Turun kappalaisen ja sittemmin Kemin kirkkoherran Isaac Ervastin (k. 1757) laatimia/kääntämiä virsiä on julkaistu 1) Samuel Antiliuksen suomentaman Ahasverus Fritschin Rukouskirjan (1732), 2) Ervastin itse suomentaman Ahasverus Fritschin opetuskirjan Aivan tarpeelliset kysymykset (1732) ja 3) Ervastin itse toimittaman Rukouskirjan (1734) lopussa. Yksi tai useampi virsiä on lisäksi ainakin seuraavissa teoksissa: 4) Johann Arndtin rukouskirjassa Paratiisin yrttitarha (1732; Pippingin mukaan vanhin painos jo vuodelta 1670 – Johan Wegelius vanhempi käänsi kirjan suomeksi 1703, mutta teos jäi julkaisematta), 5) David Hollatzin opetusteoksessa Armon järjestys autuuteen (1745), 6) Jonas Tellmanin teoksessa Uskovaisten sielujen osallisuus Jeesuksessa Kristuksessa (1746), 7–10) Abraham Achreniuksen teoksissa Halullisten sielujen kysymys Jerusalemin vartijoilta (1749), Jumalan lasten hengellinen ajan-tieto (1761), Rukouksesta ja sen kuulemisesta (1760) ja Hengelliset historiat (1761), 11) Johann Freseniuksen ehtoolliskirjassa Rippi- ja Herran ehtoollisen -kirja (1763/suom. Andreas Elgfoth) ja 12) Henric Siverin teoksessa Kristillinen ajatus-almanakka (1766–1679).

1701 Virsikirja (4)

Uusi suomenkielinen wirsi-kirja, nijden cappalden canssa, jotca sijhen tulewat: cuningal:sen maij:tin armolisesta käskystä, colmen consistoriumin suostumisella, tarpellisest parattu; nijn myös sen MDCXCV. ylitzecatzotun ruotzalaisen wirsi-kirjan jälkeen jalosti enätty; ia cuningalisen maij:tin armollisimmilla erinomaisilla privilegiumeilla. N.1000 s. Turusa: prändätty Iohan Winterildä. Pitkä/kapea duodesimo. Ns. Vanha virsikirja. 413 virttä (ensimmäisen kerran virret myös numeroitu). Vuoden 1701 virsikirjan syntyhistoriaa ei tunneta kovin tarkkaan. Selvää on ainoastaan, että työhön oli ryhdytty Turun piispa Johannes Gezelius nuoremman johdolla vuoden 1695 ruotsalaisen virsikirjan valmistuttua ja virsikirjan valmisteluun osallistui ainakin Turun koulun konrehtori Ericus Cajanus. Virsikirja hyväksyttiin käyttöön kolmen konsistorin – Turun, Viipurin ja Narvan – suostumisella, jotka kaikki silloin kuuluivat Ruotsin suurvallan alaisuuteen. Neljäs suomenkielinen virsikirja ja ensimmäinen ns. virallinen virsikirja. P. 1706 (Turusa: J. Winter/pitkä 12:o). P. 1712 (Turusa: H. C. Merckell). P. 1723 (Stockholmisa: H. C. Merckell). P. 1725 (Stockholmisa: H. C. Merckell). P. 1728 (Stockholmisa ja Turusa: H. C. Merckell). P. 1729 (Stockholmisa ja Turusa: H. C. Merckell). P. 1730 (Stockholmisa ja Turusa: H. C. Merckellin leski). P. 1732 (Stockholmisa ja Turusa: H. C. Merckellin leski). P. 1735 (Stockholmisa ja Turusa: H. C. Merckellin leski). P. 1736 (Stockholmisa ja Turusa: H. C. Merckellin leski). P. 1737 (Stockholmisa ja Turusa: prändätty cun. kirj. pränt. Henr. C. Merkelin leskeldä). P. 1739 (Stockholmisa ja Turusa: H. C. Merckellin leski). P. 1740 (Stockholmisa ja Turusa: H. C. Merckellin leski). P. 1741 (Stockholmisa ja Turusa: H. C. Merckellin leski). P. 1742 (Turusa: H. C. Merckellin leski). P. 1746 (Tockholmisa ja Turusa: prädätty Cuning. kirj. präntäj. Henrich C. Merckelin leskeldä). P. 1747 (Stockholmisa ja Turusa: H. C. Merckellin leski). P. 1748 (Stockholmisa ja Turusa: H. C. Merckellin leski). P. 1749 (Stockholmisa: J. Merckell). P. 1750 (Stockholmisa: J. Merckell). P. 1751 (Stockholmisa: J. Merckell). P. 1753 (Stockholmisa: J. Merckell). P. 1755 (Stockholmisa: J. Merckell). P. 1757 (Stockholmisa: J. Merckell). P. 1758 (Stockholmisa: J. Merckell). 

Seuraava laitos 1703 (erilainen nimi).

Eri laitos 1723 (Riikassa).

Eri laitos 1733 (erilainen nimi).

Eri laitos n. 1745 (Pietarissa).

Seuraava laitos 1760 (Tukholmassa/erilainen nimi: "uudella calendariumilla caunistettu").

Olen esittänyt vuoden 1701 virsikirjan painokset Pippingin (nrot 357–361) antamia tietoja mukaillen 13 eri laitoksessa (1701, 1703, 1723, 1733, n. 1745, 1760/1767, 1782, 1783, 1785, 1798, 1810, 1816). Itse virsikirjan virret ja niiden lukumäärä pysyivät tietenkin samoina – kyseessä oli ensimmäistä kertaa kirkon "virallinen virsikirja" – mutta kirjasta käytetyssä nimessä (1703, 1733, 1760/1767) ja virsikirjan muussa sisällössä (ns. liitteet 1782, 1783, 1816) tapahtui joitain muutoksia. Olen merkinnyt omina laitoksina myös "ulkomailla" Riikassa (1723), Pietarissa (n. 1745) ja Viipurissa (1798) painetut virsikirjat; samoin painopaikan perusteella eri laitoksina Tukholmassa vuodesta 1760 alkaen ja Turussa vuodesta 1767 alkaen painetut "uudella kalenterilla kaunistetut" virsikirjat (näin myös pipping). Vuosien 1785 ja 1810 laitoksissa eroavaisuutena on, että "Evankeliumit ja epistolat" julkaistiin omalle nimiölehdellä varustettuna (yleensä kirjan "kappaleilla" ei omaa nimiötä ollut).

Huom! Kaikkia virsikirjojen painoksissa tapahtuneita muutoksia ei ole voitu huomioida ja esitetty laitosjako on ainoastaan suuntaa-antava (kaikki tiedot tulisi tietenkin tarkistaa itse kirjoista). Esimerkiksi virsikirjan alussa ollut kalenteri jäi vähitellen pois ja samoin kirjan alussa ollutta ajantietoa päivitettiin siten, että se ulottui kulloisenkin painoksen ilmestymisvuotta edelliseen vuoteen (Väinölä 1995, 14). Myös oikeinkirjoituksessa esiintyi muutoksia; vuonna 1780 sai "k:n asemasta takavokaalin edellä käytetty c väistyä" (Väinölä 1995, 16).

Käytössäni ei valitettevasti ole ollut Onni Kurvisen teosta Vanha virsikirja (1941), jossa mahdollisesti olisi esitetty tarkempia tietoja myös vuoden 1701 virsikirjan erilaisista laitoksista/painoksista.

Huom! Väinölä (1995, 528) mainitsee, että vuoden 1701 virsikirjan virsi nro 314 (Daavid, pyhä profeetta) puuttui vuoden 1701 painoksesta, ja sen tilalla toistui virsi 238 (Ole kiitetty Isä Jumala). Kyseessä oli erehdys, ja virhe oli korjattu jo seuraavassa, vuonna 1703 ilmestyneessä laitoksessa.

1701 Arkkivirsijulkaisu (1)

Muutamat jumaliset joulu laulut. 16 s. [Turku: Johan Winter]. Oktaavo. 16 joululaulua. P. 1702. P. 1734 (ei säilynyt). P. 1734–1738 [Turku: Johan Kämpe]. P. 1738 (ei säilynyt).

1702 Koraalikirja

Yxi tarpelinen nuotti-kirja josa caickein sekä uutein että wanhain suomalaisten wirten oikiat ja tawaliset nuotit löyttän, nijn myös sen ylitzen cuin Jumalan palweluxes mutoin weisattaman pitä, käsikirian jälken.  277 + 53 sivua. Nuotteja. Prändätty Stockholmis: Henrich Keysarilda cuningaliselda kirjanpräntäjäldä. Poikittaisoktaavo. Ison vihan aikana vuoden 1702 koraakirja tuhoutui lähes kokonaan (Kurki-Suonio 1955, 132–133). Ensimmäinen suomenkielinen koraalikirja.

