1675-1699

Vuodet 1650–1674 (edellinen sivu)

Vuodet 1675–1699 (tämä sivu)

74. "Oi Herra Jeesus Kristus..." | 1675

Nimike: O Herra Jesu Christe, sinä ijancaickinen neuwo ja rauhan päämies, ..
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1675]
Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Rukous rauhan puolesta. Liittynee vuosina 1674–1679 Tanskan ja Ruotsin välillä käytyyn Skånen sotaan.

Kirkolliset virallisjulkaisut (18), rukous (5).

Painettu uudestaan: 1675 tai myöh. (ei säilynyt)

Bibliografiat: Pipping 180. –SKB 3274–3275.

Verkossa: O Herra Jesu Christe (1675)

75. Yksi vähä suomenkielinen virsikirja | n. 1675

Nimike: Yxi wähä suomenkielinen wirsi-kirja, suomencocouxis Jumalata kijttä suomenkielällä
Tekijä: [Johan Eberdt (kirjapaino-kustantaja)]
Painettu: Tukholma: Johan Georg Eberdt; [ennen v. 1680]
Ulkoasu: noin 800 sivua; 12:o

Ei säilynyt kokonaisena. SKB:n tiedon mukaan painettu ennen vuotta 1680. Nimike ja sivumäärä vuoden 1685 laitoksen mukaan.

Vuoden 1685 laitoksessa 10 kirjaa: 1. Virsikirja | 2. Lutherin katekismus (Sorolaisen vähä katekismus) | 3. Evankeliumit ja epistolat | 4. Vähä rukouskirja: kristilliset aamu- ja ehtoorukoukset | 5. Litania | 6. Rukoukset saarnan jälkeen | 7. Rukous, jonka kanssa ihminen valmistaa itsensä lepo- tai juhlapäivään | 8. Aviovaimon kirkkoonottamisesta | 9. Ruumiin hautaamisesta | 10. Athanasioksen uskontunnustus. Lopussa virsien (?) rekisteri.

Kansankäsikirjat (7), virsi- ja evankeliumikirja (3).

Painettu uudestaan (Johan Georg Eberdtin Tukholmassa painamat virsikirjat): 1685.

Bibliografiat: Pipping 248. – Vasenius s. 120-121 (vuoden 1685 laitos). – SKB 4226, 4229.

Verkossa: –

76. "Rukoilkaamme kaikesta sydämestämme Jumalaa..." | 1676

Nimike: Rucoilcam caikesta sydämmestäm Jumalata waldacunnan sotalaiwain ja caiken muun woiman edestä, isänmaan edeswastauxexi
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1676]
Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 4:o

Tämä samoin kuin vuosien 1675 ja 1677 rukoukset (nrot 90 ja 93) liittynevät Ruotsin ja Tanskan välillä vuosina 1675–1679 käytyyn Skånen sotaan. Vuonna 1677 painettiin myös kiitossanoma ilmeisesti jonkun taistelussa saavutetun voiton vuoksi (SKB 2175).

Kirkolliset virallisjulkaisut (19), rukous (6).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 182. – SKB 3276.

Verkossa: Rucoilcam caikesta sydämmestäm Jumalata (1676)

77. Kiitos Jumalan tykö | 1677

Nimike: Kijtos Jumalan tygö, joca on hillinnyt satanan kiucuitzemisen
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1677]
Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 4:o

Rukous alkaa sanoin Herra Jeesus Kristus, elävän Jumalan Poika. Liittynee vuosina 1674–1679 Tanskan ja Ruotsin välillä käytyyn Skånen sotaan.

Kirkolliset virallisjulkaisut (20), rukous (7).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 187. – SKB 2174.

Verkossa: Kijtos Jumalan tygö (1677)

78. Kristillinen muistokirja | 1679

Nimike: [Christillinen muisto-kirja, edesauttamaan aljettua utta elämä kerta, josa lyhykäisest ja yxikertaisest ensimäinen neuwo ja ojennus annetan, syndein poispanemiseen, sisällisen ihmisen walituxeen, ja christinuscowaisen yhdistyxeen Jumalan cansa]
Tekijät: Johann Jacob Schütz (saks.) & Gabriel Laurentii Tammelinus (suom.)
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1679]
Ulkoasu: [96] sivua; 12:o

Toinen laajempi suomenkielinen hartaudellinen opetusteos (ensimmäinen vuonna 1622 julkaistu Rististä ja kiusauksesta). Ensimmäinen painos ei säilynyt kokonaisena (nimiölehti puuttuu). Nimike vuoden 1688 painoksen mukaan. Alkuteos Christliches Gedenkbühlein (1675). Ruotsiksi teos painettiin Turussa vuonna 1676 (Ett christeligit memorial, ellet Minne-book; SKB 3373). Ruotsintaja myöhemmin Turun piispa Johannes Gezelius nuorempi.

Sisältää nimiölehden jälkeen (Schützin?) esipuheen (s. 3–9) ja luvut 1) "Omantunnon puhdistuksesta" (s. 10–48), 2) "Meidän halumme pyhittämisestä" (s. 45–58) ja 3) "Ihmisen tahdon yhdistyksestä Jumalan tahdon kanssa" (s. 58–71). Tämän jälkeen seuraavat 4) luettelomainen "Yhden oikein kääntyneen kristityn merkit" (s. 72–90; ilmeisesti myös Schützin laatima), 5) kirjan käyttäjille suunnattu "Unhottamatoin muistuttamus" (s. 91–93; Johann Taulerin teoksesta Medulla animae) sekä 6) kuudes luku "Kuinka synnit...niin myös avut...kääntyneessä kiinni riippuvat" (93–95). Lopussa painovirheiden oikaisusivu (s. 96).

Hartaus ja opetus (9), opetuskirja (2).

Painettu uudestaan: 1688 (vain Johannes Gerhardin Pyhät tutkistelemukset -teoksen loppuun liitettynä; tuskin mukana vielä Gerhardin teoksen vuoden 1680 painoksessa), 1732, 1741 (kaksi varianttia), 1766 (omalla nimiölehdellä varustettuna Dentin Totisen kääntymisen harjoitus -teoksen loppuun liitettynä; samoin ainakin vuosina 1822, 1842 ja 1850), 1775, 1798, 1849.

Bibliografiat: Pipping 202. – Vasenius s. 165. – SKB 3375–3376.

Kirjallisuutta: Tiililä 1961, 31-34. – VSKK s. 157-158.

Internet: Tammelinus, Gabriel Laurentii (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto) | Gabriel Tammelin (Wikipedia)

79. Kristillinen ruumissaarna | 1679

Nimike: Concio ex equialis eli christelinen ruumis saarna vscollisten palweljoitten palcast ja lohdutuxist, ... hr. Iohannexen Christerin pojan Melartopoeuxen, Pähkänen kirckoherran hautamises, joca, sitte cuin hän oli täyttänyt 44. ajastaica, ja liki cahta cuucautta, sen ajalisen cuoleman cautta 22. aprilis anno 1679, tästä surckiudest ercani, jonga ruumis 26. jun. anno ejusdem Linnan kirckos, sammasa paicasa haudattin, lyhykäisesti cotona pappilan huoneisa pidetty, ja sitt jälckin tryckin annettu Andreas Kexleruxelda, Hefwan pitäjän kirckoherralda
Tekijä: Andreas Simonis Kexlerus
Painettu: Turku; Johan Winter; 1679
Ulkoasu: 32 sivua; 4:o

Pidetty Pähkinälinnan kirkkoherra Johannes Christierni Melartopaeukselle 26.6.1679. Alussa Kexleruksen dedikaatio Melartepaeuksen puoliso Gertrudh Lijffmanille ja heidän lapsilleen.

Huom! Kyseessä ei ole varsinainen ruumissaarna, vaan ns. ulosvientisaarna silloin, kun ruumista alettiin kuljettaa kotoa kirkolle.

Andreas Kexlerus toimitti ruotsiksi myös kolme almanakkaa (Almanach) vuosille 1666, 1669 ja 1678 (SKB 2128–2131).

Henkilökirjaset (9), ruumissaarna (5).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 204. – Melander 757. – SKB 2133.

Verkossa: Concio ex equialis (1679)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1973. – VSKK s. 239-256 (Suomalaiset hautauspuheet ja ruumissaarnat 1600-luvulla).

80. Rukous ja kiitos Herran Jumalan tykö | 1679

Nimike: Rucous ja kitos Herran Jumalan tygö palosta Turusa, cuin tapahtui sinä 23 sept. anno 1678
Tekijä: Enevaldus Svenonis Svenonius
Painettu: [painopaikka ja painaja ei tiedossa]; 1679
Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 4:o

Tämä Enevaldus Svenoniuksen ainoa kokonaan suomenkielinen julkaisu ei ole säilynyt.

Suomea on ilmeisesti sisältynyt myös Enevaldus Svenoniuksen teokseen Octo beatitudines in funere Caroli Gyldenhielm expositas carmine hebraeo, chaldaico, syriaco, arabico, graeco, latino, germanico, finnonico, cum explicatione Suetica (1651), mutta tämä teos ei ole säilynyt (Pipping 66. – Melander 271. – SKB 3668). Svenoniuksen teoksessa Parentatio thet är (1643) suomen kieltä sisältyy lauluohjeeseen Siunges såsom then Finska: O Herra Iumal armolinän Isä (Melander 187 – SKB 3669).

Kirkolliset virallisjulkaisut (21), rukous (8).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 199. – SKB 3675.

Verkossa: –

Kirjallisuutta: Salminen 1978–1985.

Internet: Svenonius, Enevaldus Svenonis (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto) | Enevaldus Svenonius (Wikipedia)

81. Gerhardin Pyhät tutkistelemukset | 1680

Nimike: [D. Iohan Gerhardin Ienan academias professorin Pyhät tutkistelemuxet, oikiaan iumalisuteen kehoittaman ja sisällisen ihmisen parasta edes auttaman sowitetut]
Tekijä: Johannes Gerhard (lat./saks.) & [Gabriel Laurentii Tammelinus (suom. toim.)]
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1680]
Ulkoasu: noin 360 sivua (15 arkkia); 12:o

Ensimmäisestä painoksesta ei tiedossa säilynyttä kappaletta (painos tuhoutui todennäköisesti vuoden 1681 Turun palossa). Alkuteos Meditationes sacrae (1606), mutta suomennettu saksasta (ainoa 1600-luvulla saksan kielestä suomennettu teos; Laine 2007, 66). Toisesta painoksesta alkaen mukaan liitetty myös Gerhardin rukouskirja Jumalisuuden harjoitus. Alkuteos Exercitium pietatis (1612).

Vuoden 1688 painos (2. p.) sisältää nimiösivun jälkeen 1) raamatunkohdan Tiit. 2: 11-13 auki kirjoitettuna (s. 2), Gabriel Tammelinuksen laatiman teoksen dedikaation eli omistuksen kuningas Kaarle XI:lle (s. 3–11), luettelon siitä, mitkä teoksen kohdat sopivat luettaviksi kunakin kirkkovuoden sunnuntaina (s. 12–24) sekä varsinaisen esipuheen (s. 25–31; tekijä ilmeisesti Gabriel Laurentius), 2) Johannes Gerhardin teoksen Pyhät tutkistelemukset, joka koostuu 51 lyhyehköstä luvusta (s. 1–331; alussa sisällysluettelo; Laurentius on lisännyt kunkin luvun alkuun virrensäkeistön), 3) Johannes Gerhardin rukouskirjan Jumalisuuden harjoitus, joka koostuu neljästä osasta (s. 332–494; alussa sisällysluettelo; oma nimiösivu, mutta jatkuva numerointi; mukana virret Käy nyt sielun kaikell mielell, Mixis wijwyt cauwan ulcon ja Ylistän Herra sydämest) sekä 4) Johann Schützin Kristillisen muistokirjan (s. 495–566; oma nimiölehti, mutta jatkuva sivunumerointi; lopussa raamatunkohta Tiit. 2:11-13 auki kirjoitettuna).

Hartaus ja opetus (10), opetuskirja (3).

Painettu uudestaan: 2. p. 1688 (597 sivua; pitkä 12:o – mukana myös Johann Schützin Kristillinen muistokirja), 1732 (ei Kristillistä muistokirjaa), 1765, 1767, 1774, 1781, 1794, 1802, 1818, 1836, 1863, 1875. Uusi suomennos 1898 (suom. Matti Tarkkanen).

Bibliografiat: Pipping 209. – Vasenius s. 49. – SKB 1382–1383.

Verkossa: Pyhät tutkistelemuxet (1688) | Pyhät tutkistelemuxet (1732) | Pyhät tutkistelemuxet (1765) | Pyhät tutkistelemuxet (1767) | Pyhät tutkistelemuxet (1774)

Kirjallisuutta: Tiililä 1961, 24-31. – VSKK s. 163-165.

82. Yhden oikean kristityn hengellinen hahmo ja muoto | 1680

Nimike: Lineamenta veri Christiani, se on yhden oikian christityn hengellinen hahmo ja muoto; ionga ... muorin ja matronan, nyt Herrasa edesmennen h. Catharina Haaksin, ... her Jacob. Collinuxen, ... kirckoherran sinä iumalises Uskelan seoracuunas, ...puolisoin, ... hautaumises, cuin tapahdui Uskelan isos kirkosa 12. septemb. wuonna 1680. Yxikertaisest edespani ... Jacob Flachsenius, s.s. theol. prof. &c
Tekijä: Jacobus Henrici Flachsenius
Painettu: Turku; Johan Wall; 1680
Ulkoasu: 32 sivua; 4:o

Pidetty Catharina Petersdotter Haaksille Uskelan kirkossa 12.9.1680 (vrt. nro 107). Alussa Flachesinuksen dedikaatio Catharinan puoliso, Uskelan kirkkoherra Jacob Collinukselle. Lopussa Petrus Laurbecchiuksen, Johan Flachseniuksen ja Benedictus Nicanderin latinankieliset muistorunot.

Henkilökirjaset (10), ruumissaarna (6).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 213. – Melander 811. – SKB 1186.

Verkossa: Lineamenta veri Christiani (1680)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1973. – VSKK s. 239-256 (Suomalaiset hautauspuheet ja ruumissaarnat 1600-luvulla).

Internet: Uskelan kirkkoherran Jacob Collinuksen vaimon Catharina Haaksin ruumissaarnan personalia (VVKS) | Flachsenius, Jacobus Henrici (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)

83. Suru- eli valitusvirsi | 1680

Nimike: Suru eli walitus wirsi, ylitze ... matronan, hust. Christinan Florinan, ... her Andreas Liliuxen, kirckoherran Längelmäen pitäjäs, r. puolisan cuoleman: ioca sinä 8. päiwänä maalis cuusa wuona 1680. sitten cuin hän yhden neliättäkymmendä ajastaica täsä wiheljäisydes elänyt oli, täldä ercani. Satettin hänen leposians Längelmäen kirckohon sinä [ ] päiwänä syyscuusa samana wuona. Wimeisexi cunniaxi ja palweluxexi Saartu Nimitetylle.
Tekijä: [Sigfrid Neppius]
Painettu: Turku; Johan Winter; 1680
Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Laadittu Längelmäen kirkkoherra Andreas Liliuksen puoliso Christina Florinalle (k. 1680). Tekijä "Saartu Nimitetylle" Melanderin mukaan ilmeisesti Kangasalan Kuhmalahden kappalainen Sigfrid Neppius (k. 1697).

Julkaisu sisältää suomenkielisen virsirunon (s. 2-7) lisäksi latinankielisen muistorunon (s. 8). Suomenkielinen virsi alkaa sanoin Caicki siis warin ottacon (16 säkeistöä; akrostikon Christina Florina). Ei arkkivirsijulkaisuissa. Ei virsikirjoissa.

Henkilökirjaset (11), hautajaiset (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Melander 804. – SKB 3296.

Verkossa: Suru eli walitus wirsi (1680)

Internet: Neppius, Sigfrid (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)

84. Kaksi uutta hengellistä virttä | 1680

Nimike: Caxi uutta hengellistä wirttä
Painettu: [painopaikka tuntematon]; 1680
Ulkoasu: [?] sivua; 8:o

Ei tiedossa säilynyttä kappaletta.

Hengellinen runous (11), arkkiveisu (6).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 210. – SKB 847.

Verkossa: –

85. Kolme uutta hengellistä virttä | 1680

Nimike: Colme uutta hengellistä wirttä
Painettu: [painopaikka tuntematon]; 1680
Ulkoasu: [?] sivua; 8:o

Ei tiedossa säilynyttä kappaletta.

Hengellinen runous (12), arkkiveisu (7).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 211. – SKB 889.

Verkossa: –

86. Kolme uutta hengellistä virttä | 1680

Nimike: Colme uutta hengellistä wirttä
Painettu: [painopaikka tuntematon]; 1680
Ulkoasu: [?] sivua; 8:o

Ei tiedossa säilynyttä kappaletta. Sama nimi kuin edellisellä.

Hengellinen runous (13), arkkiveisu (8).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 212. – SKB 890.

Verkossa: –

87. Kuusi uutta hengellistä virttä | 1680

Nimike: Cuusi uutta hengellistä wirttä. Joilla cahdella jälkimäisellä me taidam kijtä Jumala rauhan pämiest joca sodat on asettanut, ja rauhan meille andanut.
Painettu: [painopaikka tuntematon]; 1680
Ulkoasu: [?] sivua; 8:o

Ei tiedossa säilynyttä kappaletta.

Hengellinen runous (14), arkkiveisu (9).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 215. – SKB 922.

Verkossa: –

88. Andreas Hasselqvistin Hengellinen sydämenherättäjä | n. 1680

Nimike: [M. Andreaxen Hasselqvistin Hengellinen sydämen-herättäjä, ionga canssa yxi christitty jocapäiwä ja joca hetki, Pyhän Raamatun ja Iesuxen Christuxen pijnan historian jälken, sydämellisillä huocauxilla, ylösherättä hänen sydämens totiseen iumalisuteen]
Tekijä: Andreas Bendictii Hasselqvist (ruots.) & [Michael Larsson Chorelius (suom.)]
Painettu: [Turku]; [Johan Wall]; [1680]
Ulkoasu: 130 sivua; pitkä 12:o

Ei säilynyt kokonaisena, mm. nimiölehti puuttuu. SKB:n mukaan olemassa kaksi varianttia, jotka painettu vuosien 1680–1710 välillä (1680? ja 1686?). Nimike vuoden 1706 painoksen alkuosan mukaan. Michael Chorelius (k. 1702) on mainittu ainakin vuoden 1706 painoksen suomentajana. Julkaistu myös ruotsiksi vuonna 1680 (Andelige hiertewäckare; SKB 1853). Andreas Hasselqvist (k. 1701) oli ruotsalaissyntyinen Turun ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra, josta sittemmin tuli Turun akatemian teologian professori ja Paraisten kirkkoherra.

Teos jakautuu tavallaan neljään osaan (sivut numeroitu). Ensimmäisessä ja toisessa osassa on rukouksia kristityn jokapäiväisiä tilanteita (s. 1-30 ) ja päivän kahtatoista kellonaikaa varten (s. 30-45), kolmannessa Kristuksen kärsimykseen ja kuolemaan liittyviä rukouksia, jotka nekin on ryhmitelty päivän hetkien mukaan (s. 45-84). Neljäs osa koostuu ehtoollisrukouksesta, litaniasta, rippirukouksesta, iltarukouksesta ja rukouksesta Pyhän Kolminaisuuden tykö (s. 85-96). Teoksen loppuun on liitetty kolme hartauskirjasta: 1. kristittyä oikeanlaiseen ajankäyttöön ohjeistava "Yksi hengellinen apila" (s. 97-108), 2. kuolemasta muistuttava ja siihen valmistava "Testamentti ja tiekirja" (s. 109-120) ja 3. raamatunlauseista ja kirkkoisien sitaateista koostuva "Muutamat lohdutussanat" (s. 121-128).

Hasselqvistin rukouskirjasta kuoriutui ainakin uusintapainosten perusteella yksi 1700-luvun luetuimmista rukouskirjoista.

Hartaus ja opetus (11), rukouskirja (4).

Painettu uudestaan (vuoteen 1850 mennessä): 1686, 1706 (lopussa "Testamentti ja tiekirjan" ja "Muutamat lohdutussanat" sijaan tästä lähtien "Muutamat aamu- ja ehtoorukoukset"), 1710, 1729, 1730, 1732, 1749, 1760, 1763, 1768, 1772, 1776, 1791, 1800, 1813/1818, 1829, 1850.

Bibliografiat: Pipping 209² (s. 733), 388. – Vasenius s. 59. – SKB 1871.

Kirjallisuutta: Tiililä 1961, 22-24. – VSKK s. 160-161.

Internet: Hasselqwist, Andreas Benedicti (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto) | Andreas Hasselqvist (Wikipedia)

89. Kolme hengellistä virttä | n. 1680

Nimike: Colme hengelistä wirttä
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1680]
Ulkoasu: [8] sivua, 8:o

Ei säilynyt kokonaisena, mm. nimiölehti puuttuu. Painettu noin 1680 (Väinölän mukaan n. 1678).

Sisältää seuraavat virret:

[...] Virsi liittyy Ruotsin ja Tanskan vuosina 1675–1679 käymään Skånen sotaan.
O Herra Jesu waiwaisten auttaja. Nauvon kirkkoherra Laurentius Liljevan (?) 1653. Seuraavan kerran 1683 (Seitsemän uutta hengellistä virttä). Virsikirjaan 1692. 1701: 332.
Caick cuin maa päälläns canda. Saks. Paul Gerhardt 1647. Seuraavan kerran 1685 (Jumaliset virret). Virsikirjaan 1686. 1701: 374. 1886: 468. 1938: 547. 1986: 559.

Hengellinen runous (15), arkkiveisu (10).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 4063. – Hultin I s. 30. – SKB 887.

Verkossa: Colme hengelistä wirttä (n. 1680)

90. Viisi hengellistä virttä | n. 1680

Nimike: Wiisi hengellistä wirttä
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1680]
Ulkoasu: [12] sivua; 8:o

Ei säilynyt kokonaisena, mm. nimiölehti puuttuu. Painettu vuosien 1670 ja 1686 välisenä aikana (Väinölän mukaan 1686).

Sisältää seuraavat virret:

[Ihminen jong Iumal loi]. Tekijä tuntematon (Laurentius Petri Aboicus?). Aiemmin n. 1667 (Laurentius Petri Aboicuksen virret). Seuraavan kerran 1686 (Neljä uutta hengellistä virttä), 1690 (Kaksi jumalista virttä) ja n. 1695 (Kolme hengellistä virttä). Virsikirjaan 1668 tai viim. 1674. 1701: 407. 1886: 523. 1938: 609.
Ah Herra Christ synnit wissist. Saks. Martin Rutelius 1604 (säk. 1-6) & Johannes Major 1613 (säk. 7-10). Seuraavan kerran 1685 (Jumaliset virret) ja 1686 (Viisi hengellistä virttä). Virsikirjaan 1685. 1701: 259. 1886: 228. 1938: 281.
Mixis wijwyt cauwan ulcon. Saks. Paul Gerhardt 1653. Aiemmin 1680 (teoksessa Gerhardin Pyhät tutkistelemukset). Seuraavan kerran 1685 (Jumaliset virret), 1686 (Viisi hengellistä virttä) ja 1690 (Nämä kauniit suomalaiset virret). Virsikirjaan 1686. 1701: 380. 1886: 496. 1938: 580.
Suru ilon edell käypi. Saks. Martin Bindemann 1592. Suomennos Sigfrid Aronus Forsiuksen laulukokoelmasta Andeliga psalmer och wijsor (viim. 1614). Aiemmin 1622 (Neljä suloista ja lohdullista kiitos- ja rukousveisua). Seuraavan kerran n. 1695 (Kolme hengellistä virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 289.
Mailman menon turhudest. Suomalainen arkkivirsi. Seuraavan kerran 1686 (Viisi hengellistä virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 280. 1886: 384. 1938: 441. 1986: 599.

Hengellinen runous (16), arkkiveisu (11).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 4064. – Hultin I s. 251 – SKB 4417.

Verkossa: Wiisi hengellistä wirttä (n. 1680)

91. Kuolevaisten ihmisten sydämen vahvistus | 1681

Nimike: Cordiale morientium eli cuolewaisten ihmisten sydämmen wahwistus walmistettu cosca saatettin lepocammions 12. sept. a. 1680. ... matrona h.stru Catharina Haaks, ... her Iacob Collinuxen, ... kirckoherran Uskelan seuracunnas muinen racas puoliso. Ia anomisen jälkeen ... präntin annettu. Christiano Procopaeo past. Loim
Tekijä: Christianus Petri Procopaeus
Painettu: Turku; Johan Winter; 1681
Ulkoasu: 24 sivua; 4:o

Pidetty Uskelan kirkkoherran puoliso Catharina Petersdotter Haaksille 12.9.1680 (vrt. nro 98).

Olisiko kyseessä ns. ulosvientisaarna silloin, kun ruumista alettiin kuljettaa kotoa kirkolle?

Henkilökirjaset (12), ruumissaarna (7).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 214. – Melander 812. – SKB 3100.

Verkossa: Cordiale morientium (1681)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1973. – VSKK s. 239-256 (Suomalaiset hautauspuheet ja ruumissaarnat 1600-luvulla).

Internet: Procopaeus, Christianus Petri (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)

92. Asetus pappien ylöskannosta | 1681

Nimike: Päällepano ja asetus, cuinga pappein ylöscannon cansa yhteiseldä canssalda, cosca kihlaiset, lasten ristimiset, kirckoon ottamiset ja mahanpaniaiset owat, nijn myös testamendin, tiunnin cappalaisten ja luckaritten ylöspitämisen cansa pitä pidettämän ja oleman.
Painettu: Turku; Johan Winter; 1681
Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Asetus annettu 8.2.1681.

Kirkolliset virallisjulkaisut (22), asetus (9).

Painettu uudestaan (pappien ylöskanto-oikeuteen liittyviä asetuksia): 1723 (vuoden 1723 päätös; Pipping 467/Pipping 220a), 1726 (vuoden 1681 päätös ja selitys/Pipping 222), 1726 (vuoden 1694 päätös Yhteiseltä kansalta ja Turun hiippakunnassa; Pipping 307), 1726 (vuoden 1694 päätöksen selitys; Pipping 309), 1726 (Hämeenmaalla; Pipping 483), 1743 (Itä-Pohjanmaalla; Pipping 667). Asetus pappien ylöskanto-oikeudesta (Turun hiippakunnassa) uudistettiin myös vuonna 1694, mutta tällöin sitä ei ilmeisesti painettu suomeksi.

Bibliografiat: Pipping 216, 222, 307, 309, 483. – SKB 487.

93. "Sinua elävää, kaikkivaltiasta ja iankaikkista Jumalaa..." | 1681

Nimike: Sinua eläwätä caickiwaldiasta ja ijancaickista Jumalata, ... Warjele ja hywästisiuna meidän racasta corkiata esiwaldam, ... Warjele cuningallisen maijestetin neuwonandaita, ... Pois käännä myös, ... ne rangaistuxet ja maan waiwat, ...
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1681]
Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 4:o

Rukous kuningasperheen puolesta ja erityisesti prinsessa Hedvig Sofian syntymän johdosta.