1702 Muutamat jumaliset joulu laulut (1701)

1703 Virsikirja (edellinen laitos 1701)

Usi suomenkielinen wirsi kirja, josa monein wirtten canssa, usiat muut tarpeliset cappalet, cuin sijnä enämmässäkin wuonna 1701. ylöspannusa kirjasa, löytän, Cuningal. May:in armollisiman privil. woimalla. N. 1000 s. Turusa: prändätty Johan Winterildä. Duodesimo (Pippingin mukaan 24:o). P. 1706 (Turusa: Prändätty Henr. Chr. Merckelildä, cuningal. kirjan pränttäjäldä/12:o). P. 1708 (Turusa: H. C. Merckel/12:o). P. 1709 (Turusa: H. C. Merckel/12:o). P. 1724 (Tukholmassa/12:o/Pipping 358d). P. 1726 (Stockholmisa: H. C. Merckell/8:o/Pippingin mukaan lyhyt 12:o). P. 1729 (Pipping 358f). P. 1736 (Tukholmassa/Pipping 358g). P. 1737 (Uusi suomenkielinen wirsi-kirja, josa caickein wirten canssa/Stockholmisa ja Turusa: prändätty cun. kirj. pränt. Henr. C. Merkelin leskeldä/12:o). P. 1739 (Stockholmisa ja Turusa: prändätty cun. kirj. pränt. Henr. C. Merckellin leskeldä/12:o). P. 1743  (Stockholmisa ja Turusa: prändätty cun. kirj. pränt. Henr. C. Merckellin leskeldä/12:o). P. 1743 (Turusa: H. C. Merckellin leski). P. 1753 (Stockholmisa: prändätty directeurildä, ja cuning. kirjan präntäjäldä Jacob Merckellildä/12:o). P. 1760 (Tukholma: Jacob Merckell/12:o).

Seuraava laitos 1760 (Tukholmassa/erilainen nimi: "uudella calendariumilla caunistettu").

1703 Arkkivirsijulkaisu (2) / henkilökirjanen

Vscollinen uron-uhri, Iumalalle caickiwaldialle cunniaxi, nijn myös sille suuri-waldialle, woittamattomalle ja meidän caickein armollisimalle cuning. ja herrallem, cuningas Carlelle XII. Ioxi cuxi toiwotuxexi, hänen cavalita, julmia ja werta janowaisia wihamiehiäns wastan hartailla rucouxilla ulos wuodatettu wuonna jälken meidän wapahtajam Iesuxen Christuxen lihaan tule misen 1703. 9. april. Caickein nöyrimmältä palwelijalda And: Aschelin. 8 s. [Turku: Johan Winter]. Oktaavo. Tekijä Lemun kappalainen Andreas Henrici Aschelinus (k. 1703).

1706 Ilo-laulu Iesuxesta (1690)

1706 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1706 Usi suomenkielinen wirsi kirja (1703)

1708 Usi suomenkielinen wirsikirja (1703)

Hallio (1917) mainitsee, että vuosien 1706 ja 1708 virsikirjapainoksiin otettiin mukaan 414 virttä (lisävirtenä Ratk´ riemuisella mielellä, iloisesti vaisailen). Seuraavissa painoksissa virsien lukumäääräksi vakiintui 413 – sama lukumäärä kuin ruotsinkielisessä vuoden 1695 virsikirjassa.

1709 Usi suomenkielinen wirsikirja (1703)

1712 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1712 Arkkivirsijulkaisu (3) / henkilökirjanen

Yxi surulinen wirsi ylidze sen cunnialisen ja toimelisen Iohan Knutin poian Rokolan, borgarin Vdesa caupungisa edesmennen rackan puolisan Walbur Matin tytär Nickar wainaan iumalisen eron tästä mailmasta. Ioca sitten cuin hän wuona 1646 sen 1. päiwän päälle touco cuusa oli syndynyt ja tämän mailmã wiheliäisyttä maistanut 16. wuotta (wailla colme cuucautta ja 10 päiwä) jälken cowan lapsen syñyttämisen wuona 1672 sen 20 päiwän päälle tammi cuusa, Herrasa pois nuckui: ia hänen cuolut ruumins oman caupungin kirckohon 6 päiwän helme cwsa haudattu wijmäisen päiwän asti odottaman Herran Iesuxen illmotusta. 8 s. [Turku: Anders Björkman]. Oktaavo.

1715 Arkkivirsijulkaisu (4)

Alcu ja iuuri Ruotzin walitettawaan tilaan; elämän parannuxen muistutuxexi, ruotzalaisen weisun jälken, yxikertaisest coconpandu. Weisatan cuin: Luicon-laulu. 8 s. Kustanmnuspaikka ja kustantaja tuntematon. Oktaavo. Tekstin lopussa on kirjaimet J. A. K. Typografian perusteella painettu Ruotsissa.

n. 1720 Arkkivirsijulkaisu (5)

Walitus wirsi, Suomen surkeudest, wänein wallan alla, kirjotettu yhdeld murheliseld Israelild Edomin lasten seas 1720. Weisatan cuin: Wid ett berg uti en daal, på det. 8 s. Kustannuspaikka ja kustantaja tuntematon. Oktaavo. Säilynyt vain kaksi lehteä. Finnan mukaan painettu vuosien 1720 ja 1735 välillä. Laatinut Siuntion kirkkoherra Israel Escholin. P. 1735 (Turusa: [Johan Kämpe]). P. 1746. P. 1753 (Turusa: [Jacob Merckell]). P. 1767 [Turku: J. C. Frenckell]. P. n. 1780. P. 1785.

1722–1729 Surun surkian, waiwan waikian (1697) 

1723 Virsikirja (aikaisempi laitos 1701)

Suomenkielinen wirsi-kirja, josa ne wirret, ja usiat muut tarpeliset cappalet, cuin sijnä ennen paratusa kirjasa, löytän. [? s.] Rigasa prändätty. Kustantaja tuntematon. Pitkä duodesimo. Ei säilynyt.

1723 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1724 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1703)

1725 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1726 Arkkivirsijulkaisu (6)

Yxi merkillinen, suuri, perät-ihmeteldäwä ia åuto-cala, ioca suurella waiwall caupungin tykönä Genff, käsitetty on, caswo on hänell' ollut cuin ihmisen, ja cruunu colmikerraisen ristin cans pään päällä, kyljes yxi paljastettu hackawainen miecka cahden sota-faanin cansa; hänen seljäsäns on ollut yhdet rattat, joiden päällä on maannut yxi canon stycki, ynnä nijden colmen cuollun ihmisen hahmun cansa cuin seurawainen, ulos-maalaus sen selkiäst osotta: tämä cala on ollut wijttä kyynnärä pitkä ja colme corkia suulla maatesans. Saxasta, sille suruttomalle ja iumalattomalle maailmalla cauhistuxex ja manauxexi, parannuxeen, suomexi käätty. Seurawaises weisusa ulosmaalatan tämä ihme-tapaus tarkemmin. 8 s. Kuvitettu. [Turku: Eric Flodtröm]. Oktaavo. Uusi laitos 1840–1856 (Yksi aiwan uusi weisu: siittä kummasta kalasta, joka nykyiään on nähty Marseillen kaupunkin tienoilla Frankriikin waltakunnassa; useita painoksia).

1726 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1703)

1728 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1729 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1729 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1703)

1730 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1732 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1732 Arkkivirsijulkaisu (7)

Hengellinen laulu paimenest ja lambast. Weis. cuin: Etkös ole ihmis parca. 4 s. Kustannuspaikka ja kustantaja tuntematon. Oktaavo. Laatinut Vehmaan seurakunnan kirkkoherran apulainen Nicolaus Bursman (k. 1732).

1733 Virsikirja (aikaisempi laitos 1701)

Uusi suomenkielinen wirsi-kirja, ewangeliumein ja epistolain, nijn myös rucous kirjan, ja muiden sijhen tulewaisten cappalden canssa, sen yhteisen tawallisen wirsi-kirjan jälken. N. 730 s. Stockholmisa: präntätty waldacunnan historiographin tykönä, Hartwig Gerkenildä. Kvartto.

1734 Muutamat jumaliset joulu laulut (1701)

1734–1738 Muutamat jumaliset joulu laulut (1701) 

1735 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1735 Walitus wirsi, Suomen surkeudest, wänein wallan alla (n. 1720)

n. 1736 Arkkivirsijulkaisu (8) / henkilökirjanen

Ioca cuole eläisäns ei se cuole cuollesans, on nähtäwä påstmästarin Oulusa, Ioh. Wacklinin, äläisä, rackahan puolisen, cunjasucuisen ja Iumalata racastanen Elsa Christina Holmstenin totisesta käändymisestä, eläwästä uscosta, christillisestä elämästä, ja sangen autuallisesta lopusta, joca, jälken rascan lapsen synnyttämisen kiwun, tapahdui, Oulusa toisna kymmenendenä p. loca-cuusa w. 1735. Ioista asioista sekä seurawaiset runot, että sen autuan edesmennen, Ruotzin kielestä suomexi käätyt iumaliset wirret jotakin tiedä andawat. [24 s.] Kustannuspaikka ja kustantaja tuntematon. [Pitkä duodesimo]. Tämän julkaisun vanhin säilynyt kappale on vasta vuodelta 1777 (nimike ja koko sen mukaan), mutta vanhin painos lienee jo vuodelta 1736. Sisältää neljä virttä ja muistorunon. Virret on tehnyt komisaarin tytär, oululainen radikaalipietisti Elsa Christina Holmsten (k. 1735) ja suomentanut Elsan kuoleman jälkeen tämän puoliso postimestari Johan Wacklin (Väinölä 2012). P. 1777 (Wasasa: Pränd. Georg Wilhelm Londicerildä).

Uusi laitos 1776 (Colme hengelistä wirttä/ensimmäinen eli aamuvirsi jätetty pois).

1736 Ilo-laulu Iesuxesta (1690)

1736 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1736 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1703)

1737 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1737 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1703)

1738 Muutamat jumaliset joulu laulut (1701)

1739 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1739 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1703)

1740 Arkkivirsijulkaisu (9) / henkilökirjanen

Turun suomalaisen seuracunnan walitus-wirsi, Woi sydändän! sen suru sagen suuri weisatan cuin: Hwad är det åt. Toinen. Tämän mailman turhudest, cuin on O herra Iesu auttaja. Taitta weisatan cuin: O Iesu Christe wiatoin. 8 s. [Turku: Johan Kämpe]. Oktaavo. Laatinut Laihian kirkkoherra Samuel Michaelis Wacklin.

1740 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1741 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1742 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

n. 1743 Arkkivirsijulkaisu (10)

Suru suri suomalaisen, parcu påru pohjalaisen, cotoansa culkiesa, pacon poijes pyrkiesä, muille maille matcustaisans, mucaisexi mennesänsä wälttämähän wenäläistä. Wuonna 1742. Kijtollisuden merkixi kirjoitettu, kijtospäiwänä wuona 1743. 16 s. [Turku: Johan Kämpe]. Oktaavo. Laatinut Vaasan lääninveromestari Jacob Mardell Widman. Painovuosi nimikkeen mukaan. P. n. 1743 (Pipping 676a).

1743 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1703)

1743 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1703)

n. 1743 Suru suri suomalaisen, parcu påru pohjalaisen (n. 1743)

1744 Arkkivirsijulkaisu (11 – Abraham Achrenius)

Paranuxen lijtto cansoile ia maacunnille iulistettu, Suomen sodan aicana sangen waiwatusa, maacunnasa, sillä suloisella rauhalla, ioca Turun caupungisa Ruotzin ja Wenäjän waldacunnan waihella, mennenä wuonna 1743. wahwistetuilla rauhan kirjoilla uloswaihetettin. Iota sama parannuxen lijtto Iumala suresta hywydestäns; tällä nykyisella runsahalla wilja wuodella ja caunihalla suwen ajalla, nijncuin todistuxilla hänen armons hywydestä waati Ioista osioista parannuxen ja Iumalan armon halun ylöskehoituxexi seitzemän erinomaista uutta wirttä, elon aicana tänä wuonna nimittäin 1744 on präntin andanut. Yxi wielä Turusa oleskelewa pappismies Abraham Achrenius. 16 s. Turusa: prändätty Joh. Kiämpildä. Laatinut myöhemmin Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. Seitsemän virttä. P. 1744 (Pipping 683a).

1744 Paranuxen lijtto cansoile ia maacunnille iulistettu (1744)

1745 Arkkivirsijulkaisu (12 – Abraham Achrenius)

Seitzemän uutta hengellistä wirttä, sekä sielun ylösherätyxest, hengellisest cuolemast, että myös oikiasta ja totisesta hengellisestä elosta ia elämästä, eli armon tilasta, Iesuxen weren ansiosta ja weren woimasta yhden kändynen ja armoitetun sielun tykönä eläwän uscon cautta; iotca ylöskehoituxexi heräwäisille syndisille armon elo sydämmestäns etzimän, Päsiäisen jälken 1745. on präntin andanut yxi wielä nyt Turusa oleskelewa pappismies Abraham Achrenius. 16 s. Turusa: prändytty Ioh. Kiämpildä. Oktaavo. Laatinut myöhemmin Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. Seitsemän virttä.

1745 Virsikokoelma (1)

Hengellisiä wirsiä joka päiwän pälle wiikossa. [? s.] St. Pietarborissa. Ei säilynyt (Pipping 694). Laatinut ilmeisesti Tuutarin kirkkoherra Johan Henrik Hoppius. P. 1818 (Hengellisiä wirsiä joka päiwän pälle wiikossa, ja muissa liikuttawaisissa tiloissa: jotka owat muinen kootut ja hänen kejsarillisen majestätinsä korkiasti ylistetyllä wapaudella Tiedon akademiassa St. Pietarborissa wuonna 1745 pränttiin toimitetut, ja nyt jälle wastauudesta kirjapainosta ulos annettut/50 s./Viipurissa). P. 1821. P. 1827. P. 1849.

n. 1745 Virsikirja (aikaisempi laitos 1701)

[Uusi suomenkielinen wirsi-kirja...]. [? s.] Pietarissa. Kustantaja tuntematon. Ei säilynyt. Pipping arvelee, että vuonna 1745 olisi Pietarissa painettu suomenkielinen virsikirja Karjalan suomalaisia varten (Pipping 361). Tieto perustuu Turussa vuonna 1745 käydyn keskustelun pöytäkirjaan. 

1746 Arkkivirsijulkaisu (13 – Abraham Achrenius)

Herätyxen äni, hengellisälle morsiamelle, walmistuxen, herran Iesuxen Christuxen, cunnian kirckauden, tulemisen; sitä hengellistä siälun ylkä, armon hengen ja palawan rackauden öljyllä, walmlmistätulla uscon lampulla wimein wastan ottaman: (Matth. 25: v. 4.) Ionga, adwentin aicana 1746. on präntin andanut. Yxi wiälä Turusta oleskelewa pappis mies. Abraham Achrenius. 4 s. [Turku: Johan Kämpe]. Oktaavo. Laatinut myöhemmin Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. Yksi virsi. 

1746 Arkkivirsijulkaisu (14)

Yxi harras ia iumalinen catumus wirsi, ruotsin kielestä suomexi käätty, ia äsken cuollen, piscaisen likimärin puoli neljättä wuotisen, ihanan poicaisens nimen päälle sowitettu, murhelliseldä isäldä, halaitesans sihen aututeen, cuin hän tietä poicans ijancaickisesti taiwais nautitsewan. 8 s. Turusa: [Johan Kämpe]. Oktaavo. Laatinut Johannes Altan (Hultin s. 238).

1746 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1746 Walitus wirsi, Suomen surkeudest, wänein wallan alla (n. 1720) 

1747 Virsikokoelma (2)

Muutamia hengellisiä wirsiä, kehoittaman christilliseen elämään, ruotzin ia saxan kielistä suomexi käätyt G.L.L.p. ioutilaina aicoina. 32 s. Nuotteja. Stuckhulmis: prändätty Lars Salviuxelda. Oktaavo. Suomentanut Loimaan kirkkoherra, varhaispietisti Gabriel Gabrielis Lauraeus (k. 1753). Sisältää kymmenen virttä.

1747 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1748 Arkkivirsijulkaisu (15 – Abraham Achrenius)

Uuden wuoden toiwotus suuren ruhtinan maan Suomen yhteisille asuwille; ionga Iumalan armon haluhun, Iesuxen Christuxen pyhän nimen, callin weren, ja wiattoman pinan ja cuoleman cautta ylöskehoituxexi, wuonna 1748. Edesannoi, yxi Turun linnan seuracunnasa nyt wielä oleskelewa pappismies ja saarnaja Abraham Achrenius. 4 s. [Turku: Johan Kämpe]. Oktaavo. Laatinut myöhemmin Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius.

1748 Arkkivirsijulkaisu (16)

Caxi iumalista ja hengellistä wirttä. 8 s. [Turku: Johan Kämpe]. Oktaavo. Laatinut ilmeisesti muuten tuntematon Johan Stamnel (akrostikon).