Kirkolliset virallisjulkaisut (23), rukous (9).

Painettu uudestaan: 1681, 1681 (4 sivua; ei säilynyt), 1682?, 1688? (4 sivua; nimike hieman erilainen; rukouksessa mainitaan "perintöprinssi" ja "perintöprinsessat", joten lienee painettu aikaisintaan 1688).

Bibliografiat: Pipping 221. – SKB 3277–3280.

Verkossa: Sinua eläwätä caickiwaldiasta (1681) | Sinua eläwätä caickiwaldiasta (1681) | Sinua eläwätä caickiwaldiasta (1682?) | Sinua eläwätä caickiwaldiasta (1688?)

94. Esikoisten edustusosa | 1683

Nimike: Portio praepollens primogenitorum. Se on. Esicoisten edustos osa. Christillises ruumin saarnas cosca se ... ihana esicoinen ja ... racas lapsiwainaja, Johannes Gezelius, ioca lihalisest tähän ajalliseen, sinä 1. junij, ja hengelisest sijhen ijancaickiseen, sinä 5. hujus, elämähän synnyi; nijn myös cohta sielun puolest, sinä 12. ejusdem, cuoltuans sinne sijrryi. Ia jonga wähä ruumis, ... s. Marian kirkon sacristohon, lepocammiohons, maahan pandijn, sinä 17. julii anno 1681, ... edestuotu: â Nicolao M. Hammar verbi div. min. ibid. ..
Tekijä: Nicolaus Matthiae Hammar
Painettu: Turku; Johan Winter; 1683
Ulkoasu: 36 sivua; 4:o

Pidetty Johannes Gezelius nuoremman lapselle Johannekselle Marian (Maarian?) kirkossa 17.7.1681. Alussa Hammarin dedikaatio Johannes Gezelius nuoremmalle ja tämän puoliso Hedevig Lietzille (1 sivu), akatemian rehtori Ericus Tigerstedtin latinankielinen kirjoitus (2 sivua) sekä Jacob Flachseniuksen ja Johan Flachseniuksen latinankieliset muistorunot (4 sivua).

Henkilökirjaset (13), ruumissaarna (8).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 227. – Melander 858. – SKB 1840.

Verkossa: Portio praepollens primogenitorum (1683)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1973. – VSKK s. 239-256 (Suomalaiset hautauspuheet ja ruumissaarnat 1600-luvulla).

Internet: Piispa Gezelius nuoremman esikoispojan Johanneksen ruumissaarnan personalia (VVKS) | Hammarmannus, Nicolaus Matthiae (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)

95. Yksi hengellinen veisu | 1683

Nimike: Yxi hengellinen weisu, iosa tämän mailman catowainen meno edespannan, nijn myös cuinga ihminen cuolemata wastan itziäns lohdutta taita. Coconpandu m. Joh. Cajanuxelda.
Tekijä: Johannes Johannis Cajanus
Painettu: Turku; Johan Wall; 1683
Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Akatemian professori Johannes Cajanuksen (k. 1681) virttä on pidetty Salamniuksen Ilolaulu Jeesuksesta (1690) ohella 1600-luvun suomenkielisen runouden vakuuttavimpana saavutuksena. Vavahduttava teos elämän katoavaisuudesta. Perimätiedon mukaan Cajanus kirjoitti runon kuolinvuoteellaan. Kovin uskonnollinen (alkuperäinen) runo ei ole.

Virsi alkaa sanoin Etkös ole ihmis parca (23 säkeistöä). Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1701. 1701: 278. 1886: 395. 1938: 455. 1986: 612.

Hengellinen runous (17), arkkiveisu (12).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 232. – Hultin I s. 20. – SKB 784.

Verkossa: Yxi hengellinen weisu (1683)

Kirjallisuutta: Hallio 1936, 632-636. – Krohn 1954, 128. – Suomi 1963, 277-283. – Ihonen 1999.

Internet: Etkö ole ihmisparka (Wikipedia) | Juhana Cajanus (Wikipedia)

96. Yksi jumalinen virsi | 1683

Nimike: Yxi iumalinen wirsi ionga cansa surullinen ihminen taita idzens lohdutta wastan synnin ahdistusta, murhetta ja ristiä, ettei hän nijden alla poiswaipuis, ja ettei Iesuxen Christuxen anßio, ja se taiwallinen ilo ja riemu ikänäns pois kändyis hänen mielestens ja muistostans; nyt suomen kieleksi käätty, cuusi wärsyä tygö lisätty, ia pränttin annettu Johannes H. Carlanderilda, v.d: comm: in Låcktå
Tekijä: Johannes Henrici Carlander
Painettu: Tukholma; [painaja tuntematon]; 1683
Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Painate on kvarttokokoinen ja painettu Tukhomassa, joten aivan tyypillinen arkkiveisujulkaisu se ei ole.

Virsi alkaa sanoin Herra Jumal, syndin rumat (16 säkeistöä). Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Ei virsikirjoissa.

Hengellinen runous (18), arkkiveisu (13) / yksittäisvirsi (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 231. – Hultin I s. 20. – SKB 796.

Verkossa: Yxi iumalinen wirsi (1683)

Internet: Carlander, Johannes Henrici (SAKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)

97. Muutamat jumaliset joululaulut | 1683

Nimike: Muutamat jumaliset joulu laulut suomen-kielisest Carminalest ulosprändätyt monen anomuxen jälken
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; 1683
Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Painopaikka ja painaja toisen painoksen mukaan. Kokoelman lauluja ei otettu mukaan vuoden 1701 virsikirjaan, mutta sen sijaan ne sisältyvät kaikki jo vuoden 1616 Hemminki Maskulaisen laulukirjaan Vanhain Suomen maan piispain ja kirkon esimiesten latinankieliset laulut (suom. toim. Hemminki Maskulainen).

Sisältää kahdeksan laulua (PC = Piae cantiones, 1582; HML = Hemminki Maskulaisen laulukirja, 1616):

Engeli lähetetän. Lat. Angelus emittitur (PC 1). Kotimainen (?). HML 3.
Isän sana sai lihan nijn. Lat. Verbum caro factum est (PC 4). HML 5.
Catzo cuului camala. Lat. Ecce novum gaudium, ecce novum mirum (PC 13). Kotimainen (?). HML 6.
Pilti pyhä syndynyt. Lat. Puer nobis nascitur (PC 3). HML 7.
Iumalisten ioucko ratk riemuidcam. Lat. Congaudeat turba fedelium (PC 6). HML 10.
Herran ilmestyxesta. Lat. Dies est laeticiae in ortu regali (PC 12). HML 11.
Christe Herra hyvä. Lat. Ave Maria stella, divinitatis cella (PC 11). HML 12.
Lah laula olen aicon. Lat. Scribere proposui de centemtu mundano (PC 52). Osa säkeistöistä kotimaisia (?). HML 50. Ei joululaulu.

Hengellinen runous (19), arkkiveisu (14).

Painettu uudestaan: 2. p. 1686. Vuoden 1701 Muutamat jumaliset joululaulut on jo eri laitos/teos (mukana kahdeksan lisälaulua), samoin vuoden 1750 Muutamat jumaliset joululaulut (yhteensä 23 laulua).

Bibliografiat: Pipping 261. – Hultin I s. 144. – SKB 2690–2691.

Verkossa: Muutamat jumaliset joulu laulut (1686)

DigiAineistot (Martinkirja): Hemminki Maskulaisen laulukirjan laulut (1616)

98. Rukous kristikunnan vihollista Turkkia vastaan | 1683

Nimike: Rucous christicunnan wihamiestä, Turckia wastan
Painettu: Turku; Johan Winter; [1683]
Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 4:o

Kirkolliset virallisjulkaisut (24), rukous (10).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 230. – SKB 3281.

Verkossa: Rucous christicunnan wihamiestä, Turckia wastan (1683)

99. Kolme uutta hengellistä virttä | 1683

Nimike: Colme uutta hengellistä wirtä
Painettu: Turku; Johan Winter; 1683
Ulkoasu: 16 sivua; 8:o

Sisältää seuraavat virret:

Kijtet ole minun Herran. Veisusta Pyhästä Yrjänästä ilmestyi Huhtalan (2007a, 41) mukaan kaikkiaan 34 painosta vuosina 1683–1854. Veisu on tarkka suomennos ruotsista, kuitenkin niin, että siihen on lisätty yksi säkeistö. Suomentajaa ei tiedetä. Seuraavan kerran 1686 (Neljä uutta hengellistä virttä), 1734 (Yksi historiallinen virsi) ja 1735 (Kaksi kaunista historiallista virttä). Ei virsikirjoissa.
Armahda päällem armias Jumala. Virressä on ajankohtaisen valtiollisen hädän tuntua. Seuraavan kerran 1703 (Yksi hengellinen virsi). Ei virsikirjoissa.
David pyhä propheta. Suomalainen arkkivirsi. Seuraavan kerran 1686 (Neljä uutta hengellistä virttä) ja 1690 (Kaksi jumalista virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 304. 1886: 367. 1938: 425. 1986: 330.

Hengellinen runous (20), arkkiveisu (15).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 233. – Hultin I s. 38. – SKB 891.

Verkossa: Colme uutta hengellistä wirtä (1683)

Kirjallisuutta: Huhtala 2007a, 40-41.

100. Kuusi uutta hengellistä virttä | 1683

Nimike: Cuusi uutta hengellistä wirtä
Painettu: Turku; Johan Winter; 1683
Ulkoasu: 16 sivua; 8:o

Sisältää seuraavat virret:

Mun murhen pääl' cosk muistelen. Suomalainen arkkivirsi. Akrostikonin perusteella virren tekijä/kohdehenkilö Maria Simointytär. Seuraavan kerran 1686 (Kolme uutta hengellistä virttä; erilaiset sanat). Virsikirjaan 1685. 1701: 330.
Ehk sun racas sieluinen. Akrostikonin perusteella virren tekijä/kohdehenkilö Elisabetha Johansdotter Sterenja. Seuraavan kerran 1686 (Kolme uutta hengellistä virttä), 1706 (Kaksi kaunista ja hengellistä virttä), 1734 (Kaksi jumalista ja hengellistä virttä) ja 1735 (Kolme juuri uutta kaunista hengellistä virttä). Ei virsikirjoissa.
Mun sieluni jälkin nyt pian. Kyseessä on ilmeisesti Margareta Henrikintyttären kuoleman johdosta valmistunut arkkiveisujulkaisu (akrostikon). Tekijä lienee Turun lukion opettaja Jonas Raumannus. Aiemmin n. 1644 (Yksi surullinen veisu). Virsikirjaan 1646. 1701: 392. 1886: 510. 1938: 595.
Jumal ole armollinen. Psalmivirsi 51. Seuraavan kerran 1686 (Kolme uutta hengellistä virttä). Ei virsikirjoissa. Vrt. 1701: 54.
O Jesu Christ, cuin olet. Tansk. Hans Christensen Sthen n. 1589. Ruots. 1602. Seuraavan kerran 1686 (Neljä uutta hengellistä virttä). Virsikirjaan 1685. 1701: 136. 1886: 242. 1938: 294. 1986: 295.
Ole sielun iloinen. Ruots. Abraham Erickson Falk (?) 1673. Seuraavan kerran 1685 (Jumaliset virret) ja 1686 (Viisi hengellistä virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 290. 1886: 313. 1938: 375.

Hengellinen runous (21), arkkiveisu (16).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 235. – Hultin I s. 41. – SKB 923.

Verkossa: Cuusi uutta hengellistä wirtä (1683)

101. Seitsemän uutta hengellistä virttä | 1683

Nimike: Seitzemen uutta hengellistä wirtä
Painettu: Turku; Johan Winter; 1683
Ulkoasu: 16 sivua; 8:o

Sisältää seuraavat virret:

Jesuxen muisto iloinen. Suomeksi mukaillut Lauritsa Iisakinpoika tai Gabriel Lagus. Aiempi käännös n. 1667 (Laurentius Petri Aboicuksen virret). Seuraavan kerran n. 1700 (Neljä jumalista virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 137. 1886: 244. 1938: 300. 1986: 300.
Sydämeni walmis olcon. Seuraavan kerran n. 1700 (Neljä jumalista virttä) ja 1746 (Kaksi jumalista ja hengellistä virttä). Ei virsikirjoissa.
Ainoastans toiwos heit Jumalan pääll. Saks. 1597. Aiempi suomennos 1622 (Neljä suloista ja lohdullista kiitos- ja rukousveisua). Ei virsikirjoissa.
O Herra Jesu waiwasten auttaja. Nauvon kirkkoherra Laurentius Liljevan (?) 1653. Aiemmin n. 1680 (Kolme hengellistä virttä). Virsikirjaan 1692. 1701: 332.
O Jesu pijnas cautta. Tansk. n. 1600. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa1600–1700-luvuilla. Visikirjaan 1686. 1701: 250. 1886: 254. 1938: 308. 1986: 279.
O Herra minua auttele. Saks. hans Sachs 1526. Ruots. 1609. Suomentaja mahdollisesti Laurentius Liljevan 1653. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1686. 1701: 49. 1886: 323. 1938: 382.
Herra jo duomiol tule. Seuraavan kerran 1735 (Kuusi jumalista ja hengellistä virttä). Ei virsikirjoissa.

Hengellinen runous (22), arkkiveisu (17).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 236. – Hultin I s. 193. – SKB 3384.