1748 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1749 Arkkivirsijulkaisu (17 – Abraham Achrenius)

Yxi uusi hengellinen wirsi, yhden Iumalan lapsen cuolemaan walmistuxest, sillä otollisella ajalla, se on yhdest totisest käändymisest; totisest ja eläwäst uscost, ja iumalisest elämäkerrast harjoitus sydämelliseen ylösherämisen jälken; ynnä ajan waarin ottamisest, ia autuuden wälicappalitten oikein käyttämisest, odotuxesa Iesuxen tulemisen ja wimeisen ilmoituxen perän. Nijn myös, toinen wirsi. Iumalattomain erosta tästa mailmast, joca ruotzin kielestä on suomexi käätty ja enätty suruttomille waroituxexi; jotca wirret nyt ynnä, tarpellisen ylitze catzomisen jälken, pääsiäisen edellä wuonna 1749. on präntijn andanut, Abraham Achrenius. 16 s. Turusa: prändätty Ioh. Kämpildä. Oktaavo. Laatinut myöhemmin Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. Kaksi virttä. P. 1750-1760. P. 1754-1761. P. 1761 (Turusa: [J. C. Frenckell]). P. 1764. P. 1769 (ei säilynyt). P. 1785 (24 s./Wasasa: [G. W. Londicer]). P. 1786 (16 s./Turusa: [J. C. Frenckell]). P. 1796. P. 1801. P. 1809. P. 1827. P. 1855.

1749 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1750 Arkkivirsijulkaisu (18 – Abraham Achrenius)

Iumalan rauhan etzimisest, Iesuxen weren sowinnon cautta, totisen parannuxen ja eläwän uscon järjestyxesä; nijn myös hengellisestä sodasta ia woitosta; rauhallisudesta ihmisten canssa yhteises ja weljellises rackaudes; ia rauhan ruhtinan Iesuxen tulemisesta ja walmistuxest sihen; neuwoxi, waroituxexi, ja ylös kehoituxexi, seitzemän hengellistä wirttä, iotca, tarpellisen ylitze catzomisen jälkē, tänä otollisena ulconaise rauhan aicana; helundain aicana wuonna 1750. on pränttijn andanut Turun linnan seuracunnan opettaja ja saarnamies, Abraham Achrenius. 32 s. Turusa: pränd. Ioh. Kämpildä. Oktaavo. Laatinut myöhemmin Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. Seitsemän virttä.

1750 Arkkivirsijulkaisu (19)

Muutamat jumaliset joulu laulut. 24 s. [Turku: Johan Kämpe]. Duodesimo. 30 joululaulua. P. n. 1757 ([Turku: Jacob Merckell]; Finnan mukaan painettu 1750–1760 = mahdollisesti Pipping 783a). P. 1761 [Turku: J. C. Frenckell]. P. 1766. P. 1781 [Turku: J. C. Frenckellin leski].

1750 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1750–1760 Yxi uusi hengellinen wirsi, yhden Iumalan lapsen cuolemaan walmistuxest (1749)

1751 Arkkivirsijulkaisu (20)

Yxi uusi ioulu-wirsi, cocohon pandu Turun reisulla, Laihian kirckoherralda. 8 s. Turusa: [Jacob Merckell]. Oktaavo. Laatinut Laihian kirkkoherra Samuel Michaelis Wacklin. P. 1756. P. 1805 P. 1807.

1751 Ilo-laulu Iesuxesta (1690)

1751 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1753 Arkkivirsijulkaisu (21 – Abraham Achrenius)

Valeti Turun caupungist, erinomattain linnan seuracunnast: ynnä terwe-tulon canssa Nousiaisten pitäjähän, cahdesa wirresä edespandu; iotca sinä 26. päiwänä maliscuusa 1753. on pränttin andanut, Abraham Achrenius. 8 s. [Turku: Johan Kämpe]. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. Kaksi virttä. P. 1853. P. 1866.

1753 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1753 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1703)

1753 Walitus wirsi, Suomen surkeudest, wänein wallan alla (n. 1720) 

1754 Arkkivirsijulkaisu (22)

Yhden surun ja murhen alla olewaisen Iumalan lapsen weisu, hänen rackan taiwallisen isäns tygö. Ruotzista suomexi kääty And. Renneruxelda. 4 s. Turusa: [Jacob Merckell]. Oktaavo. Suomentanut Anders Rennerus.

1754 Arkkivirsijulkaisu (23) / henkilökirjanen

Iuwan miesten walitus runo, coska heiden uscollinen opetajansa, kirckorerra ja prowasti herra Abraham Poppius, s. 22. p. ioulu cuusa w. 1753. herrasa autuallisesti poisnuckui, ja hänen rumins christillisen ruminsaarnan: ja kirckoin tapain cautta s. 10. p. maalis cuusa wuonna 1754. Iuwan kirckosa, lepohammiohons saatettin. Rumin sarnan texti, 2. Tim. 4: v. 18. 16 s. Turusa: Prändetty Direct. ja Kuningallisen Kirjänpräntäjäldä Jacob Merckellildä. Oktaavo. Tekijä tuntematon. Kohdehenkilö Juvan kirkkoherra Abrahamus Henrici Poppius.

1754–1761 Yxi uusi hengellinen wirsi, yhden Iumalan lapsen cuolemaan walmistuxest (1749)

1755 Arkkivirsijulkaisu (24)

Caxi iumalista wirttä, halullisilda sieluilda weisattawaxi, coconpandu Jacob Abrahamin pojalda Frosteruxelda, cappalaiselda Oulun caupungisa. 8 s. Turusa: [Jacob Merckell]. Oktaavo. Laatinut Oulun kappalainen, myöhemmin Lohtajan kirkkoherra (1755) Jacob Abrahami Frosterus.

1755 Arkkivirsijulkaisu (25)

Maria Mathiaxen tyttären, Laitilan pitäjästä ia Kowion rusthållista, wijmmeinen ajatus, ionga hän muillen esimerkixi, ja itzellens jälkimuistoxi iätti plattsille, sinä 21. päiw. kesä-cuusa 1755. 8 s. Turusa prändätty: [Jacob Merckell]. Oktaavo. Tekijä Maria Matthiaksentytär (?). Yksi virsi. P. 1755. P. 1755.

1755 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1755 Maria Mathiaxen tyttären, Laitilan pitäjästä ia Kowion rusthållista, wijmmeinen ajatus (1755)

1755 Maria Mathiaxen tyttären, Laitilan pitäjästä ia Kowion rusthållista, wijmmeinen ajatus (1755) 

1756 Arkkivirsijulkaisu (26 – Abraham Achrenius)

Sijtä hirmuisesta ja surkiasta maanjäristyxestä, Lisabonin suuresa pääcaupungisa Portugalin waldacunnasa: iosa, maanjäristyxen, walkian, ja weden cautta, nijn äkistä caupungi huckuis, että cuudenes osas hetkee, muurit ja tornit maahan langeisit, ja wijsi kymmendä tuhatta ihmistä, sangen surkiasti cuoletettin [et]c. Wijmeis pyhäin miesten päiwänä eli 1. p. marras cuusa 1755. Ynnä muitten ajan merckein cansa/ cuin samoina aicoina tapahduit monesa waldacunnasa [et]c. Sen syndisen mailman waroituxexi, ja herätyxen ylös kehoituxexi, cocon pandu, ja cahdexasa wirresä präntijn annettu wuonna 1756. Abraham Achrenius. 40 s. Turusa: prändätty direct. ja cuning. kirj. pränttäjäldä, Jacob Merckellildä. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. P. 1756–1761 (Pipping 907a). 

Uusi laitos n. 1756 (mukana kaksi lisävirttä).

Uusi laitos n. 1782 (vain kaksi virttä).

1756 Arkkivirsijulkaisu (27 – Abraham Achrenius)

Lisabonin maanjäristyxen ajanmerkeist caxi wastudest syyscuusa lisättyä wirttä wuonna 1756. Abraham Achrenius. 16 s. Turusa: prändätty direct. ja cuningalliselda kirjan pränttäjäldä, Jacob Merckellildä. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius.

n. 1756 Arkkivirsijulkaisu (28 – Abraham Achrenius – aikaisempi laitos 1756)

Sijtä hirmuisesta ja surkiasta maanjäristyxestä, Lisabonin suuresa pääcaupungisa Portugalin waldacunnasa: josa, maanjäristyxen, walkian, ja weden cautta, nijn äkistä caupungi huckuis, että cuudenes osas hetkee, muurit ja tornit maahan langeisit, ja wijsi kymmendä tuhatta ihmistä, sangen surkiasti cuoletettin [et]c. Wijmeis pyhein miesten päiwänä eli 1. p. marras cuusa 1755. Ynnä muitten ajan merckein canssa, cuin samoina aicoina tapahduit monesa waldacunnasa [et]c. Sen syndisen mailman waroituxexi, ja herätyxen ylöskehoituxexi, cocoonpandu, ja ensin kewellä cahdexasa wirresä pränttijn annettu, waan nyt jo syys cuusa cahdella wirrellä lisätty ja enätty, wuonna 1756. Abraham Achrenius. 52 s. Turusa: Prändätty Direct. ja Cuningalliselda Kirj. Pränttäjäldä, Jacob Merckellildä. Uusi laitos (aikaisempi laitos 1756). Finnan arvion mukaan painettu vuosien 1756–1761 välillä. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius.