Verkossa: Seitzemen uutta hengellistä wirtä (1683)

102. Biblia – koko pyhä Raamattu | 1685

Nimike: Biblia, se on coco pyhä Ramattu suomexi, wastudest ojettu alcuramattuin, hebrean ja grecan jälken: esipuhetten marginaliain, concordantiain ja registerein canssa.
Painettu: Turku; Johan Winter; 1685
Ulkoasu: noin 1570 sivua; 4:o (pieni); esinimiölehti & kaksi nimiölehteä; kaksi sisällysluetteloa

Vuoden 1685 Raamattu (ns. sotaraamattu). Aloitteen uudesta raamatunkäännöksestä teki piispa Johannes Gezelius vanhempi ja kielellisen tarkastus- ja toimitustyön suoritti Paimion kirkkoherra Henricus Florinus. Uudessa painoksessa pyrittiin korjaamaan edellisen Raamatun (1642) virheet ja epätarkkuudet. Esipuhe "jumaliselle lukijalle" lienee Gezeliuksen laatima. Ensimmäinen Raamattu oli foliokokoinen, tämä nelitaitekokoa. Vuoden 1642 Raamatun "yllä on Ruotsi-Suomen suurajan hohdetta" (Puukko), tämä on vaatimattomampi. Painettiin kahdelle erilaatuiselle paperille. Painos 2200 kpl. Nykyään harvinainen.

Toinen nimiölehti: Uusi Testamenti. Uusi testamentti ilmoitetaan painetuksi Johan Winterillä vuonna 1683. Ei ole kuitenkaan tietoa siitä, että Uutta testamenttia olisi levitetty itsenäisenä teoksena.

Raamatut (6), koko Raamattu (2).

Ei painettu uudestaan. Uusi testamentti vuoden 1685 käännöksen mukaisena ilmestyi vuosina 1732 (Tukholma), 1733 (Turku) ja 1740 (Halle?). Seuraava koko Raamattu on vuoden 1758 Raamattu.

Bibliografiat: Pipping 42 a. – Vasenius s. 18. – SKB 3126.

Verkossa: Biblia (1685/Doria)

Kirjallisuutta: Puukko 1946, 180-203. – Rapola 1963, 148-150. – VSKK s. 60-62. – Huhtala 2007b, 52.

103. Jumaliset virret | 1685

Nimike: Iumaliset wirret, ruotzin ja saxan kielestä suomexi käätyt
Painettu: Turku; Johan Winter; 1685
Ulkoasu: 16 sivua; 8:o

Sisältää seuraavat 14 virttä:

O pyhä Colminaisuus. Saks. Martin Behm latinalaisen esikuvan mukaan 1593/1608. Ruots. Haqvin Spegel (?) 1684. Seuraavan kerran 1695 (Kaksi kaunista virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 352. 1886: 438. 1938: 515.
Kijtän sinua Poicas cautta. Saks. Michael Praetorius (?) 1586. Ruots. Sigfrid Aronus Forsius (?) n. 1608. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1686. 1701: 356. 1886: 445. 1938: 523.
Herä sielun ja mielell. Saks. Paul Gerhardt 1647. Ruots. Haqvin Spegel (?) 1682. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1685. 1701: 362. 1886: 454. 1938: 532.
Käy nyt sielun caikell mielell. Saks. Johan von Rist 1642. Ruots. 1672. Aiemmin 1680 (teoksessa Gerhardin Pyhät tutkistelemukset). Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1686. 1701: 375. 1886: 469. 1938: 548. 1986: 553.
Auringo nyt on laskenut. Saks. Caspar Stolzhagen. Ruots. 1601. Aiempi käännös 1667 (teoksessa Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen viimeisestä puheesta ristin päällä riippuessa). Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1685. 1701: 368. 1886: 461. 1938: 540.
Caick cuin maa päälläns canda. Saks. Paul Gerhardt 1647. Aiemmin n. 1680 (Kolme hengellistä virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 374. 1886: 468. 1938: 547. 1986: 559.
Jesust sielun hala. Saks. Johann Franck. Seuraavan kerran 1700 (Kaksi jumalista ja hengellistä virttä). Virsikirjaan 1685. 1701: 270. 1886: 263 & 264. 1938: 319. 1986: 303.
Cahta Herra anon sinuld. Saks. Paul Eber 1582. Ruots. 1626. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1692. 1701: 299.
Jumalast en erit taida. Saks. Ludwig Helmbold 1563. Ruots. 1601. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1685. 1701: 287. 1886: 310. 1938: 372. 1986: 293.
Amulla nousin warhain. Saks. 1520-luvulta. Ruots. 1610. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1686. 1701: 379.
Sun päälles Herra aina. Ruotsalainen. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1685. 1701: 315.
Ole sielun iloinen. Ruots. Abraham Erickson Falk (?) 1673. Aiemmin 1683 (Kuusi uutta hengellistä virttä). Seuraavan kerran 1686 (Viisi hengellistä virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 290. 1886: 313. 1938: 375.
Mixis wijwyt cauwan ulcon. Saks. Paul Gerhardt 1653. Aiemmin 1680 (teoksessa Gerhardin Pyhät tutkistelemukset), n. 1680 (Viisi hengellistä virttä). Seuraavan kerran 1686 (Viisi hengellistä virttä) ja 1690 (Nämä kauniit suomalaiset virret). Virsikirjaan 1686. 1701: 380. 1886: 496. 1938: 580.
Ach Herra Christ. Saks. Martin Rutelius 1604 (säk. 1-6) & Johannes Major 1613 (säk. 7-10). Aiemmin n. 1680 (Viisi hengellistä virttä). Seuraavan kerran 1686 (Viisi hengellistä virttä). Virsikirjaan 1685. 1701: 259. 1886: 228. 1938: 281.

Hengellinen runous (23), arkkiveisu (18) / virsikokoelma.

Painettu uudestaan: 2. p. 1689.

Bibliografiat: Pipping 250. – Hultin I s. 68. – SKB 2022–2023.

Verkossa: Iumaliset wirret (1685) | Iumaliset wirret (1689)

104. Asetus ratsu- ja jalkasotaväen kirkollisista tavoista | 1685

Nimike: Asetus, jonga jälken, ryttärein ja knihtein cuuldelemus ja neuwomus heidän christillisydesäns, nijn myös heidän kihlauxisans, ne joiden tekemist on, taitawat itzens käyttä
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; 1685
Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 1:o tai 2:o

Asetus annettu 28.9.1685.

Kirkolliset virallisjulkaisut (25), asetus (10).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: SKB 520.

Verkossa: –

105. Määräys ratsu- ja jalkaväen kristillisyyden opetuksesta | 1685

Nimike: Carl Jumalan armost, ... että caicki ryttärit ja knichtit pitä tästedes saatettaman lukeman heidän christillisydens cappalet, ja andaman heitäns, mitä heillä nijsä puuttu, opetetta ...
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; 1685
Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 1:o tai 2:o

Asetus annettu 28.9.1985.

Kirkolliset virallisjulkaisut (26), asetus (11).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: SKB 521.

Verkossa: –

106. "Auta Herra meitä armostas..." | n. 1685

Nimike: W.c. Herra cansas perittäwäs pääl, etc. 1. Auta Herra meit armostas, ...
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1685]
Ulkoasu: [4-] sivua; 8:o

Julkaisu on puutteellinen; ainakin nimiölehti puuttuu (tallella olevista viimeinen sivu on toisaalta yllättäen tyhjä). SKB:n mukaan typografian perusteella painettu ennen vuotta 1690.

Virsi alkaa sanoin Auta Herra meit armostas. Saks. Nikolaus Selnecker 1564. Psalmivirsi 61. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1686. 1701: 58. 1886: 278. 1938: 336.

Hengellinen runous (24), arkkiveisu (19).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 3951. – Hultin I s. 17. – SKB 4268.

Verkossa: W.c. Herra cansas perittäwäs pääl (n. 1685)

Kirjallisuutta: Hallio 1936, 640-641.

107. Suomalaisten sielun tavara II | 1686

Nimike: Suomalaisten sielun tawara, eli ne callit cappalet suomenkielises wirsi- evangeliumi- ja rucous-kirjasa, nijn myös muisa hengellisis cauneisa kirjoisa, nyt wastudest tähän aiwan tarpeliseen kirjaan suurella ahkerudella cootut ja lisätyt, joiden lucu toisesa pladisa löytän
Tekijä: Johannes Gezelius vanhempi (toim.)
Painettu: Turku; Johan Winter; 1686
Ulkoasu: noin 915 sivua; 12:o

Johannes Gezelius vanhemman toimittama toinen virsi- ja evankeliumikirja (ensimmäinen vuodelta 1668; nro 78).

Kansankäsikirjat (8), virsi- ja evankeliumikirja (4).

Painettu uudestaan (Turussa Gezeliusten kirjapainossa painetut SKB:n mukaan – kirjan kokoonpano kuitenkin vaihtelee): 1688 (24:o/ei säilynyt kokonaisena), 1692 (24:o/20 kirjaa), 1696 (24:o; 20 kirjaa), 1700 (pitkä 12:o/ei säilynyt), 1700 (24:o/20 kirjaa). Pipping mainitsee myös vuonna 1691 ilmeisesti Turussa painetusta virsikirjasta (Pipping 294/ei säilynyt). Lisäksi vuodelta 1692 on säilynyt näytelehti ilmeisesti Kirkkotavara-nimiseksi suunnitellusta kansankäsikirjasta (24 kirjaa/SKB 4239).

Bibliografiat: Pipping 165, (273), 300, 324. – Vasenius s. 120-121 (1686, 1688, 1690, 1692). – SKB 4231–4232, 4238, 4240–4242.

Verkossa: –

Kirjallisuutta: Neovius 1911, 35-60. – Krohn 1954, 126.

108. Uskollisuuden kehotus suomen kieltä puhuville | 1686

Nimike: Uscollinen manaus nijlle cuin suomenkieldä puhuwat, mutta cuitengin tähän asti heitäns pitänet wenäjän kirckoin ja pappein tygö. Annettu Stockholmis wuonna 1686.
Tekijä: Johannes Gezelius nuorempi
Painettu: Turku; Johan Winter; 1686
Ulkoasu: 8 sivua; 4:o; nimiölehdellä myös ruotsia

Kirjelmä liittyy Inkerinmaan suomenkielisten ortodoksien kirkolliseen kohteluun – inkeriläisiä ja vatjalaisia kehotettiin palaamaan luterilaiseen kirkkoon ja heidät oli saatettava luterilaisen opetuksen piiriin. Johannes Gezelius nuorempi toimi vuodesta 1681 alkaen Inkerinmaan kirkollisten asioiden hoitajana.

Kirkolliset virallisjulkaisut (27), kirkon toiminta (5).

Painettu uudestaan: 2. uud. p. 1687 (16 sivua; siis huomattavasti laajennettu laitos – sävyltään maltillisempi).

Bibliografiat: Pipping 264–265. – SKB 1504–1505.

Verkossa: Uscollinen manaus nijlle cuin suomenkieldä puhuwat (1686) | Uscollinen manaus nijlle cuin suomenkieldä puhuwat (1687)

Kirjallisuutta: VSKK s. 161-163.

Internet: Gezelius, Johannes Johannis (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto) | Johannes Gezelius nuorempi (Wikipedia)

109. Kolme uutta hengellistä virttä | 1686

Nimike: Colme uutta hengellistä wirtä
Painettu: Turku; Johan Winter; 1686
Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Sisältää seuraavat virret:

Murhettan cosca muistelen. Suomalainen arkkivirsi. Aiemmin 1683 (Kuusi uutta hengellistä virttä; erilaiset sanat). Virsikirjaan 1685. 1701: 330.
Ehk sun racas sieluinen. Akrostikonin perusteella virren tekijä/kohdehenkilö Elisabetha Johansdotter Sterenja. Aiemmin 1683 (Kuusi uutta hengellistä virttä). Seuraavan kerran 1706 (Kaksi kaunista ja hengellistä virttä), 1734 (Kaksi jumalista ja hengellistä virttä) ja 1735 (Kolme juuri uutta kaunista hengellistä virttä). Ei virsikirjoissa.
Jumal ole armollinen. Psalmivirsi 51. Aiemmin 1686 (Kuusi uutta hengellistä virttä). Ei virsikirjoissa. Vrt. 1701: 54.

Hengellinen runous (25), arkkiveisu (20).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 257. – Hultin I s. 38. – SKB 892.

Verkossa: Colme uutta hengellistä wirtä (1686)

110. Neljä uutta hengellistä virttä | 1686

Nimike: Neljä uu[...] hengellistä w[...]
Painettu: Turku; Johan Winter; [1686]
Ulkoasu: [12-] sivua; 8:o

Säilynyt vain puutteellinen kappale. Painovuosi Pippingin mukaan.

Sisältää seuraavat virret:

Ihminen jong Jumal loi. Tekijä tuntematon (Laurentius Petri Aboicus?). Aiemmin n. 1667 (Laurentius Petri Aboicuksen virret) ja n. 1680 (Viisi hengellistä virttä). Seuraavan kerran 1690 (Kaksi jumalista virttä) ja n. 1695 (Kolme hengellistä virttä). Virsikirjaan 1668 tai viim. 1674. 1701: 407. 1886: 523. 1938: 609.
Suru ilon edel käypi. Saks. Martin Bindemann 1592. Suomennos Sigfrid Aronus Forsiuksen laulukokoelmasta Andeliga psalmer och wijsor (viim. 1614). Aiemmin 1622 (Neljä suloista ja lohdullista kiitos- ja rukousveisua) ja n. 1680 (Viisi hengellistä virttä). Seuraavan kerran n. 1695 (Kolme hengellistä virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 289.
Tule rauha suloinen. Saks. 1686. Virsikirjaan 1686. 1701: 314. 1886: 492. 1938: 575. 1986: 587.
[Je]su Christ mun. Tanks. Hans Christensen Sthen n. 1589. Ruots. 1602. Vrt. aiemmin 1683 (Kuusi uutta hengellistä virttä). Virsikirjaan 1685. 1701: 135. 1886: 242. 1938: 294. 1986: 295.

Hengellinen runous (26), arkkiveisu (21).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 259. – SKB 2708.

Verkossa: –

111. Neljä uutta hengellistä virttä | 1686

Nimike: Neljä uutta hengellistä wirtä
Painettu: Turku; Johan Winter; 1686
Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Säilynyt vain puutteellinen kappale. Sivumäärä vuoden 1689 painoksen mukaan.

Sisältää seuraavat virret:

Kijtet ole minun Herran. Ruotsalainen. Aiemmin 1683 (Kolme uutta hengellistä virttä). Seuraavan kerran 1734 (Yksi historiallinen virsi) ja 1735 (Kaksi kaunista historiallista virttä). Ei virsikirjoissa.
David pyhä propheta. Suomalainen arkkivirsi. Aiemmin 1683 (Kolme uutta hengellistä virttä). Seuraavan kerran 1690 (Kaksi jumnalista virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 304. 1886: 367. 1938: 425. 1986: 330.
O Jesu Christ, cuin olet. Tansk. Hans Christensen Sthen n. 1589. Ruots. 1602. Aiemmin 1683 (Kuusi uutta hengellistä virttä). Virsikirjaan 1685. 1701: 136. 1886: 242. 1938: 294. 1986: 295.
Christitt sinuas walmista duomiol. Saks. Bartholmäus Ringwaldt 1586 (?). Aiempi suomennos 1636 (Passio – virreksi sovitettu). Virsikirjaan 1686. 1701: 402.

Hengellinen runous (27), arkkiveisu (22).

Painettu uudestaan: 2. uud. p. 1689 (muuten sama, mutta virret 1-3 vaihtaneet paikkaa).

Bbiliografiat: Pipping 258, 282. – SKB 2710, 2709.

Verkossa: Neljä uutta hengellistä wirtä (1689)

112. Viisi hengellistä virttä | 1686

Nimike: Wiisi uutta hengellistä wirtä
Painettu: Turku; Johan Winter; 1686
Ulkoasu: [8] sivua; 8:o

Ei tiedossa säilynyttä kappaletta.

Sisältää seuraavat virret:

Ah Herra Christ, synnit wissist. Saks. Martin Rutelius 1604 (säk. 1-6) & Johannes Major 1613 (säk. 7-10). Aiemmin n. 1680 (Viisi hengellistä virttä) ja 1685 (Jumaliset virret). Virsikirjaan 1685. 1701: 259. 1886: 228. 1938: 281.
Mixis wiiwit cauwan ulcon... Saks. Paul Gerhardt 1653. Aiemmin 1680 (teoksessa Gerhardin Pyhät tutkistelemukset), n. 1680 (Viisi hengellistä virttä) ja 1685 (Jumaliset virret). Seuraavan kerran 1690 (Nämä kauniit suomalaiset virret). Virsikirjaan 1686. 1701: 380. 1886: 496. 1938: 580.
Mailman menon turhudest. Suomalainen arkkivirsi. Aiemmin n. 1680 (Viisi hengellistä virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 280. 1886: 384. 1938: 441. 1986: 599.
Nyt on aica lähestyn. Seuraavan kerran n. 1700 (Neljä jumalista virttä). Ei virsikirjoissa.
Ole sielun iloinen. Ruots. Abraham Erickson Falk (?) 1673. Aiemmin 1683 (Kuusi uutta hengellistä virttä) ja 1685 (Jumaliset virret). Virsikirjaan 1686. 1701: 290. 1886: 313. 1938: 375.

Hengellinen runous (28), arkkiveisu (23).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 260. – SKB 4418.

Verkossa: –

113. Katekeesis – summa siitä pyhästä Raamatusta | 1687

Nimike: Catechesis, taicka summa sijtä pyhäst Raamatust. Joca sisälläns pitä ne cuusi pääkappaletta sijtä christillisest opist. Nuorudelle ja nijlle yxikertaisille suurex hyödytyxex, kysymyxis käsitetty.
Tekijä: [Henric Keyser II (kirjapaino-kustantaja)]
Painettu: Tukholma; Henric Keyser II; 1687
Ulkoasu: 126 sivua; kuvitettu; 16:o

Tukholmassa Henrik Keyser II:n painamassa katekismuksessa on kysymyksessä eräänlainen lyhennetty uusintapainos Gezeliuksen katekismuksesta (1666). Katekismus seuraa kieleltään lähes sanatarkasti Gezeliuksen katekismusta, mutta poikkeaa siitä kuitenkin sekä kooltaan että rakenteeltaan. Tulee vaikutelma, että pyrittiin Suomen katekismusmarkkinoille.

Sisältää Lutherin puupiirroksen, Psalmin 119 eräiden jakeiden ja nimiösivun (3 sivua) jälkeen 1) katekismuksen pääkappaleiden tekstit eli ns. kanonisen katekismuksen (8 sivua), 2) Lutherin Vähä katekismuksen suomennoksen eräin lisäyksin (79 sivua; mukana myös rukoukset ja huoneentaulu), 3) Athanasioksen uskontunnustuksen (6 sivua) ja 4) Gezeliuksen ns. kysymyskirjan Muutamat yksinkertaiset kysymykset (1670) – lyhennelmän Gezeliuksen katekismuksen kysymysosasta (30 sivua; alussa myös aakkosivu).

Katekismukset (15), nuorten opetus (2).

Painettu uudestaan: 1689 (Upsala), n. 1695 (Upsala; erilainen kuvitus).

Bibliografiat: Pipping 269. – Vasenius s. 112. – SKB 2499–2500, 2502.

Verkossa: Catechesis (1687) | Catechesis (1689) | Catechesis (n. 1695)

Kirjallisuutta: VSKK s. 99-101.

DigiAineistot (Martinkirja): Kaste 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (2/2)

114. Asetus ja kielto tappeluista, kapinoista ja pahennuksista kirkoissa | 1687

Nimike: Asetos ja kieldö, tappeluxixta, capinoista ja pahennuxista kircoisa
Painettu: Turku; Johan Winter; 1687
Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Asetus annettu 22.12.1686.

Kirkolliset virallisjulkaisut (28), asetus (12).

Ei painettu uudestaan. Asetus julkaistiin myös vuoden 1688 kirkkolain suomennoksen liitteenä.

Bibliografiat: Pipping 262. – SKB 538.

Verkossa: Asetos ja kieldö, tappeluxixta, capinoista ja pahennuxista kircoisa (1687)

115. Kirkkolaki | 1688

Nimike: Kircko-laki ja ordningi, jonga suuriwaldias cuningas ja herra, herr Carl yxitoistakymmenes, Ruotzin Göthein ja Wändein cuningas, etc. wuonna 1686 on andanut coconpanna, ja wuonna 1687 prändistä uloskäydä ja cuulutta, ynnä tähän soweliain asetusten canssa. Wuonna 1688 suomexi käätty.
Tekijä: Henricus Matthiae Florinus (suom.)
Painettu: Turku; Johan Winter; 1688
Ulkoasu: 212 sivua; 4:o

Ns. karoliininen kirkkolaki. Ensimmäinen suomenkielinen painettu lakikokoelma. Vuoden 1688 kirkkolaki on sangen tarkka suomennos valtakunnan vuoden 1687 kirkkolaista Kyrkio-lag och ordning (1687).

Sisältää nimiölehden (2 sivua), esipuheen (6 sivua) ja varsinaisen kirkkolain lukujen 1–28 (s. 1-143) jälkeen kolme asetustekstiä: 1. Kuinka oikeudenkäyminen tuomiokapituleissa tulee pitää (s. 144-156; annettu 11.2.1687/Pipping 267), 2. Uudistettu asetus valoista ja sapattirikoksista (s. 157-170; annettu 17.10.1687) ja 3. Asetus ja kielto tappeluista, kapinoista ja pahennuksista kirkossa (s. 171-172; annettu 22.12.1686/Pipping 262). Lopussa sisällysluettelo (2 sivua) ja perusteellinen asiasanahakemisto (30 sivua).

Vuoden 1688 kirkkolain merkitys suomalaisen lakikielen vakiinnuttajana sekä oikeusterminologian luojana on ollut suuri.

Kirkolliset virallisjulkaisut (29), kirkkolaki (1).

Ei painettu uudestaan. Karoliinisen kirkkolain syrjäytti Suomessa lopullisesti vasta vuoden 1869 kirkkolaki.

Näköispainokset/transkriptiot: 1986 (Kircko-laki ja ordningi 1686; toim. Lahja-Irene Hellemaa, Anja Jussila & Martti Parvio).

Bibliografiat: Pipping 271. – Vasenius s. 86. – SKB 2189.

Verkossa: Kircko-laki ja ordningi (1688)

Kirjallisuutta: VSKK s. 283-284.

Internet: Otteita vuoden 1686 kirkkolain suomennoksesta (VVKS) | Florinus, Henricus Matthiae (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto) | Henrik Florinus (Wikipedia)

116. Uusi (kansan)käsikirja | 1688

Nimike: Täsä udesa käsikirjasa löytän colmetoistakymmendä kirja jotca toisella puolella owat nimitetyt nyt wastaudest monen anomisen ja toiwotuxen jälken, täsä soweliasa muodosa ylöspandu
Tekijä: [Lars Wall (kirjapaino-kustantaja)]
Painettu: Tukholma; Lars Wall; 1688
Ulkoasu: 650 sivua; 12:o

Mielenkiintoinen tapaus – selvittelen joskus tarkemmin.

Kansankäsikirjat (9), virsi- ja evankeliumikirja (5).

Painettu uudestaan: 1688 (tai myöhemmin).

Bibliografiat: Pipping 272. – SKB 4233–4234.

Verkossa: –

117. Joululaulu | 1688

Nimike: Joulu laulu, josa äsken syndynen pildin Jesuxen suuria ja ulgossanomattomia hywiä tekoja muistutetan...
Tekijä: Ericus Johannis Castelius
Painettu: [painopaikka ja painaja tuntematon]; 1688
Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Ei tiedossa säilynyttä kappaletta.

Hengellinen runous (29), arkkiveisu (24).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 274. – SKB 838.

Verkossa: –

118. Kristuksen hengellisen sotamiehen voitonkruunu | 1689

Nimike: Militis christiani triumphus, se on Christuxen hengellisen sotamiehen woiton cruunu christillises ruumijn-saarnas, cosca ... herr Magnus Wallaeus, Messukylän ja Teiskolan uscollinen sieluin paimen ja kirckoherra, ... saatettin hänen lepo-cammions Messukylän kircos 26 sept. a. 1686. ... selitetty â Johanne Thuronia, past. & praep. Cangasalensi
Tekijä: Johannes Thoronis Thuronius
Painettu: Turku; Johan Wall; 1689
Ulkoasu: 28 sivua; 4:o

Pidetty Messukylän ja Teiskolan kirkkoherra Magnus Canuti Wallaeukselle Messukylän kirkossa 26.9.1686. Alussa Thoroniuksen dedikaatio Wallaeuksen puoliso Margaretha Thuronialle.

Henkilökirjaset (14), ruumissaarna (9).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 276. – Vasenius s. 187. – Melander 1029. – SKB 3846.

Verkossa: Militis christiani triumphus (1689)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1973. – VSKK s. 239-256 (Suomalaiset hautauspuheet ja ruumissaarnat 1600-luvulla).

Internet: Messukylän ja Teiskon kirkkoherran Magnus Wallaeuksen ruumissaarnan personalia (VVKS)

119. Katekismus | 1689

Nimike: [Catechismus...]
Tekijä: Petrus Erici Bång
Painettu: Viipuri; Daniel Medelplan; 1689
Ulkoasu: 26 sivua; 12:o

Viipurin piispa Petrus Bångin katekismus ei ole säilynyt. Matinollin matrikkelin (1976) mukaan Johannes Gezelius nuorempi "hyökkäsi tätä Bångin julkaisemaa katekismusta vastaan, mikä on mahdollisesti ollut syynä siihen, ettei teoksesta ole säilynyt yhtään kappaletta". Viipurin lukion kirjapainon mahdollisesti ensimmäinen suomenkielinen painate.

Katekismukset (15), vähä katekismus (9).

Ei painettu uudestaan. Bångin katekismus julkaistiin vuoden 1690 kansankäsikirjassa.

Bibliografiat: Pipping 279. – SKB 777.

Verkossa: –

Internet: Bång, Petrus Erici (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto) | Petrus Bång (Wikipedia)

120. Ilolaulu Jeesuksesta | 1690

Nimike: Ilo-laulu Iesuxesta, lohdutus lunastajasta, syndymäst hywä sanoma, elämästä ihmellinen, aiwan caunis cuolemasta, ylösnosnusta iloinen, paras poijes lähdennöstä, suomen kielellä sanottu, suomalaisten suosioxi
Tekijä: Matthias Salamnius
Painettu: Turku; Johan Winter; 1690
Ulkoasu: 106 sivua; pitkä 12:o

Ensimmäinen suomenkielinen messiadi eli laajempi runomuotoinen esitys Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Lukijoita ovat ihastuttaneet myös runoelman "supisuomalaiset" piirteet kuten sauna tapahtumapaikkana ja kalevalainen runomitta. Pippingin mukaan bibliografinen koko 8:o, SKB:n mukaan 12:o. Teosta on pidetty myös arkkiveisuna ja kaunokirjallisuuden edustajana.

Tekijä Kupanitsassa ja Paraisilla pappina toiminut Matthias Salamnius (k. 1691). Salamniukselta on säilynyt myös yksi suomenkielinen muistoruno (nro 137) ja ruotsinkielinen hautajaisiin liittyvää henkilökirjanen (SKB 3310).