1756 Yxi uusi ioulu-wirsi (1751)

1756–1761 Sijtä hirmuisesta ja surkiasta maanjäristyxestä (1756)

1757 Arkkivirsijulkaisu (29 – Abraham Achrenius)

Nykyisen ulcomaan sodan alusta, ia lewenemisestä, erinomattain Preussin waldacunnan woiton edes- ja tacaisin käymisestä, tähän aicaan asti: tarpellisilla neuwoilla ja waroituxilla ihmisten yhteiseen elämäkertaan sowitettu: nijn myös Herran Iumalan omasta sodasta yhtä syndistä cansaa ja maacundaa wastan: ia wielä hengellisten waatettein pesemisestä ja kätkemisestä, näisä waaroisa: sitte oikiasta almun andamisesta: ia myös viijmein, wijmeisistä merkeistä taiwasa ja maan päällä, auringon, cuun ja tähtein pimenemisesä ja suruttomitten silloin pelwosta ahdistuxesta ja epäillyxestä, ja sitä wastan Iumalan lasten wahwistuxesta, lohdutuxesta ja autuudesta, Herran Iesuxen tulemisen päivänä; cuudesa wirresä cocoonpandu: iotca nyt adventin aicana wuonna 1757. on pränttijn andanut Abraham Achrenius. 40 s. Turusa: prändätty direct. ja cuning. kirj. präntäjäldä, Jacob Merckellildä. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. Kuusi virttä.

1757 Arkkivirsijulkaisu (30)

Yxi christillinen wirsi, oikian cuoleman walmistuxen tarpellisudesta sen ijancaickisen onnettomuden päällecatzannosa, cocoonpandu yhdeldä christilliseldä sielulda, cosca hän hämmästyxellä, sai nähdä, cuinga yxi suruttomudesans elänyt ihmis raucka hirmuisella duomion pelwolla ja epäilewäisellä hätähuudolla armon perään, cuolemasa ylönannoi hengensä; ja präntijn annettu, wuonna 1757. 8 s. Turusa: prändätty I. C. Frenckellildä. Oktaavo. P. 1767. P. 1853. P. 1869.

1757 Arkkivirsijulkaisu (31) / henkilökirjanen

Yxi wähä walitus-wirsi, sen muinen suuresti cunnioitettawan, lawialda cuuluisan ja corkiasti oppinen, herran prowastin ja kirko-herran Idensalmen ja Pielaweden seuracunnisa. Mag. Henric Helsingiuxen päätetystä, sangen kijtettäwästä waelluxesta, ja autuallisesta erosta tästä mailmasta 30. päiwänä elocuusa, wuonna 1757. Talonpojalda Matthias Remexeldä, Remexelän kylästä, kirjoitettu samana wuonna 1757. 8 s. Prändätty Suomen niemen Turusa: [Jacob Merckell]. Kapea oktaavo. Tekijä iisalmelainen talonpoika Mathias Remes.

1757 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

n. 1757 Muutamat jumaliset joulu laulut (1750)

1758 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1701)

1759 Ilo-laulu Iesuxesta (1690)

1760 Virsikirja (edellinen laitos 1701)

Uusi suomenkielinen wirsi-kirja, nijden cappalden cansa, jotca siehen tulewat; Cuningall:sen Maij:tin armollisesta käskystä colmen consistoriumin suostumisella tarpellisesti parattu; nijn myös sen MDCXCV. ylitze catzotun ruotzin kielisen wirsi-kirjan jälken jalosti enätty; ja nyt taas wastuudesta ojettu, ja uudella calendariumilla caunistettu. N. 1000 s. Stockholmisa: J. Merckell. Pitkä/kapea duodesimo. Tämä laitos painettu kokonaan Tukholmassa ja mukana (ainakin nimikkeessä) "uudistettu kalenteri". P. 1761 (Stockholmisa: J. Merckell). P. 1761 (Stockholmisa: J. Merckell/8:o). P. 1762 (Stockholmisa: J. Merckell). P. 1763 (Stockholmisa: prändätty directeuri Jacob Merckelli wainajan präntisä). P. 1764 (Stockholmisa: J. Merckelli wainajan präntisä/Pippingin mukaan lyhyt 12:o). P. 1765 (Stockholmisa: Cuningallinen suomalainen prändi). P. 1765 (Stockholmisa: Cuningallinen suomalainen prändi). P. 1778 (Stockholmisa: präntätty Cuningallisesa suomalaisesa präntisä). P. 1778 (Stockholmisa: präntätty cuningallisesa suomalaisesa präntisä/8:o). P. 1779 (Stockholmisa: Präntätty Cuningallisesa Suomalaisesa Präntisä). P. 1780 (Stokkholmisa: Kuningallinen suomalainen pränti). P. 1781 (Stockholmisa: Cuningallinen suomalainen pränti/8:o). P. 1785 (Stockholmisa: Cuningallinen suomalainen pränti/8:o).

Eri laitos 1767 (Turussa/Frenckellin kirjapainossa).

Seuraava laitos 1782 (Tukholmassa/liitteenä Aamu- ja ehtoohartauden uhri).

1760 Arkkivirsijulkaisu (32 – Thomas Ragvaldinpoika)

Sen wirhen ja ristin alla hamast lapsudesta ja nuorudesta, rasitetun weisu, Sanct. Hendrikin lähten terweyden nautitzemisen alla wuonna 1759. Parannuxen wuotella maatesa, elämänsä perään ajatellesa ia Iumalan johdattamista tutkistellesa, Turun caupungisa, cocoonpandu Thomas Rawaldin pojalda. Tyrwän pitäjästä ia Lauculan kylästä. 12 s. Turusa: [Jacob Merckell]. Oktaavo. Laatinut tyrvääläinen Thomas Ragvaldinpoika. Kolme virttä. P. 1771 (8 s.).

n. 1760 Arkkivirsijulkaisu (33)

Yhden ylpiän pijan, ia köyhiä wanhembians wastan ynsiän tyttären, Pommerisa ja Sibbaun wähäsä caupungisa, surkiasta rangaistuxesta, saatuen sanomain jälken cocoonpandu merkillinen wirsi, taitaan weisata cuin: Ah Herra, älä wihasas. 8 s. [Turku: Jacob Merckell]. Oktaavo. P. 1760–1770. P. 1761-1776. P. n. 1770. P. 1770–1779. P. 1776-1804 (Wasasa: prändätty G. W. Londicerildä). P. 1779-1795. P. 1788. P. 1795. P. 1801. P. 1801. P. 1815.

Useita painoksia tämän jälkeenkin (vuodesta 1829 alkaen myös nimellä Aiwan merkillinen wirsi etc.).

1760 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1703)

1760–1770 Yhden ylpiän pijan, ia köyhiä wanhembians wastan ynsiän tyttären (n. 1760)

1761 Arkkivirsijulkaisu (34 – Abraham Achrenius)

Yhden suloisen ja siunatun suwen ja sen hedelmöitzewäisyden tutkistelemus Iumalan lasten hengellisen suwen täsä elämäs, ja myös taiwallisen suwen tämän elämän jälken, mieleen johdatuxen cansa; ioita, käändynet ja uscowaiset sielut, sydämmellisesti halajawat; jonga tutkistelemuxen seurawaises wirresä on pränttijn andanut Abraham Achrenius. 8 s. Turusa: prändätty Johan Christopher Frenckellildä. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. P. 1779 (Wasasa: prändätty Georg Wilhelm Londicerildä prändätyn exemplarin jälken Turusta). P. 1787 (Wasasa: prändätty Georg Wilhelm Londicerildä).

Useita painoksia tämän jälkeenkin.

1761 Arkkivirsijulkaisu (35 – Abraham Achrenius)

Wähäisten lasten, ia myös muitten, lasten nöyryteen käändywäisten, ja halullisten sieluin opetus-wirsi: ionga colmen uscon-cappalden ylitze catechismuxesa, kysymisten ja wastausten canssa, wuonna 1760. on catechismuxen culustelemisen-aicana cocoon-pannut ia präntijn andanut Abraham Achrenius. 12 s. Turusa: [Jacob Merckell]. Pitkä duodesimo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. Kaksi virttä. P. 1788. P. 1808. P. 1829. P. 1851. P. 1861.

1761 Arkkivirsijulkaisu (36 – Thomas Ragvaldinpoika)

Yxi hengellinen wirsi, eläwästä synnin tunnosta nijncuin yhden oikian rippi-lapsen pääomaisudesta. Cocoonpandu wuonna 1761. Thomas Ragwaldin pojalda. 4 s. [Turku: J. C. Frenckell]. Oktaavo. Laatinut tyrvääläinen Thomas Ragvaldinpoika.

1761 Arkkivirsijulkaisu (37 – Thomas Ragvaldinpoika)

Caxitoistakymmendä hengellistä wirttä, christillisexi ajanculuxi ja wiettämisexi, wuotella ollesa, Turun caupungisa, cocoonpandu ia pränttijn annettu Thomas Ragwaldin pojalda, Tyrwän pitäjästä ja Lauculan kylästä, wuonna 1761. 32 s. Turusa prändätty: [Johan Christopher Frenckell]. Oktaavo. Laatinut tyrvääläinen Thomas Ragvaldinpoika. 12 virttä. P. 1762 (Pipping 988a).

1761 Yxi uusi hengellinen wirsi, yhden Iumalan lapsen cuolemaan walmistuxest (1749)

1761 Muutamat jumaliset joulu laulut (1750) 

1761 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1760)

1761 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1760)

1761–1776 Yhden ylpiän pijan, ia köyhiä wanhembians wastan ynsiän tyttären (n. 1760) 

1762 Arkkivirsijulkaisu (38 – Abraham Achrenius)

Uudet hää-wirret, cosca Turun linnan wanhan timbermannin, Anders Horckan talosa, hänen tyttärensä häät pidettin Turun caupungisa sinä 4. p. marras-cuusa, wuonna 1762. Iotca, endisten sanan cuuliain hywäxi muistutuxexi, on cocoon pannut ja präntijn andanut Nousiaisten pappilasta, Abraham Achrenius. 8 s.  Turusa prändätty: [Johan Christopher Frenckell]. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. Kaksi virttä.

1762 Hengellinen laulukirja (1)

Wanhat ja uudet hengelliset wirret, ennen präntetyistä arkeista wastudest yhteen cootut; ja uusilla wirsillä lisätyt: joiden sisälläpidot, sekä yhteisesti welittäin, että myös itzecungin wirren päälle kirjoituxesa, owat ylösotetut, ne wanhat, nijncuin ne ennengin tryketyt ollet owat. Jotca sunnuntai ja juhlapäiwäin ehtopuolden oikein käyttämisen awuxi ja ylöskehoituxexi, Nousiaisten pappilasta on pränttijn andanut wuonna 1762. Abraham Achrenius. Toinen nimiö: Uudet hengelliset wirret, erinomaisista sieluin tiloista, hywistä haluista ja menoista, terweydes ja sairaudes, kiusauxen tilasa; ynnä caickein juhla-päiwäin aamu, ja ehto-wirren canssa. Jotca tänä wuonna 1762. on pränttijn andanut Abraham Achrenius (1762). 92 + 84 s. Turusa: prändätty Johan Christopher Frenckellildä. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. Tätä laulukirjaa voidaan pitää ensimmäisenä heränneiden seurakäyttöön suunnatulla hengellisenä laulukirjana. 2. p. 1805 (180 s.). 3. uud. p. 1831.

Itselleni on epäselvää ilmestyikö Uudet hengelliset wirret (1762) myös itsenäisenä julkaisuna. Finnasta en ole löytänyt teosta itsenäisenä painoksena. Myöskään Ruuthilla (1921/1922) teosta ei ole erikseen ilmoitettu.

1762 Arkkivirsijulkaisu (39 – Thomas Ragvaldinpoika)

Cahdexancolmattakymmendä christillistä, ihmisen sisällisen ja ulconaisen tilan canssa näillä aiwoilla yhten sopiwaista wirttä, ynnä cahden christellisen runon canssa, sen sangen heicon ja yxikertaisen ymmärryxen ja Herran armo säten kipinän, ia häneldä annetun leiwiskän jälken, oppineitten hengellisten miesten ojendamisen awulla, rackaudesta Iumalan ja lähimmäisen puolen, cocoonpandu ja pränttijn annettu, uuden wuoden ja p. Mickelin päiwän wälillä, Tyrwän pitäjäsä, ja Lauculan kyläsä syndyneldä, mutta nyt Turusa olewaiselda Thomas Ragwaldin pojalda, wuonna 1762. 56 s. Turusa: prändätty Joh. Christoph. Frenckellildä. Oktaavo. Laatinut tyrvääläinen Thomas Ragvaldinpoika. Sisältää 24 virttä ja kaksi runoa. Tästä julkaisusta otettiin kaksi virttä myös vuoden 1886 virsikirjaan (nrot 418 & 458).

1762 Arkkivirsijulkaisu (40)

Neljä iumalista wirttä, uscowaisilda sieluilda weisattawaxi, coconpandu Jacobilda Abrahamin pojalda Frosteruxelda, kirckoherralda Lochteån pitäjäsä Pohjanmaalla. 16 s. Turusa: prändätty Joh. Christoph. Freckellildä. Laatinut Lohtajan kirkkoherra Jacob Abrahami Frosterus (k. 1794).

1762 Arkkivirsijulkaisu (41)

Kijtolliset ajatuxet Herran armon cautta saadusta rauhasta, wuonna 1762. herätyxexi edespandut, weisatta nijncuin: Minun sielun kijttä Herra. 8 s. Prändätty Turusa: [J. C. Frenckell]. Oktaavo. Tekijä tuntematon. Yksi virsi. 2. p. 1771–1779.

[n. 1762] Arkkivirsijulkaisu (42)

Catharina Iohannexen tyttären wiimeinen puhe ja weisu, hänen rackahillen wanhemmillens sinä 23 päiwänä kesä kuusa wuonna 1762. [4 s.] Kustannuspaikka ja kustantaja tuntamaton. Oktaavo. Ei ole tietoa, onko julkaisu painettu jo 1760-luvulla (nimike vuoden 1802 painoksen mukaan). P. 1802 (4 s./Wasasa: prändätty Londicerin kirjan-prändisä). 

Useita painoksia tämän jälkeenkin.

1762 Ilo-laulu Iesuxesta (1690) 

1762 Caxitoistakymmendä hengellistä wirttä (1761)

1762 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1760)

1763 Hengellinen laulukirja (2)

Wastuutiset hengelliset wirret, autuuden perustuxesta Jesuxen Christuxen catkerasa kärsimisesä, pijnasa ja cuolemasa ristinpuusa, autuuden järjestyxestä, parannuxesa ja uscosa, nijn myös autuuden wälicappaleista Jumalan sanasa, casteesa, ja Herran ehtollisesa; ja wielä oikian weisamisen muodost ja hyödytyxest [etc.] Muutamain sunnuntain ja juhlapäiwäin wirsisä ylös otetut, erinomattain adventin wirsisä, ensimmäisen sunnuntain jälken uuden wuoden päiwän, kyntilän päiwän, neljän caltaisest kylwöpellost, palmu sunnuntain, pitkä perjantain, Johannexen päiwän; joidenga päälle myös seurawat opettawaiset ja halulliset rucous-päiwäin wirret, ja vijmein Jumalan lasten cuolemast, tulewaisest duomiost, ja sekä on[n]ettomast että autuallisest ijancaickisudest. Jotca tänä wuonna 1763. on pränttijn, Nousiaisten pappilasta, andanut, Abraham Achrenius. 126 s. Turusa: prändätty Johan Christopher Frenckellildä. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. P. 1779 (Wasasa: prändätty Georg Wilhelm Londicerilda). P. 1806 (Turusa: prändätty Joh. Christ. Frenckellildä). P. 1826. P. 1831.

1763 Arkkivirsijulkaisu (43 – Thomas Ragvaldinpoika)

Sen wielä wirhellisen ilo-weisu, coska hän Iumalan siunauxen woimalla ia läkärin konstin awulla parattin huulensa wirhestä. Caikille rackaille risti weljille ja sisarille ylöskehoituxexi, kijttämään Iumalata terwen ja hywin caunistetun ruumin edestä, cocoonpandu ja pränttijn annettu wuonna 1763. Thomas Ragwaldin pojalda Turusa oleskelewalda. 4 s. [Turku: J. C. Frenckell]. Oktaavo. Laatinut tyrvääläinen Thomas Ragvaldinpoika. P. 1763. 