Hartaus ja opetus (12), raamatunhistoria (2).

Painettu uudestaan: 1706, 1736, 1751, 1759, 1762, 1768, 1772, 1787, 1787, 1800, 1818, 1825, 1828, 1852, 1868.

Näköispainokset/transkriptiot: 1886 (Ilolaulu Jesuksesta; toim. K. Grotenfelt), 1963 (Ilo-laulu Jesuxesta/Helsinki: Otava), 2020 (Ilo-Laulu Jesuxesta/Turku: Helmivyö).

Bibliografiat: Pipping 288. – Vasenius s. 159. – SKB 3309.

Kirjallisuutta: Kroyhn 1954, 128-130. – Rapola 1963, 285-290. – VSKK s. 216-217

Internet: Otteita teoksesta Ilo-Laulu Jesuxesta: 12. kappale (VVKS) | Otteita teoksesta Ilo-Laulu Jesuxesta: 13. kappale (VVKS) | Salamnius, Matthias (SKS/Kansallisbiografia) | Mattias Salamnius (Wikipedia)

121. Uskollinen ja hyvä Jumalan huoneenhaltija | 1690

Nimike: Bonus episcopus, se on, uscollinen ja hywä Iumalan huonen haldia, edespandu yxikertaisesa saarnasa, Turun duomio-kircosa, cosca ... doct. Joh. Gezelius, Turun hijppacunnan ... pispa, ja academian pro-cancellarius haudattin, sitten cuin hän täsä mailmas oli elänyt 75. wuotta, Turusa pispana ollut 26. wuotta. A Christiano P. Procopoeo, pastore Loimjokiensi. 24. junij. anno 1690.
Tekijä: Christianus Petri Procopaeus
Painettu: Turku; Johan Winter; 1690
Ulkoasu: 80 sivua; 2:o

Turun piispa Johannes Gezelius vanhemman ruumissaarna Turun tuomiokirkossa 24.6.1690. Pitäjä Loimaan kirkkoherra Christianus Petri Procopaeus. Pippingin mukaan julkaisu kvarttokokoinen.

Alussa nimiösivun (1 sivu) jälkeen dedikaatio ja dedikaatiokirje Gezeliuksen puoliso Christina Bergenstiernalle, Johannes Gezelius nuoremmalle ja tämän tyttärille (3 sivua). Varsinaisen ruumissaarnan (44 sivua) jälkeen Matthias Salamniuksen suomenkielinen muistoruno Surullinen ja jumalinen jälkimuisto (28 sivua). Lopussa Johan Keckoniuksen suomenkielinen muistoruno (3 sivua; marginaaleissa tekstiä latinaksi) ja latinankielinen runo (1 sivu).

Johannes Gezelius vanhemman kuoltua ilmestyi kaikkiaan 15 muistojulkaisua.

Henkilökirjaset (15), ruumissaarna (10).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 286. – Vasenius s. 142-143. – Melander 1189. – SKB 3099.

Verkossa: Bonus episcopus (1690)

Kirjallisuutta: Rinpiläinen 1973. – VSKK s. 239-256 (Suomalaiset hautauspuheet ja ruumissaarnat 1600-luvulla).

122. Kristillinen ruumissaarna | 1690

Nimike: Christelinen rumin sarna, silloin cuin ... waimo, Brita Matthiaxentytär Hermigera ... her Michael Heintziuxen, ... kirckon herran, racas puolisa, Sawitaipalen seuracunnas; ... haudattin, Sawitaipalen kirckosa, pyhän colminaisuden sunnuntainpäiwän pääle, joca langeisi sen 15: päiwän pääle kesä cuusa, wuona jälcken Christuxen syndymän, 1690. Pidetty Petrus Bångilda, p. r. doct. ja pispalda
Tekijä: Petrus Erici Bång
Painettu: Viipuri; Daniel Medelplan; 1690
Ulkoasu: 28 sivua; 4:o

Pidetty Savitaipaleen kirkkoherran puoliso Brita Matthiaksentytär Hermigeralle Savitaipaleen kirkossa 15.6.1690. Alussa Bångin dedikaatio Britan puoliso Michael Heintzivsille.

Henkilökirjaset (16), ruumissaarna (11).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 287. – Melander 1219. – SKB 718.

Verkossa: Christelinen rumin sarna (1690)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1073. – VSKK s. 239-256 (Suomalaiset hautauspuheet ja ruumissaarnat 1600-luvulla).

123. Nämä kauniit suomalaiset virret | 1690

Nimike: Nämät caunit suomalaiset wirret
Painettu: Turku; Johan Winter; 1690
Ulkoasu: 16 sivua; 8:o

Sisältää seuraavat virret:

Sen suwen suloisutta. Saks. Johann Walter. Ruots. Petrus Johannis Githus 1604. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1692. 1701: 412. 1886: 532. 1938: 618. 1986: 620.
Ratk riemuisell mielel. Ei muissa arkkivirsijulkauisuissa 1600–1700-luvuilla. Ei virsikirjoissa.
Ylistän Herra sydämest. Ruotsalainen n. 1685. Aiemmin 1688 (teoksessa Gerhardin Pyhät tutkistelemukset). 1701: 364. 1886: 456. 1938: 534.
Herra ole minulle kilpi. Myöhemmin 1744 (Kahdeksan erinomaista jumalista kaunista lohdullista virttä). Ei virsikirjoissa.
Eläisän olen maan mulda. Myöhemmin 1704 (Kolme kaunista virttä), n. 1707 (Arkkivirsijulkaisun katkelma) ja 1735 (Kuusi jumalista ja hengellistä virttä). Ei virsikirjoissa.
Nämät nyt caicki tapahtucon. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Ei virsikirjoissa.
Mixis wijwyt cauwon ulcon. Saks. Paul Gerhardt 1653. Aiemmin 1680 (teoksessa Gerhardin Pyhät tutkistelemukset), 1685 (Jumaliset virret) ja 1686 (Viisi hengellistä virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 380. 1886: 496. 1938: 580.

Hengellinen runous (30), arkkiveisu (25) / virsikokoelma.

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 289. – Hultin I s. 161. – SKB 2774.

Verkossa: Nämät caunit suomalaiset wirret (1690)

124. Kaksi jumalista virttä | 1690

Nimike: Cax iumalisi wirsi
Painettu: Viipuri; Daniel Medelplan; 1690
Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Sisältää seuraavat virret:

Ihminen, jong Jumal loi. Tekijä tuntematon (Laurentius Petri Aboicus?). Aiemmin n. 1667 (Laurentius Petri Aboicuksen virret), n. 1680 (Viisi hengellistä virttä) ja 1686 (Neljä uutta hengellistä virttä). Seuraavan kerran n. 1695 (Kolme hengellistä virttä). Virsikirjaan 1668 tai viim. 1674. 1701: 407. 1886: 523. 1938: 609.
Dawid pyhä propheta. Suomalainen arkkivirsi. Aiemmin 1683 (Kolme uutta hengellistä virttä) ja 1686 (Neljä uutta hengellistä virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 304. 1886: 367. 1938: 425. 1986: 330.

Hengellinen runous (31), arkkiveisu (26).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: SKB 844.

Verkossa: Cax iumalisi wirsi (1690)

125. Kansankäsikirja | n. 1690

Nimike: [ei tiedossa]
Tekijä: [Petrus Erici Bång (toim.)]
Painettu: Viipuri; Daniel Medelplan; 1690
Ulkoasu: [12:o]

Säilynyt vain puutteellinen kappale; nimiölehti, teoksen alku ja loppuosa rukouksista alkaen puuttuu. Luulisi, että teoksen toimittamisesta on huolehtinut Viipurin piispa Petrus Bång.

Kansankäsikirjat (10), virsi- ja evankeliumikirja (6).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 4059. – SKB 4235.

Verkossa: –

126. Muutamat kirkkorukoukset | n. 1690

Nimike: Muutamat kircko-rucouxet, saarnastuolilla luettawat
Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1690]
Ulkoasu: 16 sivua; 4:o

SKB:n mukaan typografian perusteella painettu vuosien 1688 ja 1693 välillä. Nimen ja sivumäärän perusteella vaikuttaisi, että rukoukset on tarkoitettu pidempään käyttöön. Sisältää mm. litanian.

Kirkkokäsikirjat (12), saarnatuoliliturgia (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 275. – SKB 3282.

Verkossa: Muutamat kircko-rucouxet (n. 1690)

127. Kirkon kymmenysten toimittamisesta | n. 1690

Nimike: Form, ja methodus eli lyhykeinen käsitys kirckon kymmenes lengdein sisälle toimittaimiseen, jonga päällen instructionit sekä fougdein sijnä colmannes punctis 2 cuin myös häradin skrifwarein sijnä neliännes idzens huutawat
Painettu: [Viipuri]; [Daniel Medelplan tai Matthias Syngman]; [1690]
Ulkoasu: 4 sivua; 2:o

SKB:n mukaan painettu 1695–1703. Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan jo vuosien 1689 ja 1693 välillä.

Kirkolliset virallisjulkaisut (30), kirkon toiminta (6).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: SKB 1280.

Verkossa: Form, ja methodus (n. 1691)

128. Kiitos- ja rukoussanoma | 1693

Nimike: Kijtos ia rucous sanoma, cuningall:sen majest:tin armollisen käskyn jälken, caikisa sarna-stuoleisa, ymbärins coco Ruotzin waldacunnan ja sen alla olewaisten maacundain, cuulutettu ja ylösluettu, dominica esto mihi, eli laskiais sunnuntaina, wuonna M.DC.XCIII. cosca sadan ajastajan täysinäisen juoxun jälken muistoa pidettin Upsalon conciliumista
Painettu: Turku; Johan Winter; 1693
Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Liittyy Upsalan kokouksen 100-vuotisjuhlintaan.

Kirkolliset virallisjulkaisut (31), kirkon toiminta (7).

Ei painettu uudestaan. Sisältyy myös Confessio fidei -teokseen (1693).

Bibliografiat: Pipping 302. – SKB 2181.

Verkossa: Kijtos ia rucous sanoma (1693)

129. Confessio fidei | 1693

Nimike: Confessio fidei, se on: sen christelisen uscon tunnustus, jonga Jumalan seuracunda Ruotzin waldacunnas, yhteisest usconut ja tunnustanut on, siittä ajasta cuin evangeliumin totuus, cuningas Gustawuxen, ... hallituxen aicana, ... jällens ylös walkeuteen tuli.
Tekijä: Henricus Matthiae Florinus (suom.) & Johannes Gezelius nuorempi (toim.)
Painettu: Turku; Johan Winter; 1693
Ulkoasu: 159 sivua; 4:o

Kyseessä on Henricus Florinuksen käännös ruotsinkielisestä tunnustuskirjateoksesta Confessio fidei, thet är: then christiliga troos bekännelse (1593/95, 4. p. 1693). Tosin Florinus on Augsburgin tunnustusta kääntäessään hyödyntänyt myös joitain saksan- ja latinankielisiä Confessio Augustanan editioita. Nimiölehdestä säilynyt kolme hieman toisistaan poikkeavaa versiota.

Teos sisältää nimiölehden (2 sivua) jälkeen 1) Upsalan kokouksen (1593) päätöksen ja tämän esipuheen (12 sivua), 2) Apostolisen, Nikean ja Athanasioksen uskontunnukset (s. 1-10), 3) Augsburgin tunnustuksen (s. 11-85; ns. muuttamaton versio), 4) luettelon Upsalan kokouksen päätöksen allekirjoittajista (s. 84-133), 5) vuoden 1572 pappiskokouksen päätöksen (s. 134-138) sekä 6) vuoden 1693 juhlintaan liittyvän kiitos- ja rukoussanoman (s. 139-144). Lopussa on painovirheiden luettelosivu (s. 145).

Kirkolliset virallisjulkaisut (32), tunnustuskirjat (2).

Ei painettu uudestaan.

Näköispainokset/transkriptiot: 1993 (Confessio fidei; toim. Martti Parvio).

Bibliografiat: Pipping 303. – Vasenius s. 31. – SKB 601.

Verkossa: –

Kirjallisuutta: Parvio 1993, 199-219. – VSKK s. 72-74.

130. Käsikirja | 1694

Nimike: Käsi-kiria, josa käsitetty on, cuinga jumalan palwelus, christilisten ceremoniain ja kircon-menoin canssa, meidän seuracunnisam pidettämän ja toimitettaman pitä.
Tekijä: Henricus Matthiae Florinus (suom.) & Johannes Gezelius nuorempi (toim.)
Painettu: Turku; Johan Winter; 1694
Ulkoasu: 229 sivua; 4:o; nuotteja

Ns. karoliininen kirkkokäsikirja. Vuoden 1693 Ruotsin uuden kirkkokäsikirjan Handbook (1693) suomenkielinen versio. Painettiin esikuvansa tavoin paitsi kvartto- myös oktaavokokoisena. Säilynyt 20-30 kappaletta.

Sisältää nimiölehden (2 sivua), Kaarle XI:n esipuheen (3 sivua), sisällysluettelon (1 sivua) ja Petrus Keniciuksen kirjoituksen (12 sivua) jälkeen (sivut numeroitu; tiedot kvarttokokoisen mukaan) 1) kastekaavan (s. 1-13), 2) hätäkasteen vahvistuskaavan (s. 13-22), 3) juutalaisten, turkkilaisten, murjaanien ja pakanoiden kastekaavan (s. 23-36), 4) julkisen jumalanpalveluksen kaavan eli messujärjestyksen (s. 36-98), 5) avioliittoon vihkimiskaavan (s. 99-119), 6) morsiamen ja äitien kirkotuskaavan (s. 119-128), 7) sairaiden luona käyntikaavan (s. 128-151), 8) hautaamiskaavan (s. 152-174), 9) kuolemaantuomittujen lohduttamiskaavan (s. 174-191) sekä 10) litanian ja muita rukouksia (s. 191-208). Lopussa painovirheiden luettelosivu (1 sivu).

Kirkkokäsikirjat (13), messujärjestys (6) & kirkolliset toimitukset (6).

Painettu uudestaan: 1694 (8:o; ei nuotteja), 1757, 1772, 1829, 1848. Vuoden 1694 kirkkokäsikirja oli käytössä vuoteen 1886 saakka.

Bibliografiat: Pipping 311. – Vasenius s. 97. – SKB 2187–2188.

Verkossa: Käsi-kiria (1694; 4:o) | Käsi-kiria (1694; 8:o) | Käsi-kiria (1757)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1980.

131. Pyhän Lutheruksen katekismus | 1694

Nimike: [Pyhän Lutheruxen catechismus, lyhykäisest pyhän Raamatun jälken selitetty ja cokonpandu kysymysten ja wastausten canssa]
Tekijä: [tekijä tuntematon]
Painettu: Riika; Johann Wilcke; 1694
Ulkoasu: 149 sivua; 8:o

Ns. riikalainen katekismus. Ei tiedossa säilynyttä kappaletta (julkaisutiedot toisen painoksen mukaan). Katekismuksen suomalaisesta laatijasta ei ole tietoa. Pohjautuu Tallinnan piispan Jacob Helwigin ja Riian superintendentin laatimaan Lutherin katekismuksen selitykseen (1680). Todennäköisesti julkaistu Baltian suomalaisia varten – vai sittenkin Viipurin hiippakunnan tarpeisiin?

Vuoden 1695 painos sisältää nimiölehden (2 sivua) jälkeen 1) kysymys-vastaus -menetelmällä läpikäytynä kristillisyyden ja katekismuksen pääkappaleet runsaine raamatunviittauksineen (s. 3–101; kysymykset 1–275; varsinainen ripin kohta, samoin kuin rukoukset ja huoneentaulu puuttuvat), 2) Athanasioksen uskontunnustuksen (s. 101–104), 3) "Lyhykäisen neuvon ja tutkistelemuksen niiden eteen kirjoitettuna, jotka Herran ehtoolliselle käydä aikovat" (s. 105–121; lopussa viisi mm. rippiin liittyvää rukousta), 4) kuningas Daavidin seitsemän katumuspsalmia (s. 121–131; vuoden 1685 raamatunkäännöksen mukaan) ja 5) useita mm. rippiin ja ehtoolliseen liittyviä rukouksia (s. 132–145). Lopussa painovirheiden oikaisuaukeama (s. 146–147).

Katekismukset (17), nuorten opetus (3).

Painettu uudestaan: 2. p. 1695.

Bibliografiat: Pipping 312, 4062. – Vasenius s. 112. – SKB 2501, 2503.

Verkossa: Pyhän Lutheruxen catechismus (1695/Doria)

Kirjallisuutta: VSKK s. 101.

DigiAineistot (Martinkirja): Kaste 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (2/2)

132. Tohtori Martti Lutheruksen katekismus | 1695

Nimike: D. Mart. Lutheruxen Catechismus, ulostoimitusten cansa
Tekijä: [tekijä tuntematon]
Painettu: Riika; Johann Wilcke; 1695
Ulkoasu: 65 sivua; 8:o; nimiösivulla muotokuva Lutherista

Ns. riikalainen katekismus. Katekismuksen suomalaisesta kokoajasta ei ole tietoa. Lähteenä mm. Gezeliuksen Yksi paras lasten tavara (1. p. 1666). Todennäköisesti julkaistu Baltian suomalaisia varten – vai sittenkin Viipurin hiippakunnan tarpeisiin?

Sisältää nimiösivun (1 sivu) jälkeen 1) aakkoset ja lukusanat (s. 2), 2) Lutherin Vähän katekismuksen (s. 3–34; ripin osuus Lutherin vähän katekismuksen "standardiversiota" laajempi; lopussa laajennettu huoneentaulu, ei lainkaan rukouksia), 3) Lutherin ohjekirjan ehtoolliselle aikoville (s. 34–41; aiemmin Sorolaisen vähässä katekismuksessa), 4) raamatunluvut "kaikille kristitityille, mutta erityisesti nuorelle kansalle heidän kristillisen uskonsa ojennukseksi sopivaiset" (s. 42–62; Ps. 51, Jes. 53, Matt. 5-7) ja 5) lopussa rauhanvirret Varjele Jumala sinun sanas ja Suo meille rauha Herra nyt (s. 63-64; ainakin jälkimmäinen luultavimmin Olaus Elimaeuksen virsikirjasta).

Katekismukset (18), aapiskatekismus (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 320. – Vasenius s. 112. – SKB 2498.

Verkossa: D. Mart. Lutheruxen Catechismus (1695/Doria)

Kirjallisuus: VSKK s. 101.

DigiAineistot (Martinkirja): Kaste 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (2/2)

133. Lähetyskirja – ohje kristillisyyden opetukseen | 1695

Nimike: Lähetys kirja caickein pispain ja superintendentein tygö. Sisällensä pitäwä, cuinga nijden pitä oleman harjoitetut christellisesä opisans jotkc hywin walmistettuna taitan päästettä p. ja corkialle Herran ehtoliselle. Annettu Stockholmis 18. päiwänä joulucuusa, wuonna 1695.
Painettu: Turku; Johan Winter; 1695
Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Asetus annettu 18.12.1695.

Kirkolliset virallisjulkaisut (33), kirkon toiminta (8).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 318. – SKB 568.

Verkossa: Lähetys kirja caickein pispain ja superintendentein tygö (1695)

134. Kaksi kaunista virttä | 1695

Nimike: Caxi caunista wirtä
Painettu: Turku; John Winter; 1695
Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Sisältää seuraavat virret:

Sielu täst huuta haikiast. Seuraavan kerran 1735 (Yksi uusi kaunis virsi). Ei virsikirjoissa.
O pyhä Colminaisuus. Saks. Martin Behm latinalaisen esikuvan mukaan 1593/1608. Ruots. Haqvin Spegel (?) 1684. Aiemmin 1985 (Jumaliset virret). Virsikirjaan 1686. 1701: 352. 1886: 438. 1938: 515.

Hengellinen runous (32), arkkiveisu (27).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 319. – Hultin I s. 23. – SKB 845.

Verkossa: Caxi caunista wirtä (1695)

135. "Ylistystä veisailen..." | n. 1695

Nimike: Weisatan cuin: O Gud O Gud så from, etc. 1. Ylistöst weisailen, ...
Painettu: Turku; Johan Winter; [1695]
Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Vain kolme puutteellista lehteä säilynyt, mm. nimiölehti puuttuu. Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan typografian perusteella "painettu vuosien 1693 ja 1706 välillä, luultavasti 1690-luvulla".

Säilynyt virsi alkaa sanoin Ylistöst weisailen. Myöhemmin 1735 (Neljä uutta kaunista hengellistä virttä). Ei virsikirjoissa.

Hengellinen runous (33), arkkiveisu (28).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: [Yxi ... wirsi] (n. 1695)

136. Kolme hengellistä virttä | n. 1695

Nimike: Colme hengellistä wirtä
Painettu: Turku; Johan Winter; [1695]
Ulkoasu: 8 sivua; 12:o

SKB:n mukaan typografian perusteella painettu vuosien 1687 ja 1700 välillä. Pippingin mukaan n. 1683. Arkkiveisujulkaisulle epätyypilliseen tapaan duodesimo.

Sisältää seuraavat virret:

Eija minun sielun jur iloisest jubilera. Tansk. 1639. Ruots. Olaus Forsselius (?) 1668. Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1692. 1701: 411. 1886: 531. 1938: 617. 1986: 619.
Ihminen jong Jumal loi. Tekijä tuntematon (Laurentius Petri Aboicus?). Aiemmin n. 1667 (Laurentius Petri Aboicuksen virret), n. 1680 (Viisi hengellistä virttä), 1686 (Neljä uutta hengellistä virttä) ja 1690 (Kaksi jumalista virttä). Virsikirjaan 1668 tai viim. 1674. 1701: 407. 1886: 523. 1938: 609.
Suru ilon edell käypi. Saks. Martin Bindemann 1592. Suomennos Sigfrid Aronus Forsiuksen laulukokoelmasta Andeliga psalmer och wijsor (viim. 1614). Aiemmin 1622 (Neljä suloista ja lohdullista kiitos- ja rukousveisua), n. 1680 (Viisi hengellistä virttä) ja 1686 (Neljä uutta hengellistä virttä). Virsikirjaan 1686. 1701: 289.

Hengellinen runous (34), arkkiveisu (29).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 234. – Hultin I s. 30. – SKB 886.

Verkossa: Colme hengellistä wirtä (n. 1695)

137. Neljä erinomaista, jumalista ja lohdullista virttä | n. 1695

Nimike: Neljä erinomaista, iumalista ja lohdullista wirtä
Painettu: Turku; Johan Winter; [1695]
Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

SKB:n mukaan typografian perusteella painettu vuosien 1690 ja 1699 välillä. Painatteessa lukee "prändätty vuonna 166...".

Sisältää seuraavat virret:

Mailmas nyt caicki ihastuwat. Seuraavan kerran n. 1736 (Kolme erinomaista jumalista ja lohdullista virttä) ja 1744 (Kahdeksan erinomaista jumalista kaunista lohdullista virttä). Ei virsikirjoissa.
Walitta mahta ihminen. Seuraavan kerran n. 1736 (Kolme erinomaista jumalista ja lohdullista virttä) ja 1744 (Kahdeksan erinomaista jumalista kaunista lohdullista virttä). Ei virsikirjoissa.
Ihmisen elämän surkiudest. Seuraavan kerran 1734 (Kaksi kaunista jumalista virttä), n. 1736 (Kolme erinomaista jumalista ja lohdullista virttä) ja 1744 (Kahdeksan erinomaista jumalista kaunista lohdullista virttä). Ei virsikirjoissa.
Christe Jesu aina, mull armos laina. Säkeistöjen 1-16 alkukirjaimet muodostavat nimen Carle Thoman poica. Seuraavan kerran n. 1707 (Arkkivirsijulkaisun katkelma) ja 1744 (Kahdeksan erinomaista jumalista kaunista lohdullista virttä). Ei virsikirjoissa.

Hengellinen runous (35), arkkiveisu (30).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 152. – Hultin I s. 148. – SKB 2706.

Verkossa: Neljä erinomaista, iumalista ja lohdullista wirtä (n. 1695)

138. Lyhykäinen veisu | n. 1695

Nimike: Lyhykäinen weisu, sijtä rangaistuxesta, cuin sen miehen ylitzen käynyt on, joca Herran Christuxen, cosca hän ristins candoi, kielsi lewättämäst huoneens seinälle
Painettu: Turku; Johan Winter; [1695]
Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Arvion mukaan painettu vuosien 1677 ja 1713 välillä.

Virsi alkaa sanoilla Awoimill corwill christityt. Seuraavan kerran n. 1730 (Kaksi kaunista virttä), 1746 (Kolme juuri uutta lystillistä virttä) ja n. 1746 (Kaksi hengellistä virttä). Ei virsikirjoissa.

Lisätty luetteloon 8.8.2023.

Hengellinen runous (36), arkkiveisu (31).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 3955. – SKB 2515.

Verkossa: Lyhykäinen weisu (n. 1695)

Internet: Lyhykäinen weisu (Kotus)

139. Tarpeellinen neuvo valoista | 1696

Nimike: Tarpellinen neuvo waloista; cuinga turhia waloja pitä wäldettämän; laillisis waloisa Jumalata cunnioitettaman; ja erinomaisest, cartettaman wääriä waloja, lain ja oikeuden edes.
Tekijä: Johannes Gezelius nuorempi
Painettu: Turku; Johan Winter; 1696
Ulkoasu: 32 sivua; 8:o

Kirkolliset virallisjulkaisut (34), kirkon toiminta (9).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 325. – Vasenius s. 50. – SKB 1502.

Verkossa: Tarpellinen neuvo waloista (1696)

140. Yhteinen rukous saarnan ja rukoushetkien jälkeen | 1697

Nimike: Yhteinen rucous, saarnan, ja rucous hetkein jälken seuracunnisa luettawa; uloskäynyt Stockholmisa 8. päiwänä huhticuusa wuonna 1697.
Painettu: Turku; Johan Winter; 1697
Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Rukous liittynee suuriin kuolonvuosiin 1695–1697.

Kirkolliset virallisjulkaisut (35), rukous (11).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 327. – SKB 3283.

Verkossa: Yhteinen rucous, saarnan, ja rucous hetkein jälken (1697)

141. Surun surkean, vaivan vaikean | 1697

Nimike: Surun surkian, waiwan waikian Suomen suruises saaresa, pauhawaisten parwesa. Ylitzen sen ei ikän täydellisesti surcuteldawan ja walitettawan näljän, iolla Iumala caicki tiettäwästä neuwostans, synnin tähden on erinomaisesti tätä Suomen pijriä ehkä hirmuisesti, cuitengin isälisesti rangaisnut, jo coco colme ajastaica. Mutta caickeen rascamasti 1697.
Tekijä: Andreas Henrici Aschelinus
Painettu: Turku; Johan Winter; 1697
Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Askaisten kappalaisen Andreas Achelinuksen virsi suuren nälänhädän aikana (virressä tekijän nimeä osoittava akrostikon).

Virsi alkaa sanoin Ach cuing suur on minun tuscan (23 säkeistöä). Ei muissa arkkivirsijulkaisuissa 1600–1700-luvuilla. Virsikirjaan 1886 (nro 480).

Toinen painos (n. 1725) sisältää myös virren Köyhys cuin suuri maan pääll on (6 säkeistöä). Seuraavan kerran 1735 (Kuusi uutta kaunista hengellistä virttä). Ei virsikirjoissa.

Hengellinen runous (37), arkkiveisu (32).

Painettu uudestaan: uud. p. n. 1725 (Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan vuosien 1722 ja 1729 välillä).

Bibliografiat: Pipping 336. – Hultin I s. 16. – SKB 333.

Verkossa: Surun surkian, waiwan waikian (1697) | Surun surkian, waiwan waikian (n. 1725)

Internet: Aschelinus, Andreas Henrici (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)

142. Valitettava kaipaus | 1697

Nimike: Walitettawa caipaus... her Matthias Langiuxen ... kirckoherran Eurasa täldä lähdenön tähden
Tekijä: Ericus Nicolai Qvist (suom.), Henricus Johannis Moliis (ruots.) & Gabriel Matthiae Langius (suom.)
Painettu: Turku; Johan Winter; 1697
Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Muistojulkaisu Euran kirkkoherra Matthias Langiuksen kuoleman johdosta. Sisältää suomenkielisen muistorunon (Ericus Qvist), ruotsinkielisen muistorunon (Henricus Moliis) ja suomenkielisen suruvirren (Gabriel Langius).

Suomenkielinen virsi alkaa sanoin Suru waiwa, ain ihmist caiva (11 säkeistöä). Ei arkkivirsijulkaisuisssa tai virsikirjoissa.

Henkilökirjaset (16), hautajaiset (5).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 335. – Melander 1629. – SKB 4270

Verkossa: Walitettawa caipaus (1697)

Internet: Moliis, Henricus Johannis (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)

143. Lupa kerätä varoja Lammin kirkon korjaukseen | 1697

Nimike: [Tillåtelse för dess: undersåtare i Lampis socken att öfver hela landet uppbära en collect till deras kyrkas reparation]
Peinettu: Painopaikka ja painaja tuntematon; 1697
Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 2:o

Asetus annettu 23.1.1697. Ei tunneta säilyneenä. Nimike Pippingin ruotsinkielisen teoksen mukaan.

Lisäys luetteloon 13.8.2023.

Kirkolliset virallisjulkaisut (36), kirkon toiminta (10).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 332. – SKB 576.

Verkossa: –

144. Synnyttäjän lohdutus elämässä ja kuolemassa | 1698

Nimike: Efficacissimum solatium, parturientis in vita & morte: se on: synnyttäjän, eli synnyttämisen kipua ja waiwa kärsiwäisen, lohdutus elämäsä ja cuolemasa: muinen ... matronan, Catharina Barkin, ... her Henrich Malmin, Urdialan seuracunnas uscollisen opettajan ja cappalaisen, rackan puolisan, ynnä hänen rackan lapsens ja wähän poicaisens, Benjamin Malmin, christillises hautamises Urdialan kircos anno 1698. den 6. november: sanottu ja selitetty a Josepho Kolckenio, sacellano in Achas
Tekijä: Josephus Gustavi Kolckenius
Painettu: Turku; Johan Winter; 1698
Ulkoasu: 34 sivua; 4:o

Pidetty Urjalan kappalaisen puoliso Catharina Barkille ja tämän pojalle Banjamin Malmille Urjalan kirkossa 6.11.1698. Alussa Kolckeniuksen omistus mm. Catharinan puoliso Henricus Malmille ja hänen lapsilleen Nicolaukselle, Christinalle, Jacobukselle ja Catharinalle (1 sivu). Lopussa ilmeisesti Henricus Malmin (nimimerkki Haikia mieli) suomenkielinen muistoruno, Jacobus Indeliuksen latinankielinen muistoruno ja Nicolaus Malmin suomenkielinen muistoruno (2 sivua).

Henkilökirjaset (17), ruumissaarna (12).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 339. – Melander 1660. – SKB 2205.

Verkossa: Efficacissimum solatium (1698)

Kirjallisuutta: Rimpiläinen 1973. – VSKK s. 239-256 (Suomalaiset hautauspuheet ja ruumissaarnat 1600-luvulla).

Internet: Urjalan kappalaisen Henrik Malmin vaimon Catharina Barkin ruumissaarnan personalia (VVKS) | Urjalan kappalaisen Henrik Malmin Benjamin-vauvan ruumissaarnan personalia (VVKS) | Kolckenius, Josephus Gustavi (SKS/Turun hiippakunnan paimenmuisto)

145. Asetus rangaistuksesta salavuoteudesta | 1699

Nimike: Carl Jumalan armost... Me olemme armollisest ottanet tarcasti tutkistellaxem ne asiat, joiden ylidze me meidän armollisen kirjam cautta... luullon ja ajatuxet olemma saanet, nimittäin nijden rangaistuxist jotca taicka yhdenkertaisest eli salawuoteudesa huorin tekewät
Painettu: Painopaikka ja painaja tuntematon; 1699
Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Asetus annettu 10.10.1699.

Osoitettu piispalle ja konsistorille, ja siksi otettu mukaan luetteloon (lisäys 13.8.2023).

Kirkolliset virallisjulkaisut (37), asetus (13).

Painettu uudestaan: n. 1732.

Bibliografiat: Pipping 342. – SKB 588.

Verkossa: Carl Jumalan armost... (1699)

Liite: 1600-luvun muu painettu suomen sana

Bibliografiat:

Valfrid Vasenius, Suomalainen kirjallisuus 1544–1877 (= Vasenius), 1878. Helsinki.

Arvid Hultin, Luettelo Helsingin yliopiston kirjaston arkkikirjallisuudesta 1: hengelliset arkkiveisut (= Hultin I), 1929. Helsinki.

Toini Melander, Personsskrifter hänförande sig till Finland 1562–1713 (= Melander), 1951. Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 22. Helsinki.

F. W. Pipping (toim.), Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista (= Pipping), 1967. Jäljennöspainos. Helsinki.

Tuija Laine & Rita Nyqvist (toim.), Suomen kansallisbibliografia 1488-1700 (= SKB), 1996. Helsinki.

Verkossa-linkit:

Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot (https://digi.kansalliskirjasto.fi), ellei suluissa toisin mainita.

Kirjallisuus:

Ad. Neovius (toim.), Suomalainen ajantieto-kokoelma, 1911. Helsinki. Verkossa: https://almanakka.helsinki.fi/kalenteri-arkisto/messu-ja-virsikirjojen-kalentereita-1619-1888. Viitattu 23.10.2024.

Kustaa Hallio, Suomalaisen virsikirjan virret: alkuperä ja kehitys, 1936. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 203. Helsinki.

A. F. Puukko, Suomalainen Raamattumme: Mikael Agricolasta uuteen kirkkoraamattuun, 1946. Helsinki.

Julius Krohn, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet, 1954. Toinen, muuttamaton painos (ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1897). Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Osmo Tiililä, Rukoilevaisten kirjoja, 1961. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 270. Helsinki.

Martti Rapola, "Raamatunsuomennos kirjakielen normien vakiinnuttajana" (1963), teoksessa Suomen kirjallisuus II: Ruotsin ajan kirjallisuus. Helsinki: Otava/Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Vilho Suomi, "Suomenkielinen runous 1640–1743" (1963), teoksessa Suomen kirjallisuus II: Ruotsin ajan kirjallisuus. Helsinki: Otava/Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Olavi Rimpiläinen, Suomalainen hautauspuhe puhdasoppisuuden aikana, 1973. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 88. Helsinki.

Eero Matinolli (toim.), Turun tuomiokapitulin matrikkeli, 1976. Turku.

Seppo J. Salminen, Enevaldus Svenonius, 1-2, 1978–1985. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 106 ja 134. Helsinki.

Olavi Rimpiläinen, Päiväjumalanpalvelus Viipurin hiippakunnassa puhdasoppisuuden aikana, 1980. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 117. Helsinki.

Martti Parvio (toim.), Confessio fidei: Suomen luterilaisuuden ensimmäinen tunnustuskirja, 1993. Sisältää lähinnä näköispainoksen vuonna 1693 ilmestyneestä suomennoksesta. Suomen kirrkkohistoriallisen seuran toimituksia 162. Helsinki.

Tauno Väinölä (toim.), Vanha virsikirja: vuoden 1701 suomalainen virsikirja, 1995. Hengen tie 17. Helsinki: Kirjaneliö.

Tuija Laine (toim.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (= VSKK), 1997. Useita kirjoittajia, mm. Simo Heininen, Tuija Laine, Jyrki Knuutila & Esko M. Laine. Helsinki.

Maria Ihonen, "Maailmankaikkeuden esitys" (1999), teoksessa Suomen kirjallisuushistoria 1: hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Liisi Huhtala, "Yx Linna oli Idäisell Maall: arkkiveisut" (2007a), teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia I. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1084. Helsinki.

Aarre Huhtala, "Raamatunsuomennokset" (2007b), teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia I. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1084. Helsinki.

Tuija Laine, "Hartaus- ja katekismuskirjallisuuden suomennokset" (2007), teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia I. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1084. Helsinki.

Internet:

Koraali: vanha virsikirja 1701(https://koraali.fi/1701/index.html. Viitattu 14.10.2024.

Kansalliskirjaston hakupalvelu (https://kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 14.10.2024.

Kuvat:

Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot (https://digi.kansalliskirjasto.fi) ja teoksista julkaistu näköispainokset.

74. "Oi Herra Jeesus Kristus..." | 1675

75. Yksi vähä suomenkielinen virsikirja | n. 1675

76. "Rukoilkaamme kaikesta sydämestämme Jumalaa..." | 1676

77. Kiitos Jumalan tykö | 1677

78. Kristillinen muistokirja | 1679

79. Kristillinen ruumissaarna | 1679

80. Rukous ja kiitos Herran Jumalan tykö | 1679

81. Gerhardin Pyhät tutkistelemukset | 1680

82. Yhden oikean kristityn hengellinen hahmo ja muoto | 1680

83. Suru- eli valitusvirsi | 1680

84. Kaksi uutta hengellistä virttä | 1680

85. Kolme uutta hengellistä virttä | 1680

86. Kolme uutta hengellistä virttä | 1680

87. Kuusi uutta hengellistä virttä | 1680

88. Andreas Hasselqvistin Hengellinen sydämenherättäjä | n. 1680

89. Kolme hengellistä virttä | n. 1680

90. Viisi hengellistä virttä | n. 1680

91. Kuolevaisten ihmisten sydämen vahvistus | 1681

92. Asetus pappien ylöskannosta | 1681

93. "Sinua elävää, kaikkivaltiasta ja iankaikkista Jumalaa..." | 1681

94. Esikoisten edustusosa | 1683

95. Yksi hengellinen veisu | 1683

96. Yksi jumalinen virsi | 1683

97. Muutamat jumaliset joululaulut | 1683

98. Rukous kristikunnan vihollista Turkkia vastaan | 1683

99. Kolme uutta hengellistä virttä | 1683

100. Kuusi uutta hengellistä virttä | 1683

101. Seitsemän uutta hengellistä virttä | 1683

102. Biblia – koko pyhä Raamattu | 1685

103. Jumaliset virret | 1685

104. Asetus ratsu- ja jalkasotaväen kirkollisista tavoista | 1685

105. Määräys ratsu- ja jalkaväen kristillisyyden opetuksesta | 1685

106. "Auta Herra meitä armostas..." | n. 1685

107. Suomalaisten sielun tavara II | 1686

108. Uskollisuuden kehotus suomen kieltä puhuville | 1686

109. Kolme uutta hengellistä virttä | 1686

110. Neljä uutta hengellistä virttä | 1686

111. Neljä uutta hengellistä virttä | 1686

112. Viisi hengellistä virttä | 1686

113. Katekeesis – summa siitä pyhästä Raamatusta | 1687

114. Asetus ja kielto tappeluista, kapinoista ja pahennuksista kirkoissa | 1687

115. Kirkkolaki | 1688

116. Uusi (kansan)käsikirja | 1688

117. Joululaulu | 1688

118. Kristuksen hengellisen sotamiehen voitonkruunu | 1689

119. Katekismus | 1689

120. Ilolaulu Jeesuksesta | 1690

121. Uskollinen ja hyvä Jumalan huoneenhaltija | 1690

122. Kristillinen ruumissaarna | 1690

123. Nämä kauniit suomalaiset virret | 1690

124. Kaksi jumalista virttä | 1690

125. Kansankäsikirja | n. 1690

126. Muutamat kirkkorukoukset | n. 1690

127. Kirkon kymmenysten toimittamisesta | n. 1690

128. Kiitos- ja rukoussanoma | 1693

129. Confessio fidei | 1693

130. Käsikirja | 1694

131. Pyhän Lutheruksen katekismus | 1694

132. Tohtori Martti Lutheruksen katekismus | 1695

133. Lähetyskirja – ohje kristillisyyden opetukseen | 1695

134. Kaksi kaunista virttä | 1695

135. "Ylistystä veisailen..." | n. 1695

136. Kolme hengellistä virttä | n. 1695

137. Neljä erinomaista, jumalista ja lohdullista virttä | n. 1695

138. Lyhykäinen veisu | n. 1695

139. Tarpeellinen neuvo valoista | 1696

140. Yhteinen rukous saarnan ja rukoushetkien jälkeen | 1697

141. Surun surkean, vaivan vaikean | 1697

142. Valitettava kaipaus | 1697

143. Lupa kerätä varoja Lammin kirkon korjaukseen | 1697

144. Synnyttäjän lohdutus elämässä ja kuolemassa | 1698

145. Asetus rangaistuksesta salavuoteudesta | 1699

Martinkirja

Yritys

Tuotteet ja palvelut

Kristillisen kirjan historia

Edistyneet asetukset