1763 Arkkivirsijulkaisu (44)

Cutzumus yhdestä wiran paicasta nijn toiseen, nimittäin, Lapin pitäjästä Nousiaisten seuracundaan cappalaisexi: ynnä hywästi jätändö wirren endisesä paicasa, ja terwetys laulun canssa wastatulewaisesa; präntijn annetut saman kewänä 1763. Johan Hoeckertildä Nousiaisten cappalaiselda. 8 s. [Turku]: Joh. Christ. Frenckellille. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kappalainen Johan Hoeckert (k. 1794). Kolme virttä.

1763 Arkkivirsijulkaisu (45)

Cuusi hengellistä wirttä Ruotzin wirsikirjasta suomexi käätyt, weisattawaxi halullisilta uscowaisilda sieluilda Suomen maasa. 8 s. Turusa: prändätty Joh. Christoph. Frenckellildä. Oktaavo. Suomentaneet Turun tuomiokapitulin notaari Abraham Frosterus ja Lohtajan kirkkoherra Jacon Forterus. Kuudentena Ahasverus Fritschin virsi Jesus ainoo ilon on.

1763 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1760)

1763 Sen wielä wirhellisen ilo-weisu (1763)

1764 Arkkivirsijulkaisu (46)

Caxi christillistä ja hengellistä wirttä, caikille risti weljille ja sisarille rackaxi ylöskehoituxexi sielustans murhetta pitämään, oikian catumuxen ja uscon järjestyxesä, jotca, Iumalan armon ja Pyhän Hengen johdattamisen cautta, herämisens jälken synnin suruttomuden unesta, ja huonellisen työnsä tekemisen alla, ajatuxisansa on cocoonpannut, ja sitten suustans muilda ylöskirjoitta, paranda ja pränttää andanut Iohan Erikin poica Paimion pitäjästä ja Caswolan kylästä, wuonna 1764. 8 s. [Turku: J. C. Frenckell]. Laatinut paimiolainen Johan Erikinpoika. Tästä julkaisusta otettiin ilmeisesti useita uusintapainoksia vuonna 1764 tai hieman myöhemmin (Pipping 1067a–g). P. 1776–1804 [Vaasa: G. W. Londicer]. P. 1790–1804 (Wasasa: prändätty G. W. Londicerildä). P. 1804. P. 1807–1820.

Useita painoksia tämän jälkeenkin.

1764 Yxi uusi hengellinen wirsi, yhden Iumalan lapsen cuolemaan walmistuxest (1749) 

1764 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1760)

1765 Arkkivirsijulkaisu (47 – Abraham Achrenius)

Cuoleman ia maahan panjais wirret, ensimmäinen. Huocauxista cuoleman kiwusa, yhden halullisen sielun tilan jälken, Ruotzin wirsi-kirjasta suomexi käätty, ja ainoastans lopulla yhdellä wärsyllä lisätty. Toinen. Murhe huonesta ja maahan panjaisista; iotca iälken-eläwitten hywäxi muistutuxexi wuonna 1765. on kirjoittanut ja pränttijn andanut Abraham Achrenius. 8 s. Turusa prändätty: J.C. Frenckellildä. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. Kaksi virttä.

1765 Arkkivirsijulkaisu (48)

Colme hengellistä wirttä, ruotzin wirsikirjasta suomexi käätty. 8 s. Turusa: prändätty Joh. Christ. Frenckellildä. Oktaavo. Suomentanut Turun tuomiokapitulin notaari Abraham Frosterus.

1765 Arkkivirsijulkaisu (49)

Neljä hengellistä wirttä, halullisten sieluin ylöskehoituxexi, Ruotzin wirsikirjasta suomexi käätty Abr. Fr. 8 s. Turusa: prändätty J. C. Frenckelildä. Oktaavo. Suomentanut Turun tuomiokapitulin notaari Abraham Frosterus.

1765 Arkkivirsijulkaisu (50)

Cuusi hengellistä wirttä, halullisten sieluin ylöskehotuxexi, ruotzin ja saxan kielestä, kiwulloisudens alla paaston aicana, wuonna 1765 suomexi käätty A. F. 8 s. Turusa: prändätty J. C. Frenckellildä. Oktaavo. Suomentanut Turun tuomiokapitulin notaari Abraham Frosterus.

n. 1765 Arkkivirsijulkaisu (51)

Iumalinen aamu-wirsi, ruotzin wirsi-kirjasta n. 360 Wak up min själ och war ej seen, halullisten sjeluin ylöskehoituxexi, kiwulloisudens alla, suomexi käätty Abraham Frosteruxelda consistoriumin notar. Turusa. 4 s. Turusa: prändätty Johan Christopher Frenckellildä. Oktaavo. Haqvin Spegelin virsi. Suomentanut Turun tuomiokapitulin notaari Abraham Frosterus. Finnan mukaan painettu 1761–1779.

n. 1765 Arkkivirsijulkaisu (52)

"Ioulu-laulu lasten edes, wanhemmilda walmistettu..." 8 s. [Turku: J. C. Frenckell]. Oktaavo. Nimikkeenä ensimmäisen laulun alkusanat. Laatinut Vaasan lääninveromestari Jacob Mardell Widman. Kolme laulua. Pippingin luettelossa vuoden 1743 kohdalla (Pipping 677). Finnan arvion mukaan painettu 1761–1769.

1765 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1760)

1765 Uusi suomenkielinen wirsi-kirja (1760)

1766 Arkkivirsijulkaisu (53 – Abraham Achrenius)

Caxi uutta hengellistä wirttä, ensimmäinen yhden armon cautta heräwäisen ja wiheljäisydens ylitze walittawaisen rippi-lapsen wirsi, parannuxen aicomises ja harjoituxes, ja uscollises turwamises Iesuxen tygö, hänen suloisen ikens päällens ottamiseen: toinen, sijtä hengellisest syömisest ja juomisest, cuin uscowaisilda ja armotetuilda sieluilda, hengellises isomises ja janomises joca päiwä tapahtua taita; erinomattain silloingin, jota enämmän he tundewat itzens hengellisixi sairaixi ja radollisixi. Iotca wuonna 1766 on pränttijn andanut Abraham Achrenius. 24 s. Turusa: prändätty J.C. Frenckellildä. Duodesimo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. P. 1781 (8 s./Wasasa: [G. W. Londicer]/oktaavo). P. 1787 (12 s./Turusa: [J. C. Frenckell]/oktaavo). P. 1828. P. 1854. P. 1876.

1766 Arkkivirsijulkaisu (54 – Abraham Achrenius)

Orwolasten lohdutus wirsi, cosca cunniasucuisen ja corkiasa arwosa pidettäwän cruunun befallningsmannin Nicolaus Gyldeenin kymmenen nuorta lasta orwoixi jäämään tulit, hänen awiopuolisons ja frouwans muinen cunniasucuisen ja hywillä awuilla caunistetun frouwan Catharinan Hillerin cuoleman jälken: ioca cuoleman hetki sisälle käwi lapsen wuotesa, caxoisten syndymisen jälken, cosca he olit wähä paremmin cuin wijcon wanhat. Sinä 23. päiw. maalis-cuusa. 1766. Ionga murhellisille lohdutuxexi on cocoon pannut, ja präntijn andanut Abraham Achrenius. 8 s. Turusa: prändätty J. C. Frenckellidä. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius.

1766 Arkkivirsijulkaisu (55 – Thomas Ragvaldinpoika)

Neljä christillistä wirttä, wanhoista ojettu ja präntijn annettu halulisten sieluin anomisen jälken. Thomas Ragwaldin pojalda. 16 s. [Turku: J. C. Frenckell]. Oktaavo. Laatinut tyrvääläinen Thomas Ragvaldinpoika. Mandollisesti painettu ensimmäisen kerran jo 1760-1766. P. 1769. P. 1773 (ei säilynyt). P. 1776 (vuodelta 1776 ilmeisesti useita painoksia). P. 1776-1801 (Wasasa: prändätty G. W. Londicerildä). P. 1777. P. 1781 [Turku: J. C. Frenckellin leski]. P. 1785. P. 1785 (Wasasa: [G. W. Londicer]). P. 1785-1804. P. 1785–1804. P. 1787-1792 (lukee prändätty wuonna 1776). P. 1788 (Turusa: [J. C. Frenckell]. P. 1791. P. 1794 (ei säilynyt). P. 1797. P. 1800 (ei säilynyt). P. 1807–1820 (Wasasa: prändätty C. A. Londicerildä). P. 1809 (ei säilynyt). P. 1811 [Turku: J. C. Frenckell]. P. 1812 (kaksi painosta; Hultin s. 179). P. 1817. P. 1828–1835. P. 1853. P. 1862.

1766 Arkkivirsijulkaisu (56)

Yxi uusi ehto-wirsi, ioca taittan wijmeisexi weisatta pyhä ehto puolina, cosca hengelliset ystäwät owat päättänet weisuns ja lucuns ja menewät lewätä, yhdeltä halulliselda sielulda cocoonpandu. 8 s. Turusa: [J. C. Frenckell]. Oktaavo. Laatinut Kustavin kappalainen Esaias Henrici Hildén. P. 1766. P. 1769. P. 1770–1771. P. n. 1771. P. 1777 (ei säilynyt). P. 1777–1780 [Wasasa: G. W. Londicer]. P. 1778 (Turussa). P. 1780 (ei säilynyt). P. 1792. P. 1794. P. 1794–1813. P. 1794–1813. P. 1794–1813. P. 1800. P. 1800–1802 (Pipping 1146k). P. 1802 (Wasasa: prändätty Londicerin kirjan-prändisä). P. 1808 (Turussa). P. 1813.

Useita painoksia tämän jälkeenkin.

1766 Muutamat jumaliset joulu laulut (1750) 

1766 Yxi uusi ehto-wirsi (1766)

1767 Virsikirja (edellinen laitos 1760)

Uusi suomenkielinen wirsi-kirja, nijden cappalden cansa, jotca sijhen tulewat; Cuningall:sen Maij:tin armollisesta käskystä, colmen consistoriumin suostumisella tarpellisesti parattu; nijn myös sen MDCXCV. ylitze catzotun ruotzin kielisen wirsi-kirjan jälken jalosti enätty: ja nyt taas wastuudesta ojettu, ja uudella calendariumilla caunistettu. N. 1000 s. Turusa: J. C. Frenckell. Pitkä/kapea duodesimo. Tämä laitos painettu kokonaan Frenckellin kirjapainossa Turussa ja nimessä lisäys "uudella kalenterilla kaunistettu". P. 1770 (Turusa: J. C. Frenckell). P. 1772 (Turusa: J. C. Frenckell). P. 1776 (Turusa: J. C. Frenckell). P. 1777 (Turusa: J. C. Frenckell). P. 1779 (Turusa: J. C. Frenckell). P. 1781 (Turusa: J. C. Frenckell). P. 1782 (Turusa: J. C. Frenckell).

Epäselvää, onko seuraavissa painoksissa liite "Lyhykäinen kokous kaikista rukouksista" jo mukana (vrt. vuoden 1783 laitos): P. 1799 (Turusa: prändätty J. C. Frenckellin kirjan-prändisä/lyhyt 12:o). P. 1803 (Turusa: prändätty J. C. Frenckellin kirjan-prändisä/lyhyt 12:o). P. 1810 (Turusa: prändätty J. C. Frenckellin kirjan-prändisä/lyhyt 12:o). P. 1815 (Turussa/lyhyt 12:o/Pipping 357d-c).

Uusi laitos 1783 (Turussa/liitteenä Lyhykäinen kokous kaikista rukouksista).

1767 Arkkivirsijulkaisu (57 – Abraham Achrenius)

Zionin hengellisen kewän cucoistus ja caswando wirret, ioista ensimmäinen: Wanhurskauden auringon coitosta Herran nimen pelkäwäisten ylitze. Toinen: Armollisest hengellisestä sateesta. Colmas: Hengellisten lijcutusten tuulista. Neljäs: Hengellisistä myrskyistä ja rajuilmoista. Wijdes: Hengellisest elon ajast ja nijttämisestä. Cuudes: Sen wijmeisen elonajan waarast ja wirwotuxest. Iotca kewäwuodesta 1767 on präntijn andanut Abraham Achrenius. 20 s. Turusa: prändätty J. C. Frenckellildä. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. Kuusi virttä. P. 1779 (Wasasa: prändätty Georg Wilh. Londicerildä). P. 1853. P. 1866.

[1767 Arkkivirsijulkaisu (58)]

Ei maaja mull mailmasa. [? s.] Turusa: [J. S. Frenckell]. Ei säilynyt (Pipping 1170). Ilmeisesti liittyy johonkin toiseen julkaisuun; mahdollisesti Colme juuri uutta caunista hengellistä wirttä (1767/1. p. 1735). Tekijä akrostikonin perusteella Elisabeta Karck.

1767 Walitus wirsi, Suomen surkeudest, wänein wallan alla (n. 1720) 

1767 Yxi christillinen wirsi, oikian cuoleman walmistuxen tarpellisudesta (1757)

1768 Arkkivirsijulkaisu (59)

Cuusi christillistä ja hengellistä wirttä, ensimäinen wirsi sijtä tundemattomasta ja helwettijn painawaisesta epäuscosta. Toinen. Sen oikian, eläwän ja autuaxi tekewäisen uscon caipauxesta, josta yxi itseens coettelewainen sielu rucoile, että Iumala Iesuxen tähden Pyhän Hengens cautta sen hänen sydämesäns waikutta ja kirkasta tahdois Colmas. Ripille ja synnin päästölle mennes Neljäs. Sieldä palatesa Wijdes Herran ehtolliselle mennesä Ia cuudes wirsi. Sieldä palatesa. 32 s. [Turku: J. C. Frenckell]. Oktaavo. Anonyymi (laatinut tyrvääläinen Thomas Ragvaldinpoika). P. 1780 (24 s.). P. 1780 (Wasasa: pränd. Georg Wilhelm Londicerildä).

1768 Arkkivirsijulkaisu (60)

Neljä hengellistä wirttä, herätetyn omantunnon tilasta, Herran armon waicutuxest kirjoitetut Nousiaisten pitäjäs. Anders Kreun pojalda. 8 s. Turusa: [J. C. Frenckell]. Oktaavo. Laatinut talollinen Anders Kreunpoika Härjänsilmä (Anders Björkqvistin isä). P. 1820–1840 (= Pipping 1193a?).

1768 Ilo-laulu Iesuxesta (1690)

1769 Arkkivirsijulkaisu (61 – Abraham Achrenius)

Aicainen walmistus cuolemaan, ilmoitettu cosca Nousiaisten seuracunnan kirckoherra, hywincunnioitettawa ja corkiasti oppenut herra Abraham Achrenius sinä 28 päiw. syys-cuusa 1769, ilman edelläkäywäistä sairautta, äkillisesti, ehtorucoustens lopulla, kello 10 illalla autuasti Herrassa poisnuckui, ja sinä 10 p. loca-cuusa lepocammioonsa saatettin, ia edespandu cahdesa wirresä, iotca hän itze ennen sairana ollesans on kirjoittanut, jälkenjääwäisillens ja ystäwillensä lohdutuxexi. 8 s. Turusa: prändätty Joh. Christoph. Frenckellildä. Oktaavo. Laatinut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius (k. 1769). Kaksi virttä. P. 1853. P. 1866.

1769 Hengellinen laulukirja (3)

Sionin juhla-wirret: halullisten sieluin ylöskehoituxexi, Herran Jumalan armollisia ja suloisia hywiä töitä Christuxes Jesuxes, joista juhlina saarnatan, pidemmältä ehto puolelle päiwä tutkiman ja halajaman; josta usiammat wirret, caickein juhlapäiwäin päällä wuosicautena: ei ainoastans sunnuntain ja juhlapäiwäin oikein käyttämisen awuxi; mutta myös, parannuxen, uscon, rackauden, uuden cuuliaisuden, toiwon, ja kärsiwällisyden tarpexi, täsä kirjasa cocoonpandut owat. Jonga ensimmäisen osan wuonna 1769 on pränttijn andanut Abraham Achrenius. 200 s. Turusa: prändätty Joh. Christoph. Frenckellildä. Oktaavo. Toimittanut Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius. "Ilmeisesti merkittävin Achreniuksen virsikokoelmista" (Tiililä 1961, 410). P. 1798. P. 1814. P. 1831.

Uusi laitos 1782 (Sionin juhla-wirret/Muutamia christillisiä wirsiä).

1769 Arkkivirsijulkaisu (62)

Caxi hengellistä ioulu wirttä, ensimmäinen. O! Iesu pilti iloinen [et]c. W.c Ah! Iesu pysy tykönän [et]c. Toinen. Lähde sielun catzelleen [et]c. W.c. Ole sielun iloinen [et]c. 8 s. [Turku: J. C. Frenckell]. Oktaavo. Anonyymi (tekijä ilmeisesti tyrvääläinen Thomas Ragvaldinpoika). P. 1769. P. 1770. P. 1780-1790 (Wasasa prändätty: [G. W. Londicer]). P. 1786 (Turusa: [J. C. Frenckell]). P. 1786-1792. P. 1792. P. 1801.

Useita painoksia tämän jälkeenkin.

1769 Yxi uusi hengellinen wirsi, yhden Iumalan lapsen cuolemaan walmistuxest (1749) 

1769 Neljä christillistä wirttä (1766)

1769 Yxi uusi ehto-wirsi (1766)

1769 Caxi hengellistä ioulu wirttä (1769